Valtuusto päätti, kuka sääti.

Eilisessä kunnanvaltuuston kokouksessa päätettiin enemmän kuntalaisia koskevia asioita, kuin vuoden muissa kokouksissa koko vuonna. Eikä aikaakaan tuhlattu paria tuntia enempää. Hyvä näin.
Yhdessä asia jäin ihmettelemään logiikkaa, jolla samassa asiassa edettiin. Se oli kiinteistöverosta päättäminen.
Yhteiskunta on lakisääteisesti määrännyt verovelvolliset. Valtuusto vapautti verosta ns. yleishyödylliset kiinteistöt. Onko Tohmajärven kunta jo niin hyvässä taloudellisessa tilanteessa, että verovapaus on perusteltua? Johdonmukaisuus päätöksestä suhteessa muihin verovelvollisiin jäi puuttumaan.
Kunnalta jäi päätöksen takia 5000 euron tulot saamatta. Se on pieni summa. Kuitenkin sillä olisi yhden toimeentuloturva taattu vuodeksi.
Sosiaalista toimintaa kylätaloilla harrastetaan kovin vähän. Kyllä ns. yleishyödyllisiä taloja tarvitaan. Mutta onko niiden toiminta taattu Tohmajärvelläkään, jos niille vuodessa vaikka jaettaisiin tasan tuo 5000 euroa. En usko.
******
Valtuustossa ei vielä ollut käsiteltävinä edellisestä valtuustossa jatkovalmisteluun siirretyt näkötorni ja Kirkkoniemen uimaranta/virkistyskeskus/järvenparannus  suunnitelmia. Samoin konsultin talouden tasapainoittamisehdotukset eivät ole edenneet valtuustokäsittelyyn. Olisi jo aika. Vai onko ne haudattu hiljaisuudessa? Mahdottomilta ne tuntuivatkin.

Ketä mainostetaan?

Olen seurannut vuosikymmeniä Katri Helenan iskelmälaulajan uraa. Voinpa sanoneeni oleeni hänen faninsa.
Viime kesä sai ainakin minut epäilemään asennettani häneen. Kyseessä oli hänen nimeensä pyöritetty raitti humputus. Kuka sitä tarvitsi? Tuskin se poiki menestystä Katri Helenalle tai vielä vähemmän Tohmajärven kunnalle.
Asia tuli mieleeni, kun luin viikon vaihteen (siis isänpäivän) Ilta-Sanomista kahden aukeaman jutun otsikolla " Tommi hyppäisi puolestani vaikka jäihin."
Jutussa kerrottiin tietenkin auvoisesta rakkaudesta kuten Katri Helena on kertonut aikaisemmistakin rakkauksistaan. Ei siis mitään uutta.
Tohmajärvestä hän ei maininnut nytkään mitään. Kuten ei aikaisemminkaan.
Vastapainoksi tulkoon mainittua Kari Salmelainen, joka muistaa aina julkisuudessa mainita Tohmajärven. Niin myös taannoin Putous ohjelmassa.
Samassa Ilta-Sanoman jutussa Katri Helena ei maininnut isänpäivästä eikä omasta isästään mitään. Lopussa olllut konserttimainos ei kuitenkaan ollut unohtunut pois.
Että ketähän kukakin mainostaa?

Pikkujoulun avaus

Nämä tortut pöllittiin hirvipeijaisista.

Vähän Värtsilän kirkosta

Erkki Lintunen vyöryttää mielipiteitään Värtsilän kirkosta lehdistöön. Mielipide palstalla niillä on mielipiteen vaikutus. Kokonaan toinen asia on, jos samat mielipiteet ilman muiden, tässä tapauksessa Tohmajärven seurakunnan virkamiesten tai luottamushenkilöiden näkemyksiä tulevat julkisuuteen. Syntyy vaikutelma mielipiteistä, että ne ovat ainoaa totuutta.
Virhe on julkaisevan lehden tai ainakin jutun tehneen toimittajan.
En puutu vanhaan asiaan kuin siltä osin, jossa henkilökohtaisesti näkyy "näppini" jälki. Tein aikoinaan päätösesityksen Värtsilän kirkon muuttamiseksi ns. kesäkirkoksi. Se kirjoitusvirheineen alempana.
Mitään olennaista tuonkaan päätösesityksen teon jälkeen ei Värtsilän kirkon tiimoilla ole tapahtunut.

Kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunnan kokous 13.8.2013 sen 23 § Muut asiat.

 

Puheenjohtajan esityksestä johtokunta päättää esittää kirkkoneuvostolle seuraavaa.

 

Päätösehdotus:

Värtsilän kirkkokiinteistöstä muodostetaan ns. kesäkirkko.

Kiinteistön lämmitys lopetetaan. Jäätyvät lämmityksessä tarvittavat nesteet poistetaan. Kaikki lämmityksessä tarvittavat laitteet jätetään paikoilleen odottamaan mahdollista uuskäyttöä.

Sähköliittymä ja kaikki siihen liittyvä tarpeisto ja laitteisto jäävät paikoilleen.

Urut ja kirkkoirtaimisto jäävät paikoilleen kesäaikaista käyttöä varten.

Kirkon varas-, palo- ja mahdollinen muu valvonta pidetään toiminnassa ja kunnossa.

Kiinteistön lumityöt lopetetaan. Kesäaikaiset hoitotyöt jatkuvat entisellään.

 

Perustelut:

Seurakuntalaisten käynti kirkossa suhteessa seurakunnalle tuleviin kustannuksiin käyntikertaa kohti on kustannustasoon nähden epäedullinen.

Seurakunnalla ei ole varaa Värtsilän kirkossa edessä oleviin ja kohta pakollisiin remonttikustan Kirkkoniemen vanha pappila. Nämä kaikki yhdessä ovat liian suuri rakennusmassa pidettäväksi kaikki moitteettomassa kunnossa ja käytössä.

Samalla kun Värtsilän kirkko muutetaan kesäkirkoksi on ryhdyttävä ajattelemaan vanhan pappilan käyttöä ja mahdollista myymistä.

Värtsilän kirkon muuttaminen kesäkirkoksi ei merkittävästi heikennä varsinaista seurakuntatyötä. Haittaa seurakuntalaisille voidaan vähentää tarjoamalla heille kyyditystä Kirkkoniemen kirkkoon.

 

Tietoa Värtsilän kirkon käytöstä ja kustannuksista:

Vuonna 2013 on Värtsilän kirkossa ollut 4 tapahtumaa, joissa on ollut yhteensä 227 osallistujaa.

Lisäksi kylätalolla on ollut seurakuntatapahtumaan 25 osallistujaa ja kesäteatteri tapahtumaan 47 osallistujaa.

Kirkkoon on tulossa tänä vuonna vielä 28.8 messu.

 

Vuonna 2012 ovat toimintamenot olleet 34000 euroa

              ”         ”    toimintatulot      ”          500 euroa.

 

Vuoden 2012 sähkökulut ovat olleet 1372,50 euroa

Vuoden 2012 lämmitysöljykulut ovat olleet 9762,12 euroa

Eli sähkö ja öljy yhteensä 11134,62 euroa.

Onko pakko, jos ei taho?

Meneillään ovat seurakuntavaalit. Olen ihmetellyt mistä nyt rahaa riittää vaalien mainostamiseen. Karjalaisessa oli mainokseen valittu koko pääsivu. Telkkari työntää mainosta ja muistutusta, ettei kala- ja kahvimainoksille jää tilaa.
Samaan aikaan on ennustettavissa, että mahtipontisesta mainoksesta huolimatta äänestysprosentti jää jonnekin alle 20 %:n. Miksi? Se on aiheellinen kysymys.
Tohmajärven seurakunta poistaa säästösyistä luottamushenkilöiden 10 euron kokouspalkkion. Se tietää jopa 30 euron vuotuista säästöä seurakunnalle luottamushenkilöä kohti / vuosi. Sanoisin tällaisen säästön puhuvan jonkin muun puolesta kuin järkevästä talouden hoidosta. Tämmöinen ei ole lillukan varsikaan esim. mitä kiinteistöjen hoitopuolella tapahtuu.
Seurakunta lämmittää ja ylläpitää rakennuksia, joilla ei juuri päivittäistä, eikä aina kuukautistakaan käyttöä löydy. Samaan aikaan ollaan myymässä seurakunnan omaisuutta, josta on tuloa ja varsinkin omaisuuden pysyttämistä seurakuntalaisten omaisuutena tuleville sukupolville.
Seurakunnan hyvänä palveluna seurakuntalaisten suuntaan tuskin voi pitää kirkkoherran viraston aukioloaikaa, joka on klo 9.00 - 12,00 välisen ajan.
Jäätyäni ilman seurakunnan virkamiesten ja luottamushenkilöiden tukea viime keväisessä Katri Helena raitti farssissa puolustaessani  Kirkkotien pysymistä tien nimenä myös Kemien keskustassa, päätin olla asettumasta kirkkovaltuustoehdokkaaksi. Eipä juuri ollut ehdokkaaksi pyytelijöitäkään. Puheet ainakin vaikeasti saatamista ehdokkaista ovat tältä osin kyseen alaisia.
Palatakseni otsikkoon. Pohdin onko pakko, jos ei taho. Varsinkin jos ei näe touhulle järkeviä perusteita.
Kaikesta edellä olevasta huolimatta käykää ihmiset äänestämässä aina kun siihen on mahdollisuus. Äänestyksessä on kuitenkin se demokratian ydin, jonka varassa asioita hoidetaan. Hyvin tai huonosti. Tai joskus molemmin puolin. Hyvin huonosti.

Köyhätkään eivät löydä toisiaan.

Otsikko on aiheellinen, kun katsoo Ylä-Karjalan valtuustopäätöksiä kuntaaliitoksiin. Nurmes ei tahdo kuntaliitosta äänin 20 - 15. Valtimo ei tahdo äänin 13 - 8. Lieksa olisi ollut valmis kuntaliitokseen äänin 23 - 12. Juuka ei uskaltanut lähteä kuuntelemaan mitä mieltä sen valtuustossa olisi oltu kuntaliitoksesta.
Omana näkemyksenä sanon, että asia oli ymmärretty oikein vain Lieksassa. Muissa kunnissa jyräävät vain ennakkoluulot ja virkamiehet.
Toivottavasti valtiovallan päättäjille tästäkin yrityksestä tuli viesti, ettei järkiperusteilla synny mitään. On oltava pakko tai vapaaehtoinen pakko vähintäin.
******
Entäpä jos saadut valtuustoäänestykset olisi laskettu yhteen?  Silloin liitosääniä olisi ollut kolmessa kunnassa yhteensä 46 ääntä ja vastustajia yhtä vähemmän eli 45 ääntä.
Jos samaa menetelmää äänten laskussa olisi käytetty vain Nurmeksen ja Lieksan osalta olisi Lieksa ja Nurmes äänin 48 - 32 liitetty yhteen.
Kuka sanoo, ettei ääniä saa laskea myös toisella tavalla kun nyt lasketaan. Mitä pienempiin porukoihin mennään sitä sotkuisemmaksi asiat tuppaavat menemään. Ja tätä sanotaan lähidemokratiaksi. Lähidemokratia tänä päivinä pitää yllä vain vanhoja rakenteita ja kohtuuttoman kallista ja ylisuurta virkamieskuntaa.
Näillä näyttää olevan pakko mennä. Toistaiseksi. Eihän siltärumpupolitiikkakaan voi loputtomiin jatkua.
Hyvä Lieksa terveestä yrityksestä parempaan.

Seurakunta myymässä Kirkkoniemen rantoja

Olin eilen seuraamassa kirkkovaltuutettujen ehdokas esittelyä seurakuntatalolla. Vain puolet ehdokkaista oli vaivautunut paikalle. Seurakunnan palkollista oli samoin noin puolet paikalla. Meitä tavallisia äänestäjiä lienee ollut paiikalla parikolme.
Kirkkoherra johti tapahtumaa. Ehdokkaat noudattivat kirkkoherran tahtoa, kun hän asetteli ehdokkaita mielipiteitensä ja syntymäpaikkansa mukaan riviin.
Tohmajärvellä on tällä kertaa valittavat valtuutetut kaikki yhteisessä "vaaliliitossa". Mikä on hyvä. Tuntui, ettei kovin vahva ole ehdokkaiden tuntemus seurakunnan aasioista tai taloudesta.
******
Yhteisen seurakunnan ehdokkaat ovat paikallislehdessä julkaisseet tavoitteensa. Ensimmäiseksi niissä oli asetettu seurakunnan omaisuuden myynti ennen kirkollisveron korotusta. Kysymyksessä lienee seurakunnan Kirkkoniemessä olevat rantatontit, joiden myyntiin valmistelu on jo äänestyspäätöksillä pantu vireille.
Kun valtuustoehdokkaat pitivät Värtsilän kirkon kunnostamista ja Kirkkoniemen vanhan pappilan ehostamista ja edelleen seurakunnan käytössä, lienee rahoituksen saamiseen ainoa mahdollisuus maiden myynti. Kokouspalkkiot (10 euroa/kokous) luottamushenkilöiltä  jo taloussyistä poistettiin.
******
En ole kirkkovaltuustoehdokkaana näissä vaaleissa. Tunnen eilisen tilaisuuden jälkeen tästä mielihyvää. Olen vanhan liiton mies, enkä pidä viisaana myydä seurakunnassakaan sellaista, joka edustaa pysyvyyttä ja josta on vielä tuottoa. Käyttämätön omaisuus kuten vanha pappila ja esim. Värtsilän kirkon kohtaloa kannattaa ajatella. Jo siitäkin syystä, että niiden ylläpito on taloudellisesti raskasta nykykäytöllä.
******
Kysyin ehdokkailta kuka puolustaa kiinteän omaisuuden pysymistä seurakunnan omaisuutena, juuri rantatonttien kohdalta. Samalla kysyin, eikö kirkollisveron korotus ole parempi vähäosaisille. Veroahan maksavat he, joilla on enemmän tuloja.
Kukaan ei ehdokkaista ilmoittanut suoraan tukevansa esittämääni ajatusta. Verukkeena he sanoivat kirkollisveron korotuksen johtavan kirkosta eroamiseen. Seurakunnan säästöistä ei juuri ehdokkaat puhuneet mitään, enempää kuin toiminnan sopeuttamisesta tai seurakuntien yhdistymisistä.
******
Jos ja kun tonttikaupat tehdään tietää se ehdokkaiden esittämien asioiden kohdalla sitä, että kauppojen jälkeen seurakunnan talous on kunnossa. Voiko siitä vetää johtopäätöksen, ettei veronmaksajiakaan enää tarvita. Onko tullut ajatelleeksi sitä, että jotkut jättävät kauppojen jälkeen kirkon. Jotkut kun pitävät yhteisen omaisuuden myymistä "syömiseen" lopun alun meininkinä.
*****
Myyntisuunnitelmista on meneillään valitus, joka perustuu muotovirheeseen valtuustonkokouksessa. Se ei maakauppoja estä. Valtuustolla on suvereenioikeus tehdä lähes millaisia päätöksiä hyvänsä.