Köyhätkään eivät löydä toisiaan.

Otsikko on aiheellinen, kun katsoo Ylä-Karjalan valtuustopäätöksiä kuntaaliitoksiin. Nurmes ei tahdo kuntaliitosta äänin 20 - 15. Valtimo ei tahdo äänin 13 - 8. Lieksa olisi ollut valmis kuntaliitokseen äänin 23 - 12. Juuka ei uskaltanut lähteä kuuntelemaan mitä mieltä sen valtuustossa olisi oltu kuntaliitoksesta.
Omana näkemyksenä sanon, että asia oli ymmärretty oikein vain Lieksassa. Muissa kunnissa jyräävät vain ennakkoluulot ja virkamiehet.
Toivottavasti valtiovallan päättäjille tästäkin yrityksestä tuli viesti, ettei järkiperusteilla synny mitään. On oltava pakko tai vapaaehtoinen pakko vähintäin.
******
Entäpä jos saadut valtuustoäänestykset olisi laskettu yhteen?  Silloin liitosääniä olisi ollut kolmessa kunnassa yhteensä 46 ääntä ja vastustajia yhtä vähemmän eli 45 ääntä.
Jos samaa menetelmää äänten laskussa olisi käytetty vain Nurmeksen ja Lieksan osalta olisi Lieksa ja Nurmes äänin 48 - 32 liitetty yhteen.
Kuka sanoo, ettei ääniä saa laskea myös toisella tavalla kun nyt lasketaan. Mitä pienempiin porukoihin mennään sitä sotkuisemmaksi asiat tuppaavat menemään. Ja tätä sanotaan lähidemokratiaksi. Lähidemokratia tänä päivinä pitää yllä vain vanhoja rakenteita ja kohtuuttoman kallista ja ylisuurta virkamieskuntaa.
Näillä näyttää olevan pakko mennä. Toistaiseksi. Eihän siltärumpupolitiikkakaan voi loputtomiin jatkua.
Hyvä Lieksa terveestä yrityksestä parempaan.