Sanan vapauden päivänä

Reissussa rähjääntyy. Nyt ollaan kotimaisemissa. Olin vähällä kirjoittaa: kuntamaisemassa. Sitä ja sen tietämystä oli ollut esittelemässä ko. virman pomo Vaissi. Mitähän uutta kunnan virka- ja luottamushenkilöt olivat saaneet kuulla.
Ehkä minäkin olisin saanut mennä kuulolle, mutta luulen sen puolen kuulumiset jo kuulleeni Hellin ajalta.
Kuulemani mukaan kunnassa ollaan entistä epätietoisempia siitä mitä pitäisi tehdä Hellin jälkeen. Kumma juttu. Minähän jo Alasimessa neuvoin pari viikkoa sitten. Ei ilmeisesti ole kelvannut.
******
Olen aloittanut rehjaamisen raivaussahan kanssa vaimon tontilla. Tästä tiedosta ei vaimo tykkää. Hän ei kuitenkaan lue juttujani, josta johtuen kirjoittelen hänestäkin lystikseni.
Tontti on muuten savustamon vastapäätä. Roskapuut tontilta raivattiin viime talvena. Tuntuu kuin raivattavaa olisi nyt enemmän, vaikka melkoinen kasa rankoja tuli talviraivauksessakin.
Heti ensimmäisen päivän ja parin tankillisen jälkeen tunsin tyytyväisyyttä siitä, että sain leipäni hankittua virkamiehenä. Siinähän ei tarvinnut muuta kuin hoitaa virkaa.
Saamari. Nyt on paikat kipeät.
*****
Koti-Karjalassa oli mainio juttu Turusen pyssystä-palstalla. Tulin siitä lähes yhtä iloiseksi kuin Guggenheimin kaatumisesta.
Turunen on tehnyt terävän analyysin Keski-Karjalan ja eritoten Kiteen tämän hetken tilanteesta. Turunen on entinen Kiteen kaupungin hallintojohtaja. Näkökulmaa siis on enemmän kuin tien- tai pellonvarren tallaajalla.
******
Kerronpa teille millainen on vastuullinen luottamushenkilö. Valitettavasti joudun kirjoittamaan itsestäni, mutta sehän ei lukijalle ole mikään yllätys.
Tuli puhelin soitto. Soittaja kysyi, että sinähän se olet seurakunnan kiinteistöpäällikkö? Olisin mielelläni hyväksynyt tittelin, mutta sanoin, että olen vain seurakunnan kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunnan puheenjohtaja.
Se näytti riittävän soittajalle. Hän ilmoitti seurakuntatalon katolla olevan seinäpellin repsottavan tuulessa. Kiitin tiedosta ja lupasin puuttua asiaan.
Ajoin seurakuntatalolle ja repsottihan pelti katolla. Oli melkoinen tuuli ja siitä syystä kävin oikein paperille jättämässä virastoon tiedon tapahtumasta. Näkemykseni mukaan pelti on saatava kiinnitetyksi vaaran välttämiseksi. Kemiessä kun on lennellyt kattoja ennenkin.
Jos tuulee, niin vastuullisena luottamushenkilönä käyn huomenna katsomassa on seurakuntatalossa kattoa. Jos ei ole niin palaan blogissa asiaan. Niin sellainen on vastuullinen luottamusmies. Siis minäkin. Heh, heh, niille jotka eivät ymmärrä sitä, että vakavaakin asiaa voi käsitellä huumorin keinoin.