Karjalaisen mielipidepalstalla tänään

 

Oppia on otettavissa

Vallanvaihto Yhdysvalloissa synnyttää monenlaisia ajatuksia. Miten muutokset vaikuttavat Suomen poliittiseen kenttään? Maassamme on havaittu Trump:in politiikan kannattajia. Suoraa tukeaan trumppilaisuudelle he eivät ole esittäneet juurikaan julkisuudessa kuin siinä määrin mitä populismin on katsottu tarvitsevan. Muutamaa ylilyöntiä lukuun ottamatta, jotka ovat tulleet liikkeen johtaja tasolta Trumpia puolustaessa.

Nyt kun kaikkien tiedossa ovat Amerikan tapahtumat ja Trumpin vaikutus niihin, pitäisi Suomessa huomata, etteivät samat virheet toistu täällä. Jos populismilla ei ole sisältöä muuhun kuin vallan tavoitteluun, niin  kuka tällaista vaaleissa tukee.

Ihmisten pitää pohtia onko lupaus mahdottomasta vale vai osoittaako se lupaajan tyhmyyttä vai kuulijan aliarvostamista. Sivistys on ihmisten itselleen hyväksymä käyttäytymisjärjestelmä. Siihen ei kuulu katteettomat lupaukset ja vielä vähemmän valehtelu. Yhdysvalloissa saimme nähdä; jos ihminen ei omaa sivistystä, edes presidentin virka ei sitä hänelle tuo.

Demokratia on toimiessaan hallintojärjestelmä, että se itse korjaa virheensä. Niin tapahtui nyt Amerikassakin. Vaalien alla tulee äänestäjien pohtia, onko meillä varaa kulkea yhdysvaltalaisten populististen virheitten kautta. Pitää muistaa, että suurimmat lupaukset ovat yleensä mahdottomia toteuttaa ja pohjimmiltaan siis valetta.

Veijo Tuunanen.

Rumppia ikävöidään Suomessakin?

 

Demokratia koetuksella

Moni sanoo, eläessäni olen nähnyt jo kaiken. Sanonta kuvaa tyhmyyttä. Minä en ole nähnyt vielä sutta. Jälkiä ja jätöksiä kylläkin. Amerikan tapahtumat ja Trump näyttivät, ettei demokratiakaan suojaa yhteiskuntaa kaaokselta ja johtajaa tyhmyydeltä. Nyt jää seurattavaksi mitä jätöksiksi siitä jää. Ja jääkö niistä mitään opiksi Suomeen.

Yhdysvalloissa puolet kansasta näyttää uskoneen vaaleja vilpillisiksi. Mitään totuuspohjaa ei ollut väittämälle. Hävinneen presidentin tuki ja jatkuva media rummutus vilpistä sai ihmiset uskomukseen sellaisesta, joista heillä ei ollut tietopohjaa. Ihmeellisintä oli, että vilppiin uskoivat fasistit, raharikkaat, osa lukeneistoa ja lukutaidottomat sekä köyhät. Mellakkapaikalla ei Trumppia ja kiihotuksen johtajia näkynyt. Kuhnurit ja höynäytetyt saivat tehdä likaisen työn.

Mitä Amerikan tapahtumista opimme? Jatkuva väittämä asiasta kuin asiasta saadaan markkinoitua kansalaisille todeksi kun sitä riittävästi toistetaan. Suomessa olen havainnut perussuomalaisten johtajien  puheillaan pitäneet Trump:in toimintaa ihailtavana. Jussi Halla-aho näki Trump:sta parasta mitä länsimaiselle demokratialle on tapahtunut ja Laura Huhtasaari ehti ehdottamaan Trump:ille jo Rauhanpalkintoa. Teuvo Hakkarainen ei ole vielä ilmaissut kantaansa. Yhtäläisyyttä amerikkalaisessa ja suomalaisessa populismissa on yhden asian hokema. Amerikassa republikaanit hokivat vaalivilppiä ja suomessa persut hokevat maahanmuuttajista ratkaisua kaikkeen. Saa nähdä miten pitkälle yhden asian hokema Suomessa kantaa.

Olen vuosien varrella esitellyt mielipiteitäni milloin mistäkin. Se on pakinoitsijan tapa. Totuuksiksi tai edes vaihtoehdoiksi niitä en sanoisi. Ovatpa vain ajatuksen virtaa. Niin kuin sekin kun näin hyväksi kaksipuoluejärjestelmän. Englannin ja Amerikan tapahtumat ovat herättäneet kysymään, onko monipuoluejärjestelmä tähän päivään sopivin puoluejärjestelmä? Ihmisten tarpeet ja toiveet jakautuvat niin laajalle, ettei niitä enää voi jakaa vain kahteen ryhmään. Samaan pussauskoppiin sopii huonosti duunari ja raharikas. Syntyy tilanteita, joissa kärsivät molemmat tai joutuvat tukemaan tahtomattaan toisen tavoitteita. Kaksipuoluejärjestelmä synnyttää blokkiajattelua, joka ylittää kannattajansa tarpeet tai jättää ne huomioimatta.

Suomessakin mitataan ahkerasti puolueiden kannatusta. Todellinen kannatus mitataan vaaleissa, mutta on syytä tarkastella vaalien välissäkin mitä kansalaiset ajattelevat poliittisista puolueista. Kun en usko maahanmuuttajien ratkaisevan Suomen ongelmia, niin jään ihmettelemään millä lihaksilla persut keikkuvat galluppien kärjessä? Vaikka kannattajia olisi vaaleissa vain joka viides vastaajista, puoluejärjestelmästä johtuen se voi antaa mahdollisuuden johtaa ja päättää asioista ohi näiden muitten viiden tarpeitten. Monipuoluejärjestelmä voi sen toki tarvittaessa estää keskeisillä sopimuksillaan. Kaksipuoluejärjestelmässä tätä mahdollisuutta ei ole.

Antaa amerikkalaisten pestä oma pyykkinsä. Ketkä ovat syyllisiä ja ketkä eivät. Onko presidentti Trump ollut sairas, kyvytön vai hallanhaluinen patologinen valehtelija viran hoidossaan? Meidän tehtävämme on huolehtia, ettei vastaavaa Suomessa pääse tapahtumaan.

Sinä päätät kenet valitaan

 

Mieti ketä äänestät kuntavaaleissa

Valtaosa ministereistä on ehdolla kuntavaaleissa kertoo STT:n tekemä kysely. Siinä selvisi, että ministereistä ainakin 14 ja kansanedustajista yli puolet olevan lähdössä ehdokkaiksi kuntavaaleihin. Mistä kertoo tämä into astua poliittisessa hierarkiassa alaspäin?

Näyttää selvältä, että kysymyksessä on puolueen etu ja sitä kautta mahdollisuus kahmia valtaa puolueelle. Kunnassa hoidetaan ja päätetään kuntalaisen lähipalveluista. Se tapahtuu parhaiten paikalla asuvien ja asioita tuntevan valtuutettujen kautta. Ministerit ja kansanedustajat saattavat kerätä ääniä, mutta runsaat työtehtävät ja aikataulujen järjestelyt tekevät keskittymisen kunta-asioihin lähes mahdottomaksi. Varahenkilön käyttö vielä vie työmotiivin varahenkilöltäkin.

Ministereiden ja kansanedustajien pyrkiminen kunnallisiin luottamustehtäviin vie poliittista moraalia alaspäin. Valtakunnan tasolla toimivilla henkilöillä on työtä ja tehtävää siinä määrin, ettei alemman tason tehtäviin heillä ole aikaa ja mahdollisuutta. Lisätehtävien haaliminen vie uskottavuutta politiikalta. Sehän mahdollistaa sellaisenkin henkilön nousemisen valtuutetuksi, jota äänestäjä ei missään tapauksessa äänestäisi.

Arvioivatko poliittiset puolueet väärin tavallisen kansalaisen kykyä valita paras vaihtoehto luottamushenkilökseen paikalla olevista ja tehtäviin kykenevistä ehdokkaista. Valtakunnan politiikassa sen ylimmillä portailla olevat asettuessaan ehdokkaiksi kuntavaaleihin synnyttävät negatiivisen urakehityksen. Se puolestaan tukkii mahdollisuuden monelta kuntapoliitikolta nousta askelta ylemmäksi kohti valtakunnantason tehtäviä.

Omalta osaltani ratkaisen asian niin, etten kuntavaaleissa äänestä nykyistä kansanedustajaa tai ministeriä. Puoluetta en tarvitse vaihtaa. En hanki ratsuhevosta kun tarvitsen työhevosen.

 Veijo Tuunanen. Aktiiviäänestäjä. Kemiönsaari.

