Marssilla on monta merkitystä
Vappu on työläisten juhla. Siitä ei ole kahta sanaa. Kommarit ja demarit ovat aika-ajoin kiistelleet kumman juhla se on enemmän. Turhaan. Vielä enemmän turhalta tuntuu tulla samalle päivälle tunkemaan omia juhliaan. Olivatpa minkä värisiä puolueita tahansa tai sitten ylioppilaita.
Oma vappuhistoriani alkaa sota-ajan jälkeen. Kuulin aikuisilta, että Tohmajärvellä on kaksi kommunistia. Toinen olisi suutari ja toinen osuuskaupan hoitaja. Aikuisena yritin selvittää oliko näin. Sain tietää, että molemmat kuuntelivat radiosta Tiltun uutisia. Taisi niitä kuunnella porukka suojeluskuntalaisiakin, mutta nämä kaksi saivat kommunistin maineen. Myöhemmin tutustuin suutariin ja juttelimme paljonkin maailman menosta. En häntä kommunistiksi nimeäisi.
Tohmajärven asemalla oli sodan jälkeen teollisuutta ja paljon siirtolaisia sekä lapsiperheitä. Ja tietenkin puutetta ja köyhyyttä. Ei ihme, että se ajoi ihmisiä yhteen ja tuomaan asioitaan esiin. Yksi tapa oli osallistua Vappumarssiin. Kulkue lähti asemalta kiersi Kemien tienristeysviitan ja pysähtyi Työväentalolle. Muistan tapahtuman. Meitä penskoja kiellettiin menemästä kulkuetta katsomaan eikä ikkunastakaan saanut pilkistellä. Voi arvata uskoimmeko. Muutamaan Vappuun ne kulkueet jäivät Tohmajärvelläkin. Minä en koskaan ole osallistunut Vappumarssiin. Seurannut niitä olen Helsingissä enkä niitä ole koskaan vastustanut, mutta jotenkin en ole edes ajatellut Vappumarssien merkitystä itselle tai muille.
Nyt kun ajattelen Vappumarssien merkitystä vilisee mielikuvat päässäni. Oliko alkuaan Vappumarssit tiedotustilaisuuksia, mielenosoituksia vai yhteishengen nostattajia? Oikeistolle ne olivat uhka ja ensimmäinen askel hulinaan ja vallankumoukseen. Nämä voi jättää jo mielestään. Ääri oikeistokaan tuskin marsseja pelkää. Pohdittavaksi jää miksi marssit ovat vähenneet, kun alkuperäisen marssin tarkoitukset tuskin ovat hävinneet mihinkään. Olisiko yksi syy se, että nykyaika tarjoaa muita helpompia vaikutus mahdollisuuksia kuin lähteä kävelemään epävakaisen sään armoille. Marssin tilalle ovat tulleet netit, facebookit ja mitä vempeleitä lie tullutkin, joilla äänensä saa kuulumaan jos tahtoo. Monelle riittää politiikasta kun seuraa mielipidekirjoituksia ja politiikan kannatuskyselyitä. Niissäkin piilee vaara. Jos kysytään kannatusta poliittisten puolueiden kesken niin on vaara, ettei vastaaja ajattele asiaa, jota kannattaa tai vastustaa. Vielä vähemmän sitä, mitä asialle on tarjota sillä puolueella jota kannattaa kyselyssä. Silloin voi lähteä tukemaan eniten möykkääjää. Näissä tapauksissa Vappumarssin merkitystä ei mielipidekyselyt ohita. Uskon Vappumarssien merkityksen ja arvon vielä nousevan Suomessakin jos tarve vaatii. Marssien merkitys näkyy ainoana vaikutuskanavan maissa, joissa on diktatuuri tai näennäinen demokratia.
Samalla kun toivotan onnea Juha Sipilä 60v "Tulos tai ulos" ja Paavo Lipponen 80v "Tavataan nahkurin orsilla" ex pääministereille, tunnen myötätuntoa ja voimia pääministeri Sanna Marinille hänen raskaassa työssään suomalaisen parhaaksi.
Hauskaa Vappua! Veijo Tuunanen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti