perjantai 14. maaliskuuta 2014

ALLAOLEVA ON JULKAISTU VIIKKO POHJOIS-KARJALASSA 13.3.14

Puheenjohtajalla ja ministerillä erilaiset tehtävät
"Ei niitä vanhuksia Suomessa pakolla hoideta. En minä tässä lakikirjaksi voi muuttua. Törötörötörö", putousta lainaten.
Aina silloin tällöin löytyy ihmisiä, jotka ajankulukseen katselevat taakse, kun eteenpäin eivät näe. Tällainen peräpeiliin katsoja on mielestäni perheoikeuteen erikoistunut professori Urpo Kangas. Varatuomarikin vielä.
Urpo Kangas viimeksi A-studio Talkissa hymy huulillaan esitteli miten vanhuksia tulee Suomessa hoitaa. Kirjataan lakiin pykälä, jossa lapset velvoitetaan huolehtimaan vanhempiensa hoitokustannuksista. Siinähän se professorin viisaus on kokonaisuudessaan. Ei tosin ihka oma keksintö, kun samanlainen pykälä 70-luvun alussa poistettiin lakitekstistä.
Onneksi keskusteluun osallistui muitakin henkilöitä, jotka eivät hyväksyneet professorin mielipiteitä.
Vanhusten hoito on muuta kuin kuntien talouden hoitoa, hoitovajetta ja talouden tasapainottamista. Vanhusten hoidolla mitätaan ihmisten sivistyksen taso. Hoito on moraalinen kysymys, joka edellyttää inhimillistä toimintaa heitä kohtaan, jotka ovat elämäntyönsä tehneet. Se ei voi, eikä saa jäädä pakon tai lakiteksitin varaan. Esitetty laki eriarvostaa vanhukset ja avaisi ovet monikansallisille hoivayrityksille ja käräjäoikeuksille.
Suomessa on lakitasolla hyvä vanhusten hoito. Se saadaan kuntoon myös käytännön tasolla. Rahastakaan se ei ole kiinni. Kysymys on vain siitä, halutaanko rahaa käyttää vanhusten hoitoon vai johonkin muuhun.
******
Aina ministeri tasoa myöten käytetään samassa lauseessa ilmaisua; hoito ja hoiva. Mitä isot edellä sitä pienet perässä. Hoiva ja hoidosta puhutaan yleisesti ikäänkuin ne olisivat yhtä ja samaa olematta kuitenkaan sitä.
Olisiko ero se, että hoivassa ihmistä hoivataan (ohjataan tai käsketään) menemään johonkin suuntaan tekemättä enempää asian eteen. Hoidossa ihmistä hoidetaan tiettyyn tavoitteeseen.(fyysinen hoito) toimimalla aktiivisesti päämäärään pääsemiseksi. Ota näistä selvä.
******
Demareiden gallupluvut pysyvät alhaisina. Antti Rinteen puheenjohtajakilpaan tulosta huolimatta. Ilmeisesti odotetaan tuleeko todellista puheenjohtajakilpaa vai lässähtääkö koko kilpa. Olisiko mahdollista löytää vielä kolmas puheenjohtaja ehdokas? Sellainen todellinen musta hevonen.
Käytännössä on osoittautunut, että kilpailu piristää, saa veret kiertämään ja ihmiset liikkeelle. Poteroihin ei saa jäädä nuokkumaan.
******
Missä on päätetty ja kuka on päättänyt, että puolueen puheenjohtajasta pitää tulla vaalivoiton myötä myös pääministeri tai vähintään valtiovarainministeri?
Puheenjohtajan tehtävät ovat jotain muuta kuin mitä ministereiltä edellytetään. Puolueen puheenjohtajan valitsevat jäsenet. Luottamuksen ja oman henkilökohtaisen tuntemuksensa mukaan. Useimmiten vielä tiukoilla äänestyksillä ja vaaleilla.
Ministeriksi, varsinkin parille kolmelle näkyvimmälle paikalle, edellytetään hyvää alan tuntemusta ja kielitaitoa. Sitä ei välttämättä ole eikä tarvita heti puoluejohtajaksi valitulta. Ministeriksi kasvetaan. Puheenjohtajan valitsevat kansalaiset.
Mielestäni puolueen puheenjohtajasta ei välttämättä tarvitse tulla suoraan pääministeri. Siitä on hyviä, mutta myös huonoja kokemuksia.
*******
Tohmajärvellä huuhoillaan pääväylän nimen muuttamista Katri Helenan väyläksi. Onko asia loppuun asti mietitty?
Jos joku on saanut Tohmajärven näkymään maailmalla, niin se henkilö on Seppo Räty. Hän on noussut näkyvyyteen omalla kovalla työllään. Ensin tehdastyöläisenä. Sitten treenaten ja menestyen keihäänheitossa. Saamatta työstään kunnollista rahallista etua.
Koko ajan Seppo Räty on pysynyt ja elänyt tohmnajärveläisenä. Edelleen paikkakuntalaisena näkyen. Kummalle kuuluisi tie nimetä? Sepolle vai Katri Helenalle.
                                                                               Veijo Tuunanen.

Ei kommentteja: