Reki menee ohi vetäjästä

Elämää ei saa alistaa algoritmeille

Ihminen on yksilö. Jokainen meistä tuntee ja elää omalla tavallaan. Yksi ihmisyyden perusarvoja on, että antaa arvon toisen tunteelle eikä muodostaa oman mielipiteensä huomioiden muiden mielipiteet. Sanottakoon sitä tunne-elämään, tasa-arvoon tai sitten hyviin tapoihin perustuvaksi elämäksi, jossa kunnioitetaan yksityisyyttä.

Nyt yritetään ihmisiä luokitella ja lokeroita eri ryhmiin. Samalla etsitään mitä ryhmiä ihmiskunta tarvitsee enemmän ja mitä vähemmän sekä minkä ryhmän voisi korvata robotilla. Tähän tehtävään tarvitaan tekoälyä ja algoritmia. Näiden avulla menneisyyden perusteella tehdään tulevaisuuteen tunteettomia päätöksiä, joihin yksilöllä ei ole mitään sanottavaa. Jopa lääkärit keräävät tietoa ekoälylle, jossa sairaudella ei yksin ole asemaa, vaan jopa potilaan ulkomuoto ja asu ohjaa diagnoosia. Inhimillisyydelle ja tunteelle jää tällaisessa vähän tilaa.

Korkeasta iästäni johtuen henkilökohtaisesti tulevaa en pelkää. Osuuspankki ei taannoin kuitenkaan katsonut antaa tililleni 600 eron tilinylitysmahdollisuutta pankin asiakkuudesta ja jäsenyydestä huolimatta ja siitä, että maksuasiamme oli aina hoidettu hyvin, ja velkaa meillä oli viimeksi 50-luvulla. Rahaakin taisi olla samaan aikaan muutama tonni. Edes omistusasunnon isännöitsijätodistus ei auttanut. Saman konsernin vakuutus piti vaihtaa toiseen yhtiöön, kun päivän vanhan puhelimen onnistuin särkemään. Korvaukseksi yhtiölle olisi tullut 100 euroa ja minulle 150 euroa omavastuuta. Uusi puhelin olisi pitänyt lähettää 100 kilometrin päähän tarkastettavaksi onko se varmasti rikki. Algoritmit ilmeisesti määräsi molemmat asiat miten pankki ja vakuutusyhtiö käsittelee yksityistä ihmistä.

Viimeisin algoritmin ohjaus sattui minulle, kun tarjottu kaupan tiliasiakkuus ei mennyt läpi "tekoälyssä". Tiliasiakkuus ei ole velkasuhde, vaan yhteisesti sovittu maksujärjestelmä. Tekoälyssä näytetään uskottavan, että  meikäläisen ikäinen saattaa kuolla ennen laskun ehtimistä perille. Kaikki ymmärtänevät, että kysymyksessä on ikärasismi, jossa algoritmit on pantu palvelemaan rahan valtaa.

Edessä kohta ovat sote-ratkaisut. Niitä ei näytä vielä ohjaavan algoritmit, vaan puoluepoliittiset intohimot ja tavoitteet. Lähes yhtä pelottavat asiat kuin tekoälynkin valtaan pääsy. Edellä olevien asioiden kurissa pitämiseksi demareilla riittää tavoitetta ja ohjelmaa tulevissa eduskuntavaaleissa.