Ei kasvatusaikaa verolle.
Sen minkä tähän kirjoitan on omakohtaista koettua elämääni. Tai joltain toiselta henkilöltä kuultua, jonka olen voinut liittää elämän tilanteeseeni ja hyväksyä. Kirjoituksieni taustaryhmä on siis suhteellisen pieni. Yksi henkilö.
Kokoomuksen kansanedustaja ja puolueensa veroasiaintuntija Sampsa Kataja (10.2) Yle Satakunnan haastattelussa ilmaisi, että metsämaksua tai veroa sellaiselle metsäomaisuudelle, jota ei käytetä, voitaisiin harkita otettavaksi käyttöön.
En tiedä millä metsäasiantuntemuksella tai valtuutuksella Kataja mielipiteensä ilmoille on saattanut. Hän sohaisi kepillään asiaan, joka on saattanut poliittiset intohimot heräämään asian ympärillä muissakin puolueissa.
Minua kiinnostaisi tietää miten määritellään metsäomaisuus, jota ei käytetä. Onko kyseessä se aika, ( 70 vuotta) joka taimesta tukkipuuksi kestää ennen päätehakkuuta? Puun myynnistä verotetaan jo nyt. Kysymyksessä olisi siis jonkinlainen odotusaikavero. Sellainen voitaisiin liittää kohta esim. lääkäriksi opiskelijoille. Heiltäkin tulosta odotetaan kymmenkin vuotta ennen valmistumista.
*****
Metsänomistajia lienee Suomessa tällä hetkellä toista miljoonaa henkilöä. Heistä merkittävä osa asuu kaupungeissa. Siis melkoinen äänestäjämäärä. Monet heistä ovat lähtöisin maaseudulta, mutta ovat nyt palkkatyössä tai eläkkeellä. Metsäpalstat he ovat saaneet yleensä perintönä.
Heillä on vielä tunneperäinen suhde maaseutuun ja metsään turvallisuutta antavana tekijänä. He ovat tästä syystä myös ns. liikkuvaa äänestäjäkuntaa. Siis heitä, joista perussuomalaiset ovat hyötyneet ja keskustalaiset yrittävät pitää itsepintaisesti ominaan.
Puu on teollisuuden tärkein raaka-aine Suomessa. Puun jalostajana paperiteollisuus on menettänyt asemiaan. Siinä on mukana menneet myös työpaikat. Puun merkitys tärkeänä raaka-aineena tulevaisuudessakaan tuskin on uhattuna Suomessa. Meneillään on välivaihe paperista joksikin muuksi.
Tätä aikaa ei demareiden ole syytä lähteä aikaverottamaan. Sehän olisi kuin ampuisi omaan jalkaansa. Lisäksi se tietäisi äänestäjäkunnan edelleen vähenemistä.
******
Asun 8. osakkeen rivitalossa. Asukkaiden keski-ikä lienee lähempänä 85 kuin 75 vuotta. Enemmistö on leskijä. Pihaliikenteestä päätellen enemmistöä hoidettaneen Attendon järjestämän kotihoidon turvin.
En tiedä mitä hoito nykyään pitää sisällään. Tuskin kuitenkaan niitä nykyaikaan kuuluvia teknillisiä taitoja, joita tarvitaan päivittäin.
Kokemuksesta tiedän, ettei televisiokanavan vaihto, kännykän käyttö tai saunan lämmitys enempää kuin muutkaan keittiövempaimien käyttö onnistu enää vanhalta väeltä. Jopa maitopurkin tai leikkelepakkauksen avaaminen tuottaa ylipääsemättömiä vaikeuksia.
Muistakaa naapurit ja sukulaiset vanhuksianne. Heille riittää kun saavat kertoa kuulumisia omista kokemuksistaan. Se ei ole valitusta, vaan tervettä tarvetta vuorovaikukseen yksinäisyyttä helpottamaan.
******
Keski-Karjalasta ei entistä kummempaa kuulu. Kiteellä keskitytään kinaamaan. Siellä ei puoluepoliittisia rajoja tarvita. Riidat ovat ajat sitten siirtyneet henkilötasolle ilman puoluerajoja. Kitee ympärille on syntynyt sellainen rinki, jossa kukaan ei tahdo olla Kiteen kaa.
Odottelen miten Keski-Karjala aikoo saada ehdokkaat eduskuntavaaleihin. Nimittäin sellaiset, joilla voisi menestä.
Veijo Tuunanen
torstai 27. helmikuuta 2014
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti