Terveisiä nämäkin

Tase ei tee työtä Suomessa.

Caruna, Digita, Autokatsastus, Destia ja Kemira Growhow on myyty. Nyt puhutaan Yleisradion pilkkomisesta. Se enteilee ensin parhaiten osien myyntiä ja loputhan jäisivät  tarpeettomina käsiin. Pääministeri Sipilä ja hallitus sanovat tällä toiminnalla panevansa taseen töihin. Ennen vanhaan tuommoinen ennusti yksityisellä puolella pikaista konkurssi.

Olen yrittänyt vuoden ajan myydä yksiötäni Tohmajärvellä. Antaisin sen hallituksen myyntilistalle, mutta en uskalla. Ostaja varmasti löytyisi, mutta kun katson hallitusaitiossa istuvia  pelkään, että halvalla menisi.

*****

Kansanedustaja Eero Lehti (kok) on esittänyt Ylen panemista "päreiksi". Asiasta kysyttiin mielipidettä kansanedusta Hjallis Harkimolta (kok) Ylen kanavalla.

Kansanedustaja Hjallis Harkimo (kok) haastattelee sopiviksi katsomiaan haastateltavia MTV:n kanavalla. Ensimmäinen on ministeri Petteri Orpo (kok). Myöhemmin tulevat muut hallituspuolueiden edustajat kuten pääministeri Juha Sipilä.(kesk) Vastaava tuottaja Hanna Kortti sanoo huolehtivansa taustatiimeineen ohjelman poliittisesta tasapuolisuudesta. Kuka uskoo?

Mikä on kansanedustajan motiivi tunkeutua vajaa työllisyyttä kärsivien ammattitoimittajien tontille? Jos se on raha, niin lisää liksaa kansanedustajille, että tekevät sitä työtä, jonka tekijöiksi heidät on valittu.

Kansanedustaja Susanna Koski (kok) roikkui sirkustelineillä MTV:n kanavalla koko syksyn. Hän ja Harkimo (kok)istuvat vierekkäin eduskunnassa. Susanna Koski (kok) on todettu olevan läsnä eduskunnan istunnoissa kaikkein vähiten. Susanna Koski (kok) antoi julkisuuteen taannoin lausunnon, jossa hän sanoi toivovansa, ettei tämä viideskään yhteiskuntasopimus onnistuisi. Veikkaan, että Harkimo (kok) haastattelee Koskea (kok) TV:ssä, jonka tasapuolisuutta valvoo tuottajan taustatiimi.

****

Muistan kun Helli liikelaitoksen aikaan ministerit Anu Vehviläinen (kesk) ja Juha Rehula (kesk)kävivät vuoroillaan kehumassa erinomaista Helliä Tohmajärvellä. Henkilökohtaisesti olin toista mieltä. Ja kohta ministerien käynnin jälkeen Helli kuolla kupsahti.

Kokemukseeni perustuen toivon parasta, mutta pelkään pahinta, kun molemmat ministerit järjestelevät yhdessä Keski-Karjalan sote- ja muitakin asioita. Ministeri Vehviläinen (kesk) uskoo  vahvistavansa  Rääkkylän kuntaliitoksella Kiteeseen Keski-Karjalan myönteistä tulevaisuutta. Mielestäni ko. liitos on tekohengitystä ja saattohoidon pitkittämistä sekä taloudellisesti raskasta köyhälle Keski-Karjalalle.

Ilmeisesti Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalta (kesk) riittää aikaa siirtää sote-asiat hetkeksi sivuun ja hoitaa hetki oikeita perheasioita. Niihin kuuluu kiistatta Alko. Ministerin  muutokset alkoholilakiin  ovatkin merkittäviä.

Otan esiin vain yhden. Ennen piti henkilökohtaisesti itsensä noutaa kolpakot  tiskiltä. Vanhukselta pöytään köpöttäessä saattoi jo ensimmäinen kaatua ennen kuin oli saanut yhtään hörppyä kolpakostaan. Tapahtumaan liittyi vielä se, ettei toista tilaisuutta enää tullutkaan. Kohta mennään kansainväliseen suuntaan, kun saan lain suojaamana viedä pysyvälle ihmissuhteelle Ginitonicin pöytään. Kiitos ministeri Rehula (kesk) tästä tärkeästä muutoksesta, joka vie ajatukseni  hetkesi pois maakuntamallista.

****

Tohmajärvellä kunnanvaltuutetut ovat huolissaan tulevaisuudestaan. Ovat keskuudessaan väsänneet aloitteen kunnanvaltuuston koon pysymisessä 27 valtuutetussa.  Ilman tätä ennakkoon tehtyä päätöstä uhkaa uusi kuntalaki pudottaa valtuuston koon 13 valtuutettuun. Ollaanko huolestuneita kunnallisesta päätöksenteosta vai omasta läpimenosta tulevissa vaaleissa?

Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa. On esitetty pohdittavaksi riittäisikö jos kansanedustajia olisikin vähemmän, esim. 100. Onneksi kansanedustajat itse eivät ole tulleet virallisesti julkisuuteen edustajien lukumäärästä.

Tiedän, että valiokuntatyön  vievän  aikaa. Jotain muutakin voi päätellä, kun katsoo kansanedustajien paikalla oloa TV-lähetystenkin aikaan. Tyhjä tuoli viestii äänestäjälle jotain edustajan vastuullisuudesta ja aktiivisuudesta äänestäjää kohtaan.

                                            Veijo Tuunanen

OTSIKOISTA OTETTUA

"NAAMASTANI  TULI  TIKKATAULU" otsikoi tämän päivän Helsingin sanomat Carunan toimitusjohtajan Ari Koposen sanomana.
Jutussa Koponen selittelee sähkön siirtohinnan korotuksen taustoja. Varsinaisia syitä ei tietenkään tässäkään selittelyssä selvinnyt. En odottanutkaan hänen sanovan, että fyrkan saalistushan tässä on pohjimmaisena, kun valtakunnan politiikot sitä ehtoin tahdoin tyhmyydessään tyrkyttivät.
Olen vihainen nimenomaan suomalaisille virkamiehille ja politiikoille siitä, että antavat kusettaa itseään. Coruna vie rahat hutshelvettiin veroparatiiseihin, joista ne eivät koskaan palaa suomalaisten hyvinvointia parantamaan.
Asia koskettaa henkilökohtaisesti minuakin. Olen yksi Corunan 640000 asiakkaasta. Eikä tässä vielä kaikki. Curanan lisäksi minulla on vielä kolme muutakin sähkönsiirtosopimusta. On pelättävissä Corunataudin leviävän muihinkin siirtosopimuksiin.
Ymmärrän, että sähkölinjoja pitää rakentaa ja kunnostaa. Se maksaa. Maksaisin mielelläni kohdalleni tulevat kustannukset, jos tietäisin virman, joka työt tekee, maksaa veronsa Suomeen.
Saatana. Nyt on otettava välillä happea patiolla.
******
Helpotti vähän. Koposelle sanoisin hänen kohdallaan olevan ammatinvalinta kysymyksen. Mitä sitä valittelet. Monet muutkin työssään ressautuneet vaihtavat ammattia. Paitsi möhlivät politiikot. Toisekseen saahan Koponen "ressistään" kohtuullisen korvauksen.
*****
Olisi hauska tietää millaisiin laskelmiin Corunan hintakorotukset perustuvat? Nyt puhutaan vain yleisellä tasolla sähkölinjojen maahan kaivamisesta. Onko pakko kaivaa johdot maahan? Mielestäni ei.
Corunan asiakkaat ovat pääasialtaan etelän kaupunkiseudulla. Kaupungeissa ei juuri ilmajohtoja ole näkyvissä. Ne lienevät siis jo valmiiksi osaltaan maassa. Jos missä ilmajohtoja näkyy, ei näy puita eikä metsää yleensäkään, josta puut voisivat kaatua linjoille. Mihin varsinaiseen tarpeeseen linjoja pitää kaivaa maahan?
*****
On selvää, että syrjäseuduilla voi pahimmassa tapauksessa sähkö tulla muutamaan taloon vanhaa piikkilanka-aitaa pitkin. Voipa olla niinkin, että metsä on päässyt linjan vieressä kasvamaan perillisten ollessa ja asuessa kaupungissa niin, että puut voivat myrskyllä kaatua sähkölinjalle.
En usko, että tämä muuttunut olosuhde edellyttää johtojen maahan kaivua. Eikö halvempi vaihtoehto olisi raivata sähkölinja leveämmäksi. Maan omistajat saisivat muutoksesta puun myyntituloja ja maan vuokratuloja. Lisäksi he maksaisivat tuloistaan verot Suomeen ja eritoten omalle paikkakunnalleen.
Taitaa olla turha toivo. Suomessa on vielä niin paljon pintaan pyrkiviä virkamiehiä ja politiikkoja, etteivät tämmöisiin jorinoihin juuri korviaan lotkauta.

Paavo ei yllättänyt

Nurkkakuntaisuus kukoistaa

Muistan joskus kuulleeni poliittisen hokeman: "Heill` Hitrel, meill` Kosola." Nyt voisi kuulla: " Heill` Tynkkynen, meill` Väyrynen."

Paavo Väyrynen otti hajurakoa keskustan johtoon. Toimenpide tyydytti ilmeisesti molempia osapuolia. Kun toinen ei pääse mihin pyrkii ja toinen ei ota niin syntyy tilanne, joka kuvastaa hyvin ilmitullutta tilannetta.

Varmistaakseen tapahtumalle riittävän julkisuuden Väyrynen väsäsi viikossa kirjan, jossa toi ilmi mitä mieltä hän on keskustan linjasta ja Juha Sipilästä eritoten.

Julkisuutta tuli, niin kuin aina missä Väyrynen näkyy. Nyt pohditaan mihin hän nyt tähtää ja mitä vaikutusta Paavon irtiotolla on keskustalle ja erityisesti Sipilälle. Paavo Väyrynen on henkilö, joka ei helpolla luovu tavoitteistaan, vaikka ne vaatisivat aikaa ja vaivaa toteutuakseen. Olenko väärässä jos sanon, että keskustalla on nyt yksi huoli lisää. Miten Paavo Väyrynen saadaan pysymään puolueessa.

Sanotaan asioiden olevan niin miltä ne näyttävät. Poliittista osaamattomuutta ja osaamista näin MTV:n aamuohjelmassa Enbuske 360. Paavoa haastatellessaan Enbuske vertasi Väyrystä USA:n presidenttiehdokas Donald Trump:iin ja sanoi Paavo Väyrysen olevan Amerikan vihaaja. Tähän Paavo vain hymähti ja totesi, että tuollaisesta puheesta hän voisi loukkautua. Jatkoon hän totesi arvostavansa demareista Erkki Tuomiojaa. Sillekin toteamukselle voi hakea poliittista merkitystä.

******

Jos olen osannut ilmaista itseäni oikein, niin lukija lienee huomannut, etten pidä nurkkakuntaisuudesta. Minua on viimeiset kaksikymmentä vuotta ärsyttänyt puheiden ja tekojen ero esimerkiksi Keski-Karjalan kuntien välisessä yhteistoiminnassa. Puhutaan jopa kuntaliitoksista, mutta toimitaan juuri päin vastoin.

Valtiovalta on nostanut nyt Rääkkylän tikunnokkaan. Rääkkylän kunta on pakon edessä. Edessä on kuntaliitos. Ongelmana vain on edelleen se vanha nurkkakuntaisuus. Tätä kirjoittaessani on tilanne, ettei Joensuu taho, Kittee tahtoo ja Riäkkylä ei taho kumpookaa.

Joensuun kielteinen kanta minua ihmetyttää. Se on ristiriidassa niiden tavoitteiden kanssa, joihin Suomessa sanotaan pyrittävän. Kuten vahvoihin kaupunkikeskuksiin, suurempiin kuntiin, Soteen ja  maakuntamalliin. Mikä viime mainittu sitten lieneekään. Kaikkien edellä olevien toteutuessa, niiden pitäisi toimia tästä eteenpäin vuosikymmeniä.

Onko niin, että lyhytaikaisia ratkaisuja tehdään enemmän virkahenkilöiden ajamana kuin perustuen yhteisesti hyväksyttyihin päämääriin pyrittäessä.

******

On tutkittua tietoa, että ihmisen toimintoja ohjaa kaksi pääviettiä. Ne ovat keskenään kilpailevat; hengissä pysymisvietti ja suvun jatkamisvietti. Näiden kahden välillä ihminen tiukan päälle joutuu tekemään valintansa. Jotta ei jouduttaisi elämään liikaa viettien varassa ihmiskunta on kehittänyt menetelmiä,  joilla ohjaillaan ihmisen toimintoja. Jotkut sanovat sitä sivistykseksi.

Se ei ole sivistystä, johon sodat perustuvat. Sodassa ja nimen omaan sotaan lähdettäessä käytetään hyväksi ihmisten hengissä pysymisviettiä. Tapa tai tule tapetuksi. Suvun jatkamisviettiä on ohjattu maltillisimmin sivistyksen kautta vaikuttamalla kulttuuriin, jota ihmisyhteisössä harrastetaan.

Näitä kahta viettiä pidän mielessäni, kun ajattelen pakolaisia ja maahan muuttajia.

******

Osa suomalaisista ja erityisesti media on höyrähtänyt jääkiekko menestyksestä. Kuitenkin kysymys on pelistä, jota harrastaa ja seuraa suhteellisen pieni joukko suomalaisia.  Tosin merkittävä lajien välisessä kilpailussa.

On pakko kysyä, onko tarpeellista antaa verorahoilla kustannetussa TV:ssä tilaa ammattilaisten NHL-tilastoille  maamme oman  harrasteurheilun kustannuksella? Lehdistö kirjoittakoon mitä kirjoittaa. Lehdet joutuvat tekemään päätöksensä jutuistaan suoraan lukijatahdon mukaan.

Saamastaan julkisuudesta "kärsivät" eniten he jääkiekkoammattilaiset, jotka ovat päässeet kiinni suuriin rahoihin. Osalta heistä näyttää olevan vaikea suhtautua todellisuuteen. Siihen, että ovat erinomaisia jääkiekon pelaajia, mutta yhtä hyvään tulokseen jollain muulla osa-alueella ei jääkiekko-oppi anna pätevyyttä. No, naimamarkkinoita lukuun ottamatta.

                                              Veijo Tuunanen

Koulu on tärkeä.

Tohmajärvellä järjestellään kouluasioita. Pidän niitä järkevinä. En perustele kantaani enempää. Kerron oman tarinani kouluasiasta.
Alakoulun läpäisin opettajani Aino Oinosen ohjauksessa rakennuksessa, josta ovat jäljellä vain uunit.
Yläkoulua kävin kaksi vuotta opettaja Ilmi Oschin topakan kurin alla. Yläkoulu oli nykyisessä musiikkiopiston rakennuksessa.
Kymmenvuotiaana aloitin opiskelun Joensuun Klassillisessa Lyseossa. 
Koulumatka kuljettiin kerran viikossa junalla Joensuuhun ja takaisin. Maanantaina mentiin eväiten ja maitopeilarin kanssa klo 6:den junalla kouluasunnolle Joensuuhun ja lauantaina tultiin ilman eväitä ja maitoa neljän kieppeillä kotiin.
Äiti herätti klo 5 maissa maanantaiaamuna lähtemään junalle. Eväät ja reppuselkään ja Vallinojan Veliä ja Jaatisen Kyöstiä hakemaan matkakaveriksi. Kuutamoaamuina kun pelotti mennä aseman rinteessä olevan ruumisarkkutehtaan ohi. Aamujunalle mentiin yleensä jalan. Joskus kauppias Monosen pakettiauton lavalla. Mötön linjakkaalla päästiin kotiin päin lauantaina. Edellytyksenä, että oli  rahaa ja mahtui kyytiin. Joskus jouduimme Aseman rinteessä työntämään Mötön peetvoortia.
Seitsemän vuotta kävin lyseota vaihtelevin kääntein. Ei tullut herraa, ei tosenttia. Siitä pitivät osaltaan huolta myös esim. kielten opettajat. Elli Kahilankin sanoi: "Ei sinusta lukumieheksi ole. Etsi jokin käytännön ala itsellesi." Oikeassahan Elli oli.
******
Miksikö tarinani kerroin. Se ei ole yksin minun tarinani, vaan monen ikäluokan tarina koulunkäynnistään sen ajan Tohmajärvellä. Monesta sen ajan koulukkaasta tuli herra. Ja minustakin kunnon työmies.
Tuntuu kuin tämän päivän vanhemmat ovat menettäneet todellisuuden tajunsa kasvatukseen ja koulun mahdollisuuksiin. Jos ei tiedä mitään eilisestä, ei osaa verrata tätä päivää todellisuuteen ja siten on sokea myös tulevaisuudelle.
Vaatia kykenee kuka hyvänsä ja moittiakin on helppo. Jos kummastakin puuttuu yhteys todellisuuteen ja kyky nähdä mnneet ajat ja verrata niitä tähän päivään, menee huudot tyhjyyteen.
Olen ylpeä Tohmajärven kunnan tarjoamasta koulunkäynti mahdollisuudesta minulle ja ikäisilleni. On aikaa kutansa, mutta joku kohtuus pitää muistaa niin kouluvaatimuksissa kuin muissakin yhteiskunnan tarjoamissa palveluissa.

Perimätietoa

Lisäys Tohmajärven paikannimeen

Enoni Väinö (s.1903) kertoi minulle:

- Tohmajärvestä nostettiin avannoista pitkävartisilla reijitetyillä kuuppakauhoilla järvimalmia. Kesäisin nosto tapahtui lautoilta käsin. Malmi kuljetettiin hevoskyydillä pääasiassa talvisin Ilomantsin Möhköön.

Tohmajärvi on matala ja hiusupohjainen. Mutaa ei järvestä juuri löydy. Nostokauhaan tarttui myös pohjahiesua, joka huuhdottiin kauhasta takaisin järveen. Miehet sanoivat tätä tuohmaksi tai tohmaksi.

Peijonniemenlahden pohjukasta lähti jäätie seuraten Lahdenjokea, kunnes erkani Lahdenvaaran ja Marjomäen välistä kiinteämmälle maalla. Ensimmäisellä vähäpätöisellä mäennyppylällä hevoset tapasivat kusta. Paikka tunnetaan nykyisin Kusimäkenä. Paikka on sama, jossa oli Lahdenvaaran seisake.

                                                  Veijo Tuunanen    

Tällaista Viikko P-K:ssa

Mihin Räkkylä

Sote jo sanana saa niskaani nousemaan näppylöitä. Johtunee Keski-Karjalan sote-yritelmästä, nimeltään Helli. Keveät mullat Hellille. Ei Hellissä itsessään mitään vikaa ollut. Oli vain surkeat vetäjät.

Siun Sote jo lähtökohdaltaan on astetta parempi. Samat ongelmakohdat tätäkin vaanivat. Onneksi aika ja vetäjät ovat toiset. Henkilövalinnat ovat ihmisille jatkuva kiistakohde. Niitä pitää varoa. Kuntayhtymissä erikoisesti. Siun Sotellakin olisi helpompaa, jos Pohjois-Karjalassa olisi yksi kunta tai maksimissaan kaksi. Sekin aika on edessä. Nyt vielä nuhjataan ja tuhlataan aikaa. Onnea kuitenkin Siun Sotelle.

******

Rääkkylällä on totuus edessä. Pitkään siellä onkin kiemurreltu. Puheet ovat olleet kuin niillä hevoskauppiailla. Jokainen, joka vähänkin on asioita seurannut, on nähnyt kopukka mikä kopukka.

Rääkkylä kuntana on tiensä päässä. Nyt on kysymys jo siitä mitä vaikutuksia Rääkkylän kuntaliitoksella on naapuri kuntiin. Eritoten Keski-Karjalan alueella. Kenen kontolle rääkkyläläisten asioiden hoito määrätään. Tuntuu oudolta, jos Rääkkylän kunta itse voisi siihen paljoakaan vaikuttaa.

Puhuin ja kirjoitin 15 vuotta sitten vahvasta Keski-Karjalasta, jossa kuntakeskuksena olisi Kitee. En enää jaksa uskoa ns. yhteen keskikarjalaiseen kuntaan, joka muodostuisi Kiteen ympärille. Aika ja keskinäiset vallanhalut  sekä henkilökohtaiset huonot ihmissuhteet elävät vahvoina keskikarjalaisten keskuudessa.

Jospa kuntaliitos selvittäjät näkisivät kauemmaksi ja saisivat Rääkkylän liittymään Joensuuhun, niin se avaisi saman mahdollisuuden Tohmajärvelle ja myöhemmin myös Kiteelle. Lyhyt aikaisille ratkaisuille ei kannata tulevaisuutta rakentaa. On nähtävä kymmenien vuosien päässä olevat mahdollisuudet.

******

Demareiden kytkös ammattijärjestöihin jaksaa kokoomusta ja keskustaa kismittää. Pidetään pahana kun demareilla ja ammattijärjestöillä on yhteisiä tavoitteita. Erityisen pahana nähdään, kun ammattijärjestöihin kuuluu kokoomus- ja keskustalaisia. Ja kun jäsenmaksutkin ovat verottomia, jonka pystyisin kiistämään, mutta olkoon.

Demarit ja ammattijärjestöt ovat profiloituneet ajamaan palkansaajien asioita. En sano etuja, koska niitä alkaa olla harvassa. Nyt eletään puolustustaistelun aikajaksoa EK:ta ja hallituksen ratkaisuja vastaan. Ei vähiten pakkolakien pelossa.

Kysyn vain,  kuka huolehtisi palkansaajista, jos heistä ei kantaisi huolta demarit ja ammattijärjestöt. Kytköksestä kannattaa olla ylpeä.

******

Olen vuosia kummastellut erityisesti keskustapuolueessa vallitsevaa demokratia käsitystä. Erityisesti se näkyy kuntavaltuutettujen keskuudessa mutta myös valtakunnan tasolla aina ministereitä myöten.

Keskustalaisten ulkopuolelta tulleet aloitteet, kannanotot ja mielipiteet nähdään puoluepoliittisina ja sen takia huonoina tai hylättävinä. Sitä vastoin keskustan ajamat asiat olisivat puoluepolitiikasta vapaita.

Tätä ajatusta ajoivat ne keskustan johtajat, jotka muuttivat Maalaisliiton kunniakkaan nimen Keskustaksi. Näin ruokittiin ajatusta oman aatteen puhtaudesta ja synnytettiin ajatus molemmilla puolilla vaanivasta puoluepolitiikasta.

Synnytettiin ajatus ja rajoitettiin sanojen navetta, lehmä, tuki ja mersu vain jäsenkirjakeskustalaisten käyttöön.

******

Persujen Pentti Oinonen on nyt oma lukunsa Timo Soinin hoidettavien asioiden muistikirjassa. Ymmärrän Oinosen vaikeuden saada puheenvuoroja eduskunnassa. Helpompi on päästä maakuntalehdessä julkisuuteen. Varsinkin kun lehdessä nähdään sen tukevan lehden tavoitteita ja lisäävän lukijoita.

Pentti Oinosen tapauksessa ei ole syytä käsitellä hänen ajatuksiaan tai tekojaan tälläkään palstalla enempää. Jos hänen kohdallaan on ongelmia, ne on syytä siirtää häntä äänestäneille.

                                                                    Veijo Tuunanen

OTSIKOISTA OTETTU

"Isyyden tunnustus siirtyi neuvolaan." 
Voihan se olla hyväkin. Jossain tapauksissa. Tarkoitus lienee tapahtumaa selkeyttää, helpottaa ja nopeuttaa. Entisessä järjestelmässä tiedän tapauksia, joissa toimittiin nopeasti ja tehokkaasti. Jo ensi minuuteista lähtien.
Naapurin isännällä oli neljä hehkeää tytärtä. Nättejä ja iloluontoisia. Tietoisuus tytöistä levisi naapurikyliin saakka. Ei ihme, jos kesäisin tanssilavan portinpielessä oli enemmän polkupyöriä naapurikylästä kuin oman kylän kollien.
Kaikille neljän tytön ensimmäiselle lapselle löytyi isä helposti ja nopeasti. Sen takasi naapurin isäntä joka seisoi ladon ovella haulikko kädessään.
******
"Lasse Aapio vaatii ahdistelusta selvitystä."
Aapio on Helsingin poliisipäällikkö. Niin sanotussa normaali menettelyssä yleensä kansalaiset vaativat poliisilta selvityksiä kärsimistään tapahtumista.
Nyt rikosilmoituksen on tehnyt Helsingin poliisi itse. Ja ryhtynee tutkimaan itse tekemäänsä rikosilmoitusta.
Ajat ovat näköjään muuttuneet siitä kun meillä oli poliisiputkat ja putkassa eläimeen sekaantunut.
*****
"Käräjäoikeuksien karsimisesta pian esitys,"
Näyttää siltä kuin sielläkin olisi tuomittavista puutetta. Voi olla, että tämän tietäen ovat poliisitkin terästäneet toimintaansa. Mitä viittaa poliisien itse tekemät rikosilmoituksetkin.
Näyttää, että meikäläinen on pudonnut kehityksen kärryiltä.
******
"Tutkijat kehittävät haitatonta päihdettä."
Tästäkö alkaa meikäläisen holtiton päihteen käyttö? Meikäläinen on pitkään pitänyt yllä kohtuutta juuri kohtuuttoman kovalla krapulan pelolla. Niin varmasti moni muukin.
Alamäki alkaa alusta. Jyrkänteeltä on vaikea kääntyä takaisin.