perjantai 20. joulukuuta 2013

LAAJENNETTUA JOULUPAKINAA 2013

Keskiviikko 18.12.2013.
Ajelemme vaimon kanssa kohti Joensuuta. Lopultakin on keli sen verran kuivaa, ettei heti ajon jälkeen tarvitse autoa pesuun ajaa. Maksaa muuten 14 euroa/pesukerta.
Vaimon kännykkä lopahti totaalisesti Taalintehtaan reissulla. Ollaan siis kännykän ostomatkalla Joensuuhun. Yleensä tämmöiset ostot olemme tehneet Kiteeltä. Hyvä palvelu on sielläkin. Helli-laskua maksettaessa on ruvennut Kiteen suunta tökkimään.
Entinen kännykkä oli lahjakännykkä. Hinnaltaan kuulema 15 euroa. Kesti kunnossa monta vuotta.
Joensuuhun matkalla tuli puhelu Helsingistä. Yksi lapsenlapsista kiitti joululahjastaan. Oli ehkä joidenkin mielestä tylsää, kun lahja oli rahaa. Saaja kiitti kuitenkin moni sanaisesti ja kertoi lahjan tulleen tarpeeseen. Kerroin samanlaisen lahjan tulevan myös muille lapsenlapsille. Ei ole ennen tämmöistä kollektiivista järjestelmää käytettykään. Soitto lämmitti meidän molempien mieltä.
No, kännykkä tuli ostettua ihan toisesta kaupasta mistä lähdettäessä päätettiin. Lisäksi se maksoi 50 euroa enemmän kuin mitä lähdettäessä suunniteltiin käytettäväksi. Lisäkustannuksia syntyi mattokaupasta, jota ei suunniteltu kotona, matkalla eikä muutenkaan. Taisi maksaa enemmän kuin yhden kännykän hinnan verran. Istuin ostoajan autossa.
Torstai 19.12.2013.
Tänään piti sitten ajaa Kiteelle. Kupiaisessa on päivää aikaisemmin tarjoukset kuin Tiilikaisessa. Kahvit olisi ehtinyt ostaa Tiilikaisetakin, mutta lohia ei. Suolaus ja kylmäsavustuksen kanssa olisi tullut aikataulu vaikeuksia. Ja pitäähän kiteeläisiä tukea ainakin ostoksissa. Maantieteelle kun ei mahda mitään ja Humalajoen silta on kunnossa.
Uuden kännykän kanssa on opettelemista. On tekniikaltaan tykkänään toinen kuin entinen. Nykyiset opaskirjat eivät opeta kännykän käyttöä monellakaan sanalla. Sitä vastoin kaiken karvaiselle kielloille ja varoituksille on annettu tilaa enemmän kuin tuntuu tarpeelliselta. Puuttuu vain kielto, ettei kännykkää saa käyttää melana kanootin kanssa liikuttaessa.
Niinpä päivä on mennyt vaimon kanssa toisillemme soitellessa. Yli pöydän puheluissa on se hyvä puoli, ettei puheluista tarvitse kaikista maksaa. Kysymykseen kuuluuko, tulee halpa vastaus. Kyllä kuuluu, mutta ei puhelimesta.
Pari puhelua saatiin pöydän ulkopuolellekin. Vaimo oli ikionnellinen. Kun kysyin miten hän siinä onnistui oli vastaus. En tiedä. Opiskelu jatkuu niin kuin lohen suolauskin.
Jatkuu......

Ei kommentteja: