Julkaistu Viikko PK-lehdessä 13.4.14

Mielikuvat  ratkaisevat  vaalit

 

Olen vanhan liiton mies. Niin tavoiltani kuin kyvyiltäni. Hermostuin juuri kompuutterini käyttäytymiseen. Pyyhkäisi taivaan tuuliin valmiin pakinani. Olisi ollut hyvää luettavaa. Hermoja kysyy nykymeno muutenkin. Makkara siivutetaan valmiiksi, jotta olisi helppo syödä. Mutta mitä järkeä on pakata siivut muovirasiaan, jota ei saa auki. Ennen vanhaan kun pyyhkäisi jutun paperille kosmoskynällä, niin se monistui repussa eväspapereihin. Ei hävinnyt taivaan tuuliin. Sama se oli makkarakyrsän kanssa. Pötkystä kun puukolla lohkaisi, ei tarvinnut kynsiään pakkauksiin repiä.

Politiikasta taisin jotain siihen hävinneeseen juttuun kirjoittaa. He, joilta ovat jutut bittiavaruuteen luvatta lentäneet tietävät, ettei yhtä hyvää saa kyhättyä tilalle. Uuden teko olisi helpompaa, mutta se hävinnyt sotkee ajatuksia. Pohdittavana taisi olla puolueiden kannatusgallupit. Nehän eivät ennusta tässä vaiheessa parasta demareille. Jotain siis tarttes tehrä. Muutosta silmällä pitäen on Antti Rinnekin lähtenyt  avaamaan oman vaalikampanjansa demareiden puheenjohtaja kisaan. Pyyhkiikö uusi luuta paremmin? Vai onko vanhassa vara parempi. Se olisi nyt ratkaistava ennen puoluekokousta.

Äänestäjät vaaleissa määrittävät puolueen ja ehdokkaiden menestyksen. Demareillekin äänet tulevat pääosaltaan jäsenkunnan ulkopuolelta. Siksi demareiden keskinäiseen kisaan ei pitäisi kiinnittää liikaa huomiota. Liian kova kisa jättää joskus jälkeensä enemmän korjattavaa kuin uusia mahdollisuuksia. Toisekseen tiedämme, että aina on johtajan paikalle löytynyt tehtävänsä hoitava henkilö. Olipa hän sitten uusi tai vanha. Sanonta, jos herra antaa viran, antaa se kyvytkin viranhoitoon, pitää paikkansa.

Gallupluvut osoittavat, ettei demareiden toiminta ole ollut uskottavaa kansalaisten silmissä. Olisiko kysymyksessä luottamuspula? Jos on, niin se on korjattava. Se taas vaatii toiminnan ja varsinkin toimintatapojen muutosta. En usko sen välttämättä vaativan puheenjohtajan vaihtamista. Ulkopuoliset äänestäjät usein antavat vaihdokselle paljonkin arvoa. Vaihdot antaa näkyvyyttä mielikuvalle muutoksesta. Käytäntö on osittanut miten mielikuvat ohjaavat ihmisen käyttäytymistä. Varsinkin vaaleissa. Eihän äänestyskäyttäytyminen voi kaikkien osalta perustua tietoon. Taustalla on varmasti enemmän uskoa luotuun mielikuvaan puolueesta ja ehdokkaasta.

Karjalaisessa oli juttu, jossa Savo-Karjalan demaripiirin johdon kerrottiin kaipaavan puolueen linjaan terävyyttä. Mitä se olisi, ei jutusta käynyt selville. Eikö juuri piirihallituksen jäsenten tulisi kulkea edessä kertomassa ihmisille miten ja mitä toimintaa terävöitetään. Tärkeää olisi myös kertoa mitä mieltä hallituksen jäsenet ovat puheenjohtaja vaalista. Vaihdetaanko puheenjohtajaa vai ei. Karjalaisen haastattelemat hallituksen jäsenet välttelivät sanomasta kantaansa puheenjohtajasta. Olisiko syy, että vaalin jälkeen halutaan olla "väleissä" valitun puheenjohtajan kanssa.

Puolueen voima tulee äänestäjiltä. Puolueelle ei tärkeintä ole puheenjohtaja henkilönä. Tärkeintä on mitä äänestäjä ajattelee puolueesta ja sen puheenjohtajasta. Äänestäjä tekee ratkaisunsa mielikuvan perusteella, jonka hän on muodostanut ehdokkaasta. Siihen ei tarvita välttämättä ehdokkaan puoluepoliittisia   näyttöjä poliittisesta käyttökelpoisuudesta. Keskustan Sipilä ja persujen Soini mielestäni nauttivat kansan suosiota, joka perustuu äänestäjien uskoon ja toivoon, ilman merkittäviä näyttöjä kansakunnan johtamisesta.

Suomalaisia on aina johdettu edestä. Siksi olisi hyvä jos demareiden aktiivit nousisivat esiin johtamaan ja esittelemään puoluetta ja sen tavoitteita tavallisille äänestäjille. On rakennettava uskottava mielikuva tulevaisuudesta johon äänestäjät voivat samaistua. Tätä mielikuvaa rakennettaessa on muistettava, että vaalimenestys tulee äänestäjiltä, joilla ei ole minkään puolueen jäsenkirjaa.

                                                                   Veijo Tuunanen