 

HAVAINTOJA ITSESTÄNI

 

JOULU  HERKISTÄÄ.

Junnu Vainio sanoi: "Kun mies on tullut tiettyyn ikään, sillä ei pelaa mikään...." Minä sanon, että Junnu kuoli keskenikäsenä. Vasta vanhempana tietää sanoa mikä pelaa ja mikä ei. Ja mikä on pelaavinaan.

Otetaan Joulun kunniaksi käsittelyyn esim. Joulukortit. Ennen joulukortteja tuli n. 50kpl/v. Suunnilleen saman verran tuli lähetettyä kortteja. Nyt posti toi 9 korttia. Itse en lähettänyt yhtään korttia. Oli enää yksi ikäkaveri, jolle olisin kortin lähettänyt, mutta kun en häneltäkään korttia saanut, niin mitäpä minäkään hänelle korttia lähettelemään. Lie kuollut. Muiden kortteja lähettäneiden postiosoitteita en tiennyt. Kortit jäi kirjoittamatta.

Parturissa kävin vanhaan malliin pyhiksi. Parturi kysyi kohteliaasti osaa ottaen: "Miten leikataan?" Sanoin, niin kuin ennenkin. Nipsutti aikansa saksiaan ja käytti konettakin vähän aikaa. Näytti peiliä, oliko tukka leikattu takaa hyvin. Otti alennetun maksun tukan leikkauksesta, jonka tulkitsin hienovaraiseksi vihjeeksi siitä, että olen kalju.

Miten lienen huolimattomasti puraissut. Hammas katkesi. Mitäpä siitä, kuin hammaslääkäriin. Älysin pestä hampaatkin ennen lähtöä. Lääkäri sanoi, että ensin on mentävä röntgeniin. Ihmettelin kun tunnin rapsuttelun jälkeen tuollaista ehdotti. Seuraavalla kerralla kaiveli katkenneesta juuret ja näytteli röntgenkuvia. Ei pelotellut, mutta uhkaa aistin ilmassa. Sanoi lopulta, että noita neljää hammasta ei hän paikkaa, vaan ne pitää poistaa. Mitäpä minä siihen mitään sanomaan. Mitäs lääkäriin lähdin. Nyt on hampaat poistettu ja hoito on keskeytetty kevääseen. Opettelen ässää ja ärrää sekä pesen niitä jäljellä olevia. Harmittaa kun ei tullut pestyä jo aikaisemmin. Pohdin pitäisikö hankkia korvikkeet. Tekohampaat. Ennen kuin hampaitten pesu muuttuu hampaan pesuksi.

Ennen vanhaan olin liikunnallinen. Hypin, heitin pelasin pesäpalloa ja kävin naisissa. Mitään pysyvää en harrastuksistani saanut. Muuta kuin vaimon. Ja pysykö tuokaan? On ollut yhteistä aikaa vasta 70 vuotta. Hypyt ja juoksut ovat jääneet. Mieli kyllä palaa entiseen. Siksi ostin juoksumaton. Kun myyjä sanoi, että sillä saa kävelläkin. Vain kerran alkuun putosin matolta. Kunto nousee kohisten. Nyt käyn roskiksella yhdellä tauolla. Vaimoa en ole saanut matolle. Hänelle ostin postimyynnistä ravistajan. Tiedä hänen Suomen kielistä nimeään. Hieno peli. Ravistaa jalat, hieroo pohkeet ja tarvittaessa selänkin. Sain vaimon nousemaan kerran ravistajalle. Ei nouse toista kertaa. Ravisti jalasta housut. Sanoo, että ohjeissa lukee, ettei sydän vikainen saa käyttää. Hänellä on läppävika. Minä kysyn, miksi sydämessä? Miksi ei suussa?

Junnu Vainio oli hyvä suustaan. Kaikkea hänkään ei tietänyt. Niin kuin en minäkään. Pohdin mistä johtuu, että meillä vaimon kanssa on 12 lastenlastenlasta, joista vanhin pääsi juuri armeijasta ja nuorin jokeltelee tuttipullonsa kanssa.

Näillä mennään, jotta tyrät ryskyy. Hauskaa joulua.

 

KOKONAINEN PUOLUE VOI OLLA KUPLA

 

Uskomuksella ei voi johtaa

Korona on tuonut muotiin uuden sanan. Kupla. Pitää elää kuplassaan. Kilpahiihtäjät, jääkiekkoilijat ja palloilijat elävät kuplassaan. Vanhukset elävät kotonaan. Vain nuoret ja terveet elävät ilman turpasuojaa niin kuin ennenkin. Kuplassa eläviä koettelee korona taloudellisesti eritavoilla. Niinhän yhteiskunnassa tapahtuu ilman koronaakin. On köyhiä ja rikkaita. Kysyä sopii osuuko avustus aina oikeaan kohteeseen? Meneekö yhteiskunnan tuki oikeaan kohteeseen kun sanotaan tuettavan matkailua tai tapahtuma-alaa? Matkailu on vapaa-ajan käyttöä. Pitääkö lentämistä tukea, että maakuntakentältä pääsee Helsinkiin tuntia nopeammin kuin muulla kulkuneuvolla. Onko yhteiskunnanvarojen käyttö oikeaan osunutta tukea juuri nyt tapahtuma-alaa, jossa Stadionin käyttö ei onnistu ja jääkiekkoilijain ylisuuret palkat ovat uhattuna. Korona aiheuttaa ihmisille kärsimystä ja taloudellista ahdinkoa. Pahimmillaan se voi viedä hengen. Ihmistä on oikein auttaa hädässään. Harkintaa tarvitaan avun annossa. Meneekö apu oikeaan osoitteeseen vai saako avun joku järjestelmä joka pitää itsestään kovinta ääntä. Mietipä sitä. Ihan ite.

En voi mitään sille, että eduskunnan kyselytunnista on tullut minulle epämiellyttävä tapahtuma. Eduskuntahan on oma kuplansa. Se korostaa sitä omilla käytöstavoillaan ja kasvosuojien käytöllä. Yhtä jukuripäätä lukuun ottamatta. Mököttää kun erottivat ryhmästä. Kyselytunti on tarkoitettu ikkunaksi  tavallisille ihmisille, josta voi nähdä mitä kansanedustajat kulloinkin touhuavat. Eritoten mitä puhuvat. Nämä puheet ovat tehneet minulle kyselytunnin epämiellyttäväksi seurata. On sanonta, että yksi hupsu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata. Eduskunnassa nyt kymmenet hup.. kysyvät paperista lukien saman kysymyksen joka alkaa tai loppuu sanaan maahanmuuttajat. Jos kysyjät ja heitä äänestäneet näkevät maahanmuuton vastustamisen ainoaksi ratkaisuksi kaikkiin ongelmiin Suomessa niin siitä vaan. Kiirettä pitää maahanmuuton vastustaminen kun se on ollut jo viisi vuotta vähenevä luonnonvara. Eikä sen kustannusten leikkaaminen kelpaa kohta edes varjobudjettiin omaksi pykäläkseen. Jätän tähän nimeämättä mistä puolueesta puhun. Mietipä sitä. Ihan ite.

Olipa koronaa tai ei, kysymys on vallasta. Kirkko pitää yllä valtaansa uskolla. Diktaattorit väkivallalla ja pelolla. Jotkut uskovat kokemukseen. Toiset ennustuksiin tai tieteeseen. Olipa kysymys kodista tai valtakunnasta, valta ohjaa kaikkea toimintaa. Demokratiassakin. Ehkä jalostuvimmassa muodossaan. Ainakin siihen saakka, kunnes parempi systeemi kehitetään. Uskon valta näyttää vähenevän. Se näkyy kirkon aseman heikkenemisenä. Uskon tilalle on tullut uskomus. Se näyttää voimaansa. Populistiset puolueet syöttävät paksua potaskaa, joka uppoaa kansaan kuin kuuma puukko voihin. Uskomus tarvitsee messiaansa. Amerikassa siihen sopi entinen presidentti Trump. Euroopassa riittää vähempikin, kunhan röyhkeyttä riittää. Mistä näitä Trumpeja ja tyhjän lupaajia syntyy? Eikö tavallinen kansalainen usko omaan ajatteluunsa, ettei tyhjästä voi nyhjästä. Kunnallisvaalit pukkaavat päälle. Ihmisten on hyvä muistaa se oma kupla. Koti ja lähi ympäristö. Kuntavaaleilla pitää valita henkilö valtuustoon, jolla on parhaat edellytykset vaikuttaa yhteisten asioiden hoitoon. Ei uskomusjohtajaa. Parempi on luottaa kokemukseen, tietämykseen kuin uskoa tuulen tupien lupaajiin.