Maaseudun tulevaisuudessa julkaistu

Silloin tällöin kirjoittelen mielipidepalstoille. Tässäpä yksi sellainen sepustus.

SUUTARI  PYSYKÖÖN  LESTISSÄÄN

Olen kouluttamaton puolueisiin sitoutumaton  pitkän elämäni aikana itseni ja perheeni työmiehenä ja virkamiehenä  elättänyt eläkeläinen. Vuosikymmenien aikana olen hoitanut ja seurannut muutaman kymmenen hehtaarin alalla metsänhoitoa, sen hyviä ja huonoja puolia.

En tiedä tekikö MT-lehti (12.10) tahallaan "kämmin" kumpaisellekin, kun laittoi samalle sivulle uutisen pääministeri Juha Sipilän puuhista irtisanomistouhuista ja puheenjohtaja Antti Rinteen mielipiteet metsänhoidosta. Molemmat operoivat sellaisilla alueilla, joihin heillä ei ole riittävää osaamista joihin voisin yhtyä.

Lähestyvät eduskuntavaalit laittavat puoluejohtajat laukalle. Sen ymmärtää, mutta vastuu puoluejohtajillakin pitää olla, että pysyvät mielipiteissään henkilökohtaisella tasolla, eivätkä vedä puolueita omien mielipiteidensä takuumiehiksi. Arvostan Antti Rinnettä järjestö- ja työmarkkinaosaajana, mutta en hänen tietojaan metsäasioissa. Samoin on Juha Sipilän kohdalla. Yrittäjänä ja liikkeenjohtajana hänellä on näyttöjä mutta työmarkkina-asioissa ne ovat toistaiseksi olemattomat.

Suomessa lienee n. 600000 metsänomistajaa erilaisilla poliittisilla kannoilla, omistuspohjilla ja erisuuruisilla metsäpalstoilla. Kerron tässä tuoreen omakohtaisen metsänhoitotapahtuman. Jouduin turvautumaan aukkohakkuuseen, koska muuten en ensiharvennusta olisi saanut parin hehtaarin alalle. Jo kaksi vuotta aikaisemmin olin joutunut tukkipuu asennossa olevan lehtikuusilohkon myymään kuitupuun hinnalla. Olin yrittänyt lehtikuusia ja koivun ensiharvennusta myydä useamman vuoden ajan. Ei kelvannut kenellekään.

Metsän omistajilla on omat tarpeensa. Niinpä myin avohakkuulla 80 vuotta vanhan palstan, jotta sain samaan kauppaan koivikon ensiharvennuksen. Hintaa tuli yhteensä 22700 e, josta vero on  6800, metsän jälkihoito on 3500 euro. Puhdas tulo kaupasta on siis 12400 euroa. Sopii seuraavan metsänomistajan kasvatella metsää 80 vuotta. Kuluja tuona aikana tulee lisää, mutta metsään liittyy perhe- ja henkilökohtaisella tasolla sellaisia asioita, joita lyhyellä aikavälillä ei ole syytä politiikkojen nopeasti muutella. Metsän hoidon ja käytön tulee Suomessa perustua pitkäjännitteiseen tutkittuun ja käytännöstä saatuun tietoon.

Veijo Tuunanen Taalintehdas