Syyt osaltaan kansanluonteessa
Mika Juvosen kolumni Keski-Karjalan ongelmista Karjalaisessa (13.4) niin yritysten kuin asukkaidenkin osalta oli oikeaan osunut. Molemmat ovat joko jymähtäneet paikalleen tai suuntautuneet alaspäin. Juvosen esittämiin syihin heikkoon kehitykseen voi yhtyä mutta oman kokemukseni perusteella rohkenen esittää lisänäkemyksen.
Keski-Karjalassa ja varsinkin Kiteellä hurmaannuttiin menestyksen vuosista. Suuryrityksiä tulvi ovista ja ikkunoista. Uskottiin tilanteen jatkuvan loputtomiin. Ei ennakoitu tulevaisuutta, joka on kaiken yrittämisen ja toiminnan ehdoton edellytys. Menestyksestä syntyy ylpeys mutta vielä varmemmin kateus. Naapuri kunnissa Kiteen menestystä kadehdittiin ja alas laskusta oltiin vahingon iloisia. Kiteellä menestyksen tuojia ensin kehuttiin ja huonosta tuloksesta etsittiin syyllisiä moitittaviksi. Keski-Karjalan kunnissa kateus kukkii. Sitä ei tarvitse kastella ei kitkeä.
Yritys- ja liikemaailman johtamiseen ei kuntatasolta juuri löydä osaajia. Siksipä Keski-Karjalassa päätettiin kuntatalous panna kuntoon muilla konsteilla. Tähän tehtävään nähtiin osaavaksi veturiksi Tohmajärven uusi kunnanjohtaja Olli Riikonen. Hän kävi mallin hakemassa Helsingistä konsulttitoimisto Pricewaterhouse Coopers:ta, jota menestyksekkäästi Sitran yliasiamiehenä Esko Aho oli käyttänyt. Näillä tiedoilla perustettiin Helli-liikelaitos. Sen toiminnan monipolvisuutta ja hintaa Keski-Karjalalle en pysty kertomaan. He, jotka sen osaltaan tietävät eivät kerro. Hellin toiminnassa mukana olleena voin sen sanoa olleen kaupungin- ja kunnanjohtajien suvereeni yritysrakennelma surullisin lopputuloksin. Ennen Hellin lopullista aloituspäätöstä kävin Kiteen kaupungin johtaja Kirsi Hämäläisen luona ehdottomassa, eikö olisi parempi vaihtoehto yrittää puristaa Keski-Karjalaan yhtä yhteistä kuntaa. Ei kelvannut, Helli oli parempi.
Jos asenteet ja osaaminen on vaikeuttamassa Keski-Karjalan kehitystä niin vielä pahempi este menestykselle on kateus. Se versoo kuntien kesken ja kunnissa virka- ja luottamushenkilöiden piirissä. Esimerkiksi sopii Kiteen viimeisin kaupunginvaltuuston kokous. Keski-Karjalassa eletään digiaikaa ja käyttäen edelleen lyijykynää, hevoskärryjä ja polkupyörää, vaikka ovat hyvät maa-, rauta-ja vesiyhteydet maailmalle.
Veijo Tuunanen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti