Pako Hellistä jatkuu

Onko niin, että ensin Hellistä lähtevät vähemmän pätevät. Sitten ovat vuorossa pätevät. Jäljelle jäävät he, jotka eivät ymmärrä kumpaan ryhmään kuuluvat. Tai joilla on sellainen asema ja palkka, joita etuja ei muualta ole mahdollisuus saada.
Viimeisimmäksi lähtijäksi on ilmoittautunut filosofian maisteri, Hellin hallintopäällikkö Kaisu Iittiläinen. Hänet on kutsuttu haastatteluun Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen talousjohtajan viran täyttämiseksi.
*******
Omana käsityksenäni voin sanoa, että Kaisu Iittiläinen oli yksi "päähän potkituista", kun Hellin korkeimpia virkoja jaettiin sopiville. Ei hän ainoa ollut, mutta yksi merkittävimmistä.
Sen ajan virkanimityksiin kuului, että täysin epädemokraattinen seutuvaliokunta hääri asiassa kuin asiassa päällä päsmärinä. Nyt alkaa näkyä, mitä tämä "viisasten kerho" on saanut aikaan. Ollaan lähellä kaaosta.
Helli-vankkurit näyttävät olleen Kaisu Iittiläisellekin liian raskaat vedettäväksi. Pätevä ja ahkera hän mielestäni on ollut, mutta niin se on, että rajansa kaikella.
Toivotan Kaisulle menestystä hakuprosessiinsa. Näyttää siltä, ettei Hellin hommiin tolkkua tule ennen kuin viimeinen aste on saavutettu. Ollaan lyöty pää Keski-Karjalan mäntyyn.
******
Peijonniemen koulukauppa on oma projektinsa. En tiedä pitäisikö sille itkeä vai nauraa. Kauppaa on valmistellut kunnanjohtaja Olli Riikonen. Kukas muukaan. Keskusta puolue näyttää olevan kovasti kaupan kannalla. Sille näyttää olevan koulusta tarjottu 31500 euroa riittävä summa. Kuin myös sopiva ostaja.
Kauppa etenee hallituksen äänestyspäätöksen turvin valtuuston päätettäväksi. Siellä voi voimasuhteet perinteisestä käskypolitiikasta muuttua.
Toivottavasti valtuutetut tekevät päätöksensä omasta vapaasta tahdostaan ilman painostavaa ryhmäkuria.

Vaalimainoskuvista

Kuvia näyttää olevan kolmea sortti. On kokovartalokuva, josta Keskon johtaja sai satinkutia. Mari Kiviniemestä ei saa kokovartalokuvaa ottaa. Tai sitä ei saa ainakaan katsoa eikä siitä puhua.
Lahdenperän rehuvaunussa komeileekin Kiviniemestä rintakuva. Rinnat ilmeisesti saavat näkyä, kunhan jalat ovat piilossa.
Kaikki muut ehdokkaat näyttävät tyytyvän ns. kasvokuvaan. Mikä joidenkin kohdalla on varsin kätevää. Mainokset saattavat olla seinissä ja tienvarsi blakaateissa aina Vapun yli. Kansa katsoo, että tässä kohta itse kunkin on lähdettävä tekonenän ostoon.
Tuosta Mari Kiviniemen mainoksesta vielä. Yhdessä mainoksessa hän kuvauttanut itsensä kokovartalokuvaan. Samassa kuvassa kaikki muut kokovartalossa poseeraavat ovat ilman päätä. Mitä nyt muilla kysymysmerkki on pään paikalla.
On rohkeaa kuvata itsensä täyspäiseksi ja kaikki muut päättomiksi. No, se on kaiketi sitä nykyaikaa.
Tekstien selittelyyn ei kannata edes yrittää. Kaikki lupaavat sitä yhtä ja samaa. Makeaa ja mammonaa mahan täydeltä.

On oltava puheväleissä

Meinasin kirjoittaa eduskuntavaaleista. Tai paremminkin edustajaehdokkaista. Nyt tuntuu siltä, ettei se olekaan viisasta.
Huomasin sen jo istuessani viimeisimmässä kunnanvaltuuston kokouksessa. Edessäni olevassa pulpetissa istui kaksi kansanedustajaehdokasta. Ritva Simonen ja Jouni Martiskin. Eikä siinä kaikki. Vierelläni istui Reima Ehrukainen. Estraatilta puuttui Olli Riikonen, ehdokas hänkin.
Ei ole viisasta lähteä valtuutettuja panemaan paremmuus järjestykseen. Vaikka ei ketään moittisikaan, niin kehutkin voivat joskus pahoittaa mielen. Voi mennä puhevälit.
No, kunnanjohtaja on erijuttu. Hän on virkamies ja edustaa täysin toisen laista arvomaailmaa. Jääköön hänkin omine ajatuksineen kiertämään toreja ja turuja.
Kollega Matti Kosonen on omassa blogissaan arvioinut rohkeasti keski-karjalaiset kansanedustajaehdokkaat. Heidän ominaisuutensa ja mahdolliset äänimäärät.
Lukija voi poiketa Matin blogissa. Osoite löytyy mm. Nelosten blogilistalta.
Taidan lopetaa tällä kertaa tähän ja häippästä käymään mökillä. Talven kelit ovat olleet siinä määrin kehnot, ettei ole ummen takia päässyt mökkiä katsastamaan. Liekö mökki murskana kattolumien alla? Se on moro, sanoi tamperelainen.

Suo sielä, vetelä Tohmajärvellä

Tohmajärvellä eletään aikoja, joita ei muutama vuosi sitten olisi mahdolliseksi voitu uskoa.

En tällä kertaa hämmästele Hellin asioita. Hellin tilinpito ja supistuvat lääkäripalvelut puhuvat puolestaan. Siihen kun laiteaan päälle veronmaksajille 1,16 millin lisälasku, niin luulisi valtuutetunkin heräävän horroksestaan.

Uusi-Värtsilän koulukaupasta olen mielipiteen kirjoittanut Nelosten paikallisiin.Tällä palstalla kun pelkäsin vuokrasutta niin kauppaharhu tuli vastaan. Lyhyesti sanottuna on ajettu tilanteeseen, jossa suo on siellä ja vetelä täällä.

Maanantain kunnanhallituksen kokouksessa vastataan Rääkkylän kunnan tarjoukseen ryhtyä keskustelemaan yhteistoiminta-alueesta.

Kiteen kaupungin hallitus jo hylkäsi ”käden ojennuksen”. Tohmajärven kunnanhallitus valitsee kolme luottamushenkilöä neuvotteluun, joista kaksi, Matti Majoinen ja Antero Nenonen ovat julkisesti ilmoittaneet kannattavansa Helliä. Kolmas Jouni Martiskin tuskin kannattaa Helliä, vaan jotain muuta. Tarvitaanko tällaisella kokoonpanolla lähteä etsimään jotain vaihtoehtoa Hellille. Tohmajärven kanta tulee selväksi, kun ilmoittaa Rääkkylään osanottajat. Säästyy matkakulut.

Ja sitten vielä yksi huomio. Rääkkylän kutsu koski 10.3.2011 pidettävää keskustelutilaisuutta. Ainakin esityslistan mukaan. Tohmajärveläisten osanottajat nimetään 11.4.2011 pidettävässä kokouksessa. Taidetaan olla taas kerran myöhässä. Van, haitanneeko tuo mittää.

Taitaa olla niin, että pitää ryhtyä keskittymään eduskuntavaaleihin. Sitä tässä olen pohtinut, että mikä mahtaa olla keskustalainen talouden pito. Valtakunnan tasolla rahat vuotaa Etelä-Eurooppaan ja Tohmajärven kunnan tasolla kiinteistöt huisin Nevadaan.

Kouluongelma

Tohmajärven kunta ei näytä onnistuvan kiinteistöbisneksessä. Koulut eivät käy kaupaksi. Eikä Värtsilän entiset kuntakiinteistöt.

Valtuusto on tehnyt selvät päätökset luopua tarpeettomista kiinteistöistä. Hallitus on kompuroinut kunnanjohtajan johdatuksella hoitaa annettu tehtävä.

Onko päättäjiltä unohtunut, että elämme markkinataloudessa. Kiinteistön tarve määrää hinnan. Ei myyjän haave hinnasta.

Tätä haavetta tukemaan on lähdetty etsimään epätoivoisia ratkaisuja vuokrarintamalta. On unohdettu valtuuston päätös luopua tarpeettomista kiinteistöistä. Unohduksen piiriin on laskettava myös taannoin rakennettu lisäkiinteistö. Mahlahalli ei kuulu kunnan peruspalveluihin. Eikä edes niiden tukemiseen.

Ongelmaksi on noussut Uusi -Värtsilän koulukiinteistö. Se on rakennettu vain koulutointa silmällä pitäen. Rakennus on massiivinen, mutta käsittääkseni hyvässä kunnossa. Lämmitysjärjestelmä muutettiin kouluun taannoin.

Olen antanut itselleni kertoa, että nyt ollaan Uusi -Värtsilän koulua vuokraamassa. Asiaa ei ole käsitelty kunnanhallituksessa. Ei ainakaan pöytäkirjoista päätellen. Lienevät siis virkahenkilt ottaneet asiat hoitaakseen omalla ohjauksellaan.

Onko viisasta lähteä vuokraamaan kiinteistöä? Kiinteistön omistajalle jäävät kaikki kiinteistöstä sikiävät huolet. Kunnossa pito ja sen mukaan kulut. Vastapainoksi pitäisi tulla vuokratuloja, jotka peittävät vähintäin ylläpitokustannukset. Ja ylikin pitäisi jäädä. Löytyykö sellaista vuokralaista, joka takaa kunnan edes pysyvän omillaan. Uskallan epäillä.

Uusi -Värtilän koulu sössittiin pois koulukäytöstä. En viitsi kertoa kenen toimesta. Nyt on nähty, että tehtiin virhe. Yleensä virhe korjataan, jos se suinkin voidaan korjata.

Otetaan koulu uudelleen siihen käyttöön, johon se on rakennettu. Muuksi se ei näytä taipuvan ilman kohtuuttomia kuluja kunnalle.

Rakennukseen mahtuu paljon muuta kunnan toimintaan kuuluvaa tehtävää. Lasten päivähoito, musiikiopiston tunteja ja opintokerhotoiminta tulevat ensimmäisinä mieleen. Kyläläisten kokoontumispaikkana koulua on pidettävä vähintäin yhtä tärkeänä kuin vasta värtsiläläisille ”vuokrattua” kunnan entistä virastotaloa.

Värtsilässä Jänisjoen töyrällä on kunnostamistaan odottava koulukiinteistö. Eikö nyt kannattaisi ilman sarvia ja hampaita ottaa käsittelyyn näiden kahden koulun asema ja toiminta toisiinsa nähden. Taloudellisessa mielessäkin.

Minusta kannaisi.

Kauppakaan ei enää kannata

Tohmajärven kunta tekee bisnestä kiinteistöillä. On ajateltu, että kauppa se on joka kannattaa. Tätä varten tyhjennettiin kyläkoulut. Vähät oppilaat laitettiin linja-autoon ja keskustaajamaan tai naapurikylään.

Laskennallisesti osoitettiin järjestelyn tuovan säästöjä. Näin nähtiin ennen kuin suunnitelmat pantiin täytäntöön. Nyt toteutuman ollessa tiedossa, näyttää kun merkittäviä säästöjä ei olisi tullutkaan.

Kyläkoulujen lopettamisella menetettiin yksi niistä harvoista vetotekijöistä joita kunnalla olisi ollut vielä osoittaa ulkokuntalaisille tai mahdollisille paluumuuttajille.

*******

Hyvin ei näytä menevän kiinteistöbisneksen myynnilläkään. Kirjanpidollista ja todellistakin tappiota näyttää satavan kunnan kirstuun. Jos milloin sitten päästäänkään kauppoihin asti.

Aseman kouluista venäläinen tahon kerrotaan tarjonneen 65000 euroa. Uuden-Värtsilän kerroskoloksista suomalainen on tarjonnut 30000 euroa. Molempia lukija voi verrata kunnan pyyntihintaan tai olettamaansa käypään hintaan.

Samaan ajankohtaan kunta on rakentanut lisää kiinteistöjä reilulla parilla miljoonalla eurolla. Kysymyksessä ovat mahlahalli ja terveyskeskuksen saneeraus ja lisärakennus.

Hahlahallista en sano mitään. Kuntalainen voi päättää oliko investointi oikeaan osunut.

Terveyskeskukseen investointi tuntuu viisaalta. Sehän osoittuu suoraan kuntalaisiin ja heidän palvelujensa parantamiseen. Nimittäin sillä ehdolla, että Helli-liikelaitoksen touhut saadaan muuttumaan.

Terveyskeskuksessa oli ennen remonttia 40 vuodepaikkaa. Remontissa Hellin johdolla ne puolitettiin 20:neen. Nyt niistäkin on Hellin johdolla niistetty 4 paikkaa. On ajan kysymys mihin päädytään.

*******

Tässäpä tätä Hellin ”vihakirjoitusta” taas on. Näyttää siltä, että kirjoituksilleni annetaan enemmän painoarvoa kuin itse uskonkaan. Siltä näyttää, kun katselee puoluepoliittisesti virittyneitä mielipiteen purkauksia paperilehdissä.

On hyvä, että kirjoituksiini kiinnitetään huomiota. Ei haukku haavaa tee, sanotaan.

Kirjoitukseni ovat puhtaita omia mielipiteitäni. Niin myös tulevaisuuden arvioni.

Aika on näyttänyt vanhat ennusteeni ja tulevaisuus näyttää olenko nykyisissä arvioinneissani miten pielessä.

PS. Kysykää lukijat valtuutetuilta mitä mieltä he ovat kuntapalvelujen tämän päivän tilanteesta. Siellä on monta näkyvällä paikalla olevaa luottamushenkilöä, jotka eivät ole vielä näistä asioista avanneet suutaan.

Kenen on vastuu.....

”Kiteen talous on kriisissä.” ”Hellin menot veivät Tohmajärven tilinpäätöksen miinukselle.” Näin kirkuvat Karjalaisen tämän päivän otsikot.

Kesälahti kiemurtelee omissa talousongelmissaan ministeriön miesten ohjauksessa. Vain Rääkkylä ei näytä suostuvan samaan kastiin muiden Keski-Karjalan kuntien kanssa. Ei vaikka nämä lakituvalla uhkailevat.

Missä ovat vastuulliset virkamiehet. Mitä sanovat vastuulliset luottamushenkilöt. Heistä ne, jotka Tilaaja/Tuottajamallin ovat rakentaneet talouden saattamiseksi kuntoon.

Hellin osaaja johtokunnasta osa on älynnyt lähteä. Osalle on osoitettu ovea. Päivi Hakulinen ja Eeva Seppänen, osaajiksi mainitut ovat häipänneet, ennen todellisen tilanteen loppuselvitystä. Karkuunko? Joku voi kysyä.

Kirsi Hämäläinen on laataamassa akkujaan vuorotteluvapaalla. Tuleeko takaisin? Uskallan epäillä. Jorma Turusesta ei Tohmajärvelle asti kuulu mitään. Hellin perustamisen aikaan kuului. Yrjö Erosesta on Rääkkylän toimien jälkeen tehty Seutuvalikunnassa epähenkilö. Seutuvaliokunnassa, jolla ei ole mihinkään asiaa päätäntävaltaa. Tuskin Eronen kaipaa koko valiokuntaa.

Ja sitten koko Helli-ruljanssin isä, Olli Riikonen, hän kiertää makuntaa ja kerää ääniä, jotta pääsisi pois niin kunnanjohtajan hommista kuin ilmeisesti myös Tohmajärveltä. Löytyykö nostetta ja rittävätkö näytöt suurempiin tehtäviin? Olisi ihme, jos riittävät, kuulee kuntalaisilta.

Jos virkamiehet tai luottamushenkilöt eivät suostu myöntämään tekemiään virheitä ja korjaamaan sitä mikä Hellin kohdalta on mennyt pieleen, on edessä ainakin taloudellinen kaaos. Se taitaa ollakin ainoa keino, joka pakottaa aina ”oikeassa olevat” yksinkertaiseen enemmistöön tukeutuvat virkamiehet ja luottamushenkilöt tekemään jotain muuta.

Mikä on Helli-liikelaitoksen johtaja Airi Turusen vastuu liikelaitoksen nykytilasta? Jos kysymyksessä olisi oikea liikelaitos, niin tietäisimme vastuun. Jos johtaja on ottanut tehtävän, jonka alkuasetelma oli tuoda kunnille 4 milj. euron vuotuiset säästöt entisiin kustannuksiin verrattuna on hän totaalisesti epöonnistunut. Tai sitten hän tehtävää vastaan ottaessaan ei ole ymmärtänyt tehtävänsä vaikeutta. Tai hän ei ole välittänyt siitä.

Airi Turusen kohdalta vastuuta mittaa hän itse ja ymmärtääkseni Kiteen kaupunki. Kiteellä on määräaikainen Kaupungin johtaja, kaupungin hallituksen puhenjohtaja mutta ennen kaikkea valtuuston puheenjohtaja. Birgitta Muukkoseen ja Jukka Kankkuseen pitää veronmaksajien kääntää katseensa. Näillä kahdella on mahdollisuus vaikuttaa. Niin on, jos tahtovat. Vielä en vaikuttamista Hellin korjaamisen suuntaan ole havainnut.

Viimeisen vuoden saldo tohmajärveläisille on 1,16 milj. euron lisälasku ja toimen milli meni luovutetuissa röntgen laitteissa. Onnea vaan. Valtaapitävät.