JOULU HERKISTÄÄ.
Junnu Vainio
sanoi: "Kun mies on tullut tiettyyn ikään, sillä ei pelaa mikään...."
Minä sanon, että Junnu kuoli keskenikäsenä. Vasta vanhempana tietää sanoa mikä
pelaa ja mikä ei. Ja mikä on pelaavinaan.
Otetaan
Joulun kunniaksi käsittelyyn esim. Joulukortit. Ennen joulukortteja tuli n.
50kpl/v. Suunnilleen saman verran tuli lähetettyä kortteja. Nyt posti toi 9
korttia. Itse en lähettänyt yhtään korttia. Oli enää yksi ikäkaveri, jolle
olisin kortin lähettänyt, mutta kun en häneltäkään korttia saanut, niin mitäpä
minäkään hänelle korttia lähettelemään. Lie kuollut. Muiden kortteja
lähettäneiden postiosoitteita en tiennyt. Kortit jäi kirjoittamatta.
Parturissa
kävin vanhaan malliin pyhiksi. Parturi kysyi kohteliaasti osaa ottaen:
"Miten leikataan?" Sanoin, niin kuin ennenkin. Nipsutti aikansa
saksiaan ja käytti konettakin vähän aikaa. Näytti peiliä, oliko tukka leikattu
takaa hyvin. Otti alennetun maksun tukan leikkauksesta, jonka tulkitsin hienovaraiseksi
vihjeeksi siitä, että olen kalju.
Miten lienen
huolimattomasti puraissut. Hammas katkesi. Mitäpä siitä, kuin hammaslääkäriin.
Älysin pestä hampaatkin ennen lähtöä. Lääkäri sanoi, että ensin on mentävä
röntgeniin. Ihmettelin kun tunnin rapsuttelun jälkeen tuollaista ehdotti.
Seuraavalla kerralla kaiveli katkenneesta juuret ja näytteli röntgenkuvia. Ei
pelotellut, mutta uhkaa aistin ilmassa. Sanoi lopulta, että noita neljää
hammasta ei hän paikkaa, vaan ne pitää poistaa. Mitäpä minä siihen mitään
sanomaan. Mitäs lääkäriin lähdin. Nyt on hampaat poistettu ja hoito on
keskeytetty kevääseen. Opettelen ässää ja ärrää sekä pesen niitä jäljellä
olevia. Harmittaa kun ei tullut pestyä jo aikaisemmin. Pohdin pitäisikö hankkia
korvikkeet. Tekohampaat. Ennen kuin hampaitten pesu muuttuu hampaan pesuksi.
Ennen
vanhaan olin liikunnallinen. Hypin, heitin pelasin pesäpalloa ja kävin
naisissa. Mitään pysyvää en harrastuksistani saanut. Muuta kuin vaimon. Ja
pysykö tuokaan? On ollut yhteistä aikaa vasta 70 vuotta. Hypyt ja juoksut ovat
jääneet. Mieli kyllä palaa entiseen. Siksi ostin juoksumaton. Kun myyjä sanoi,
että sillä saa kävelläkin. Vain kerran alkuun putosin matolta. Kunto nousee
kohisten. Nyt käyn roskiksella yhdellä tauolla. Vaimoa en ole saanut matolle.
Hänelle ostin postimyynnistä ravistajan. Tiedä hänen Suomen kielistä nimeään.
Hieno peli. Ravistaa jalat, hieroo pohkeet ja tarvittaessa selänkin. Sain
vaimon nousemaan kerran ravistajalle. Ei nouse toista kertaa. Ravisti jalasta housut.
Sanoo, että ohjeissa lukee, ettei sydän vikainen saa käyttää. Hänellä on
läppävika. Minä kysyn, miksi sydämessä? Miksi ei suussa?
Junnu Vainio
oli hyvä suustaan. Kaikkea hänkään ei tietänyt. Niin kuin en minäkään. Pohdin
mistä johtuu, että meillä vaimon kanssa on 12 lastenlastenlasta, joista vanhin
pääsi juuri armeijasta ja nuorin jokeltelee tuttipullonsa kanssa.
Näillä
mennään, jotta tyrät ryskyy. Hauskaa joulua.