Pistäydyin automatkalla sukuloimassa Salon seudulla ja Taalintehtaalla. Viime mainittu on paikkakunta, ei tehdas vaikka semmoinenkin siellä toimii.
Jollain tavoin käy vähän kateeksi, kun katselee elämän menoa siellä päin. Pellot ovat avaria ilman kivikasoja. Asumukset ja talousrakennukset hyvässä kunnossa. Työkoneita ei näy hylättynä pellon pientareilla eikä pihapiirissä. Elämä näyttää olevan hallinnassa.
Tuolla samalla seudulla parikymmentä kuntaa löivät romppeet yhteen ja saivat yhdistymällä syntymään ilman äänestyksiä ja kinoja kaksi kuntaa.
Jotain käsittämätöntä eroa pitää olla eteläsuomalaisen ja tämän meidän rotumme luonteen piirteissä. Mikä onnistuu siellä, on täällä mahdotonta.
Jos joku väittää, että meidän eduksemme, ei ole käynyt kotiveräjäänsä kauempana.
* * *
Tänä kesänä näyttää säätilakin toimivan itäsuomalaisia vastaan. Viime viikon loppu oli Taalintehtaalla parhaimmillaan +28 C. Savonlinnassa kun eilen vilkaisin mittariin oli lukemat +18 C. Piti säätää auton sisälämpötila uusiksi.
Jotta etelän paremmuus tulisi joka puolelta todettua on tunnustettava, että leikkimielinen kalakilpailu, joka aina suoritetaan tosissaan, tuli hävittyä.
Kesken kasvuinen tyttären poika veti pohjaongella kalaa 3 kg. Koon saa selville, kun ilmoitan kaloja olleen 10 kpl.
Oma saaliini oli huomattavasti pienempi. Olisiko ollut puolenkymmentä sorria.
* * *
Paikallislehdet lukasin äsken hätäisesti. Kesäteatterit pyörivät täysille katsomoille. Mikä on hyvä juttu. Kesä-, pitäjä- ja kylätapahtumat alkavat olla näköjään tältä kesältä pidetyt.
Kesä vielä jatkuu ja parhaat ajat pitäisi olla edessä päin. Näin olen kesäsammakkoani hyppyyttänyt.
Heinä kasvaa ainakin Tohmajärven hautausmailla. Yleisön osastoissa moititaan seurakuntaa kirkkomaiden ja hautausmaiden huonosta hoidosta. Ruoho on väärin leikattu tai sitä ei ole leikattu lainkaan.
En rupea tässä ottamaan kantaa puolesta enkä vastaan. Ketä kiinnostaa voi käydä vilkaisemassa missä jamassa kirkkomaat makaavat. Muutos hautojen ja kirkkomaiden hoidossa on tapahtunut niin, että hoidot on ulkoistettu. Uskon tämän vaikuttavan mielipiteisiin.
* * *
Tohmajärven hautausmaiden kaava on rakentunut lapioajalla, jolloin ei kaivureita tiedetty olevankaan. Nykyaikana haudat kaivetaan lähes poikkeuksetta konevoimalla. On selvää, että hautakivien lomassa ajellessa ei välty aina vahingoilta. Kiviä pitää siirtää ja talvella käytäviä auratessa voi hiekoitus sorasta siru raapaista hautakiveä.
Vahinkoja varten ovat vakuutukset niin seurakunnalla kuin kaivuriyrittäjälläkin. Asiat yleensä selviävät vahingoistakin neuvottelemalla.
Luottamustehtävää hoitaessani olen perehtynyt jonkin verran myös hautojen hoitoon. Tohmajärvellä uskon hautausmaiden olevan yhtä hyvässä jamassa kuin jossain muuallakin.
Itse haudan hoito, eli istutukset ja hautakivi kuuluvat hautapaikan lunastaneelle. Jokainen hautausmaalla kävellessään voi arvioida miten omaiset hautaa hoitavat. Seurakunnan arvostelu tätä kautta ei ole oikeutettua.
Joskus ihmetyttää miten hauta voi olla istutuksiltaan vajaa hoitoinen, mutta sammaloituneesta kivestä löytyy naarmun tapainen, josta syytetään seurakuntaa. Voidaanpa vaatia korvaustakin.
Mutta sellaisiahan me ihmiset olemme.
sunnuntai 27. heinäkuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti