torstai 13. joulukuuta 2012

Seurakunta hävittää tuottavaa omaisuuttaan.

Alla on vastaesitykseni, jolla yritin vastustaa yhteisen omaisuuden myymistä, vaikka tiesinkin jo etukäteen, ettei se valtuustossa lääninrovastin edessä onnistu. Ei kirvoittanut edes keskustelua.
Kirkko on jymähtänyt virkamiespalvelijoineen johtamaan omaa toimintaansa kohti lopputulemaa. Se näkyy pahimmin tai parhaimmin kirkosta eroamisena. Siihen ei luottamushenkilöillä ole varattu jalansijaa.
Lukija voi päätellä olenko mielipiteineni eksyksissä. Vastaesitykseni pääsi sentään äänestykseen. Siinä valtuuston enemmistö voitti vastaesitykseni äänin 12 - 3, yksi tyhjä. Eli seurakunta ryhtyy myymään Kirkkoniemestä "huvilatontteja". Joko osastajista lie tietoa?

LIITE PÖYTÄKIRJAAN

Vastaesitys Tohmajärven evl. seurakunnan kirkkovaltuuston 13.12.2012., pidetyn kokouksen esityslistan 40§ kohtaan; ”Metsätalous, talousarvion perustelut vuodelle 2013” ja kohtaan; ”Toimintasuunnitelmat vuosille 2014 – 2015.”

(sivulla 51)

METSÄTALOUS; talousarvion perustelut vuodelle 2913. Poistetaan viimeisen alakohdan lause: ”huvilatonttien ja pienten metsäpalstojen arvioiminen.”,

sekä kohdasta toimintasuunnitelmat vuosille 2014 – 2015 poistetaan viimeisen alakohdan lause: ”huvilatonttien ja pienten metsäpalstojen lohkominen ja mahdollinen myynti.”

PERUSTELUT:

Seurakunnan talouden ylläpitoon eivät ko. hankkeet toisi merkittävää muutosta.
Toteutuessaan hankkeet rikkoisivat Kirkkoniemen kokonaisuuden, jota pidetään paikkakunnan merkittävimpänä nähtävyytenä.
Tonttien ja metsämaan myynti on epäviisasta, koska ne nykyisellään tuottavat myös taloudellista hyötyä.
Seurakunnan maanmyynti Kirkkoniemestä asettaisi erityisesti ne seurakuntalaiset, joilla ei ole omaa ranta- tai metsämaata jo virkistyksellisesti huonompaan asemaan kuin ne, joilla maan omistukseen on varaa.
Seurakunnan taloutta pidetään kunnossa toimintakulujen säätelyllä, ei omaisuuden myynnillä.
Toisaalta seurakunnan tulot pohjautuvat verotuloihin. Verotus kohdistuu parhaiten ja tasapuolisimmin kaikkiin seurakuntalaisiin.
Seurakunnan taloudenhoito on perustuttava toimintakulujen ja verotulojen tasapainoon. Siksi olisi lyhytnäköistä hoitaa taloutta tuottavien kiinteistöjen myynnillä.