torstai 30. tammikuuta 2014

Seuraava juttu on julkaistu 30.1.14., Vikko Pohjois-Karjalassa.

On luotettava omaan apuun.
Ei voi sanoa, etteikö Jutta Urpilainen yritä. Sitä osoittaa hänen kutsunsa piispoille keskustelemaan maailman talousjärjestelmästä, joka hänen mielestään on rikki.
Piispojen talousasiantuntemuksesta voi olla monta mieltä. Siksipä kai Jutta Urpilainen halusikin kohdistaa keskustelun piispojen kanssa markkinatalouden etiikkaan.
Paneelin pohjustukseksi Jutta Urpilainen nosti kolme asiaa. Veroparatiisit, joihin EU-maat menettävät veronkierron takia verotuloja vuositasolla tuhat miljardia.
Eriarvoisuuden kasvua korostavan esimerkkin Urpilainen otti Suomesta. Palkansaajan keskiansio on n. 3000 euroa kuukaudessa, toimitusjohtajien n. 55000 euroa. Ilmastonmuutos keskustelun Urpilainen näki hautautuneen finassikriisiin.
*****
Miten piispat suhtautuivat edellä lueteltuihin asiakohtiin? Eipä juuri mitenkään. Metropoliitta Ambrosius, lähtöisin Tohmajärven Vatalasta, katsoi, ettei talousjärjestelmän kehittäminen kuulu piispojen tehtäviin. Minä kysyn. Eikö edes eettisellä tasolla? Luulisi sen piispojen tehtäviin kuuluvan. Siitähän tarkoitus oli keskustella.
Ambrotius sanoi, etteivät piispat voi panostaa kuin kirkon ydintehtävään ja siunata - mutta ei siunailla. Perin kummalliselta tuntuu Ambrotiuksen väite, ettei talouselämä olisikaan rikki. Hänen mielestään maailmassa on enemmän vaurautta kuin koskaan aikaisemmin.
Voi herra isä. Kysymys ei ole vauraudesta, vaan siitä miten se saataisiin toimimaan niin, että siitä riittäisi suurempi osa vähäosaisille.
Toivottavasti kaikki piispat eivät edusta samanlaista kantaa kuin Ambrosius. Ainakaan silloin kun etiikasta puhutaan kirkon näkemyksestä  maailman talousasioihin.
Edellä oleva juttu pohjautuu Helsingin sanomien kirjoitukseen keskustelutilaisuudesta, jonka aihe oli eettinen markkinointi. Jutun nosto esiin tällä palstalla johtuu siitä, että metropoliitta Ambrosius on lähtöisin Tohmajärveltä ja edustaa edellä olevissa asioissa täysin toisenlaista mielipidettä kuin allekirjoittanut.
******
Kitee kipuilee Hellin jättämissä jälkitaudeissa. Ei ole onnistuttu järjestämään lääkäripäivystyksiä ja epäonnistuihan perusturvajohtajankin valinta. Taisi siinä tohinassa tulla tehtyä muotovirhekin.
Perusturvajohtajaksi valittu Kainulainen ei ottanut virkaa vastaan. Kukapa ottaa, jos tehtävään luvataan vain vuoden määräaika. Ja Kiteen maine on mikä on. No, ehkä joku epäpätevä ottaisi tai omasta "piiristä" valittu. Näistä sisäpiiriläisistä Kiteellä ei taida olla kovin hyviä muistoja.
Ei Kitee näihin vaikeuksiin kaadu. Muutosta hallintotapaan ja nöyryyttä tunnustaa tehdyt virheet, se kuitenkin vaatii. Vai odottaako Kitee tumput suorana mitä valtiovallalla on sanottavaa Kiteestä?
*****
EU:hun on pyrkimässä enemmän ihmisiä kuin laki sallii. Pappejakin viisi. Demareiden kohdalta Pohjois-Karjalan osalta ehdokasasiat ovat kohdallaan. Riitta Mylleriä parempoa on vaikia löytyä.
Eduskunta vaaliehdokkaiden suhteen ollaan vielä alkuasemissa. Niin Pohjois-Karjalan, mutta varsinkin Keski-Karjalan kohdalla. Pitäisi löytää "valovoimaisia" ehdokkaita. Sellaisia, joihin äänestäjä voi uskoa ja turvallisesti jättää asioiden hoidon. Hyvänä lisänä olisi olla myös ennakkoon äänestäjille tuttu.
Oman asuinalueen äänillä tuskin enää tulevaan eduskuntaan päästään. Äänet on kerättävä koko äänestysalueelta. Siihen ei muutaman viikon vaalikierros riitä. Eikä hätäisesti kyhätty vaalimainos.
Keski-Karjalassakin demarit ajavat vielä puolivaloilla. Kyllä näkyvyyttä pitää olla enemmän, jos mielii eduskuntavaaleissa pärjätä.
******
Tohmajärven ykkös asiaksi on noussut tulevan valtatie 9-linjaus. Onkamolaisia kiinnostaa ohittaako valtatie entisen rautatieaseman oikealta vai vasemmalta puolelta.
Linjaus on nyt oikealta kulkeva, mutta vasempaakin vaihtoehtoa on luvattu tutkia.
Kemien osalta on kerätty nimilista tukemaan kylän läpi kulkevaa vaihtoehtoa. Allekirjoittajilla tuskin on ollut tiedossaan minkälaista vaihtoehtoa ovat allekirjoittaessaan tukeneet.
Vaihtoehdon massiiviset maaleikkaukset rajalta tulevaan mäkeen ja tien upottaminen 6 metriä syvään monttuun asutuksen kohdalta taitaa olla sen verran kova ratkaisu, ettei sitä helpolla YVA-tutkimuksessa nielaista.
Tärkeintä olisi, että valtatie 9 rakennettaisiin mahdollisimman nopeasti. Tiedossa kun on viisaus; nopeat syövät hitaat. Mitenkä mieleen tuli Parikkala.
                                                                                 Veijo Tuunanen

Ei kommentteja: