Onko pakko, jos ei taho?

Meneillään ovat seurakuntavaalit. Olen ihmetellyt mistä nyt rahaa riittää vaalien mainostamiseen. Karjalaisessa oli mainokseen valittu koko pääsivu. Telkkari työntää mainosta ja muistutusta, ettei kala- ja kahvimainoksille jää tilaa.
Samaan aikaan on ennustettavissa, että mahtipontisesta mainoksesta huolimatta äänestysprosentti jää jonnekin alle 20 %:n. Miksi? Se on aiheellinen kysymys.
Tohmajärven seurakunta poistaa säästösyistä luottamushenkilöiden 10 euron kokouspalkkion. Se tietää jopa 30 euron vuotuista säästöä seurakunnalle luottamushenkilöä kohti / vuosi. Sanoisin tällaisen säästön puhuvan jonkin muun puolesta kuin järkevästä talouden hoidosta. Tämmöinen ei ole lillukan varsikaan esim. mitä kiinteistöjen hoitopuolella tapahtuu.
Seurakunta lämmittää ja ylläpitää rakennuksia, joilla ei juuri päivittäistä, eikä aina kuukautistakaan käyttöä löydy. Samaan aikaan ollaan myymässä seurakunnan omaisuutta, josta on tuloa ja varsinkin omaisuuden pysyttämistä seurakuntalaisten omaisuutena tuleville sukupolville.
Seurakunnan hyvänä palveluna seurakuntalaisten suuntaan tuskin voi pitää kirkkoherran viraston aukioloaikaa, joka on klo 9.00 - 12,00 välisen ajan.
Jäätyäni ilman seurakunnan virkamiesten ja luottamushenkilöiden tukea viime keväisessä Katri Helena raitti farssissa puolustaessani  Kirkkotien pysymistä tien nimenä myös Kemien keskustassa, päätin olla asettumasta kirkkovaltuustoehdokkaaksi. Eipä juuri ollut ehdokkaaksi pyytelijöitäkään. Puheet ainakin vaikeasti saatamista ehdokkaista ovat tältä osin kyseen alaisia.
Palatakseni otsikkoon. Pohdin onko pakko, jos ei taho. Varsinkin jos ei näe touhulle järkeviä perusteita.
Kaikesta edellä olevasta huolimatta käykää ihmiset äänestämässä aina kun siihen on mahdollisuus. Äänestyksessä on kuitenkin se demokratian ydin, jonka varassa asioita hoidetaan. Hyvin tai huonosti. Tai joskus molemmin puolin. Hyvin huonosti.

Köyhätkään eivät löydä toisiaan.

Otsikko on aiheellinen, kun katsoo Ylä-Karjalan valtuustopäätöksiä kuntaaliitoksiin. Nurmes ei tahdo kuntaliitosta äänin 20 - 15. Valtimo ei tahdo äänin 13 - 8. Lieksa olisi ollut valmis kuntaliitokseen äänin 23 - 12. Juuka ei uskaltanut lähteä kuuntelemaan mitä mieltä sen valtuustossa olisi oltu kuntaliitoksesta.
Omana näkemyksenä sanon, että asia oli ymmärretty oikein vain Lieksassa. Muissa kunnissa jyräävät vain ennakkoluulot ja virkamiehet.
Toivottavasti valtiovallan päättäjille tästäkin yrityksestä tuli viesti, ettei järkiperusteilla synny mitään. On oltava pakko tai vapaaehtoinen pakko vähintäin.
******
Entäpä jos saadut valtuustoäänestykset olisi laskettu yhteen?  Silloin liitosääniä olisi ollut kolmessa kunnassa yhteensä 46 ääntä ja vastustajia yhtä vähemmän eli 45 ääntä.
Jos samaa menetelmää äänten laskussa olisi käytetty vain Nurmeksen ja Lieksan osalta olisi Lieksa ja Nurmes äänin 48 - 32 liitetty yhteen.
Kuka sanoo, ettei ääniä saa laskea myös toisella tavalla kun nyt lasketaan. Mitä pienempiin porukoihin mennään sitä sotkuisemmaksi asiat tuppaavat menemään. Ja tätä sanotaan lähidemokratiaksi. Lähidemokratia tänä päivinä pitää yllä vain vanhoja rakenteita ja kohtuuttoman kallista ja ylisuurta virkamieskuntaa.
Näillä näyttää olevan pakko mennä. Toistaiseksi. Eihän siltärumpupolitiikkakaan voi loputtomiin jatkua.
Hyvä Lieksa terveestä yrityksestä parempaan.

Seurakunta myymässä Kirkkoniemen rantoja

Olin eilen seuraamassa kirkkovaltuutettujen ehdokas esittelyä seurakuntatalolla. Vain puolet ehdokkaista oli vaivautunut paikalle. Seurakunnan palkollista oli samoin noin puolet paikalla. Meitä tavallisia äänestäjiä lienee ollut paiikalla parikolme.
Kirkkoherra johti tapahtumaa. Ehdokkaat noudattivat kirkkoherran tahtoa, kun hän asetteli ehdokkaita mielipiteitensä ja syntymäpaikkansa mukaan riviin.
Tohmajärvellä on tällä kertaa valittavat valtuutetut kaikki yhteisessä "vaaliliitossa". Mikä on hyvä. Tuntui, ettei kovin vahva ole ehdokkaiden tuntemus seurakunnan aasioista tai taloudesta.
******
Yhteisen seurakunnan ehdokkaat ovat paikallislehdessä julkaisseet tavoitteensa. Ensimmäiseksi niissä oli asetettu seurakunnan omaisuuden myynti ennen kirkollisveron korotusta. Kysymyksessä lienee seurakunnan Kirkkoniemessä olevat rantatontit, joiden myyntiin valmistelu on jo äänestyspäätöksillä pantu vireille.
Kun valtuustoehdokkaat pitivät Värtsilän kirkon kunnostamista ja Kirkkoniemen vanhan pappilan ehostamista ja edelleen seurakunnan käytössä, lienee rahoituksen saamiseen ainoa mahdollisuus maiden myynti. Kokouspalkkiot (10 euroa/kokous) luottamushenkilöiltä  jo taloussyistä poistettiin.
******
En ole kirkkovaltuustoehdokkaana näissä vaaleissa. Tunnen eilisen tilaisuuden jälkeen tästä mielihyvää. Olen vanhan liiton mies, enkä pidä viisaana myydä seurakunnassakaan sellaista, joka edustaa pysyvyyttä ja josta on vielä tuottoa. Käyttämätön omaisuus kuten vanha pappila ja esim. Värtsilän kirkon kohtaloa kannattaa ajatella. Jo siitäkin syystä, että niiden ylläpito on taloudellisesti raskasta nykykäytöllä.
******
Kysyin ehdokkailta kuka puolustaa kiinteän omaisuuden pysymistä seurakunnan omaisuutena, juuri rantatonttien kohdalta. Samalla kysyin, eikö kirkollisveron korotus ole parempi vähäosaisille. Veroahan maksavat he, joilla on enemmän tuloja.
Kukaan ei ehdokkaista ilmoittanut suoraan tukevansa esittämääni ajatusta. Verukkeena he sanoivat kirkollisveron korotuksen johtavan kirkosta eroamiseen. Seurakunnan säästöistä ei juuri ehdokkaat puhuneet mitään, enempää kuin toiminnan sopeuttamisesta tai seurakuntien yhdistymisistä.
******
Jos ja kun tonttikaupat tehdään tietää se ehdokkaiden esittämien asioiden kohdalla sitä, että kauppojen jälkeen seurakunnan talous on kunnossa. Voiko siitä vetää johtopäätöksen, ettei veronmaksajiakaan enää tarvita. Onko tullut ajatelleeksi sitä, että jotkut jättävät kauppojen jälkeen kirkon. Jotkut kun pitävät yhteisen omaisuuden myymistä "syömiseen" lopun alun meininkinä.
*****
Myyntisuunnitelmista on meneillään valitus, joka perustuu muotovirheeseen valtuustonkokouksessa. Se ei maakauppoja estä. Valtuustolla on suvereenioikeus tehdä lähes millaisia päätöksiä hyvänsä.

Pilkkijän viimeiset sanat

Kyllä tämä jää jo kestää......Ulp...pulp.

Seuraava liian pitkä juttu on julkaistu Viikko Pohjois-Karjalssa

Puheet lillukan varsista on vähättelyä

 

Kokoomuksen Ben Zyts....:sta, on tullut meikäläiselle painajainen. Olen "törmännyt" häneen viime aikoina liian monta kertaa. Viimeksi Joensuun kalamarkkinoilla ja TV:n A-studiossa. Ja kaiken huipuksi en osaa kirjoittaa hänen sukunimeään.

A-studion haastattelussa toimittaja Kirsi Heikel sai kysymyksillään Ben:in ja lähellä oli, ettei myös Vapaavuoren selittelijän osaan, josta vain hädin tuskin selvisivät. Eivät kuitenkaan ilman kolhuja. Se on paha rikkaan ruveta huolehtimaan köyhän asioista, kun ei ole halujakaan. Eikä hajuja, miten se tehdään.

*****

Samassa TV-ohjelmassa kokoomukselaiset toistuvasti puhuivat lillukan varsista, kun kysymys oli Antti Rinteen aloitteista. Olipa kysymys sitten lapsilisistä, kalastusmaksusta tai mistä muusta, joka poikkesi heidän mielipiteistään.

Jos asiat ovat pieniä, niin miksi niitä pitää kokoomuksenkaan vastustaa naama punaisena? Näyttää siltä, että mikä on pientä rahallisesti hyvätuloiselle on suurta  vähätuloiselle  kalastusmaksussakin.

Oli hauska nähdä miten Kirsi Heikel hymyllään ja kysymyksillään sai kaksi poliittista konkaria vääntelehtimään ja väistelemään vastausta selviin kysymyksiin.

****

Kokoomusta näyttää ärsyttävän enemmän demareiden esiintulo omilla aloitteillaan kuin lillukan varret. Antti Rinne näyttää olevan heille vaikea vastustaja. Tähän voi ennustaa, että on tulevaisuudessa vielä enemmän, kunhan vaalit saadaan pidetyksi. Edellytyksellä, että äänestäjät heräävät ja äänestävät niiden asioiden puolesta, jotka tarvitsevat nykymenoon muutosta. Äänestäessä on muistettava, että valtakunnan asioita  johdetaan tulevaisuudessakin Helsingistä käsin. Jos maakunnan ehdokas on tarpeeksi kyvykäs, niin hän hankkii asemansa kyllä valtakunnan politiikassakin.

******

Soteen en koske pitkällä kepilläkään. Tuhat blogi kirjoitusta Helli ajalta riittää. Siinä meni usko omiin kykyihin hoitaa kuntatasolla terveys- ja sosiaaliasioita. Niistä ajoista on vauhti vain kiihtynyt. Nyt isokenkäiset ovat huomanneet, että kysymyksessä ovat myös heidän etunsa. Kuntapomot ovat kohta kevyttä kamaa pelimerkkien jaossa. Jopa lääkärifirmat pelkäävät, että heidän hinnoitteluunsa tullaan puuttumaan. Sairaat ja vanhukset ovat tässäkin taistossa sivuraiteella.

*****

Mikä näitä kuntapomoja riivaa. Juukaan ollaan rakentamassa jääkatedraalia. Kunta rahoittaa lumilinnaa, sillä sehän se on, 150000 eurolla. Hanketta perustellaan matkailullisilla näkökohdilla. Lumitilanne on nykyisin sään varassa enemmän kuin ennen vanhaan. Tuleeko lunta vai ei. Varmaa on vain, että jos tulee se kesäksi sulaa. No, jos rahhoo on niin haetaan sitä tarpeen vaatiessa vaikka Lapista. Ja korotetaan veroäyrin hintaa.

Tohmajärvellä kuntapomot ovat mieltyneet nimeämään katujaan jos jonkin sorttisten entisten tohmajärveläisten nimiin. Epävirallisenakin se on maksanut viimekesältä 30000 - 40000 euroa.

Nyt valtuuston päätettävissä oli mahdollisuus rakentaa näkötorni, virkistyskeskus ja uimaranta. Valtuutetut onneksi palauttivat tavoiteohjelman takaisin hallituksen jatkokäsittelyyn. Saa nähdä paisuuko suunnitelma vai miten sille käy. Rahhoo tarvitaan näihinkin matkailupyydyksiin. Onko nämä tornit, olivatpa lumesta tai mistä hyvänsä rakennettuja tämän päivän ykköshankkeita kunnissa?

*****

Tohmajärvellä on lopettanut syystä tai toisesta huoltoasema, iltaravintola ja paikallislehti. Eniten kaipaan juuri nyt huoltoasemaa. Ilmaa renkaisiin on haettava vielä toistaiseksi Kiteeltä tai Joensuusta.

                                                        Veijo Tuunanen  

Haastattelu tämäkin

- Mikko. Sait palkinrahaa 650000 euroa. Miltä tuntuu?
- Minä olen iloinen Ilonen.
******
-A, oot sie Mikko ilonen?
- En. Mie oon lappalainen.

Kulmalan näkökulma on vaihtunut

Toteamukseen tulin kun luin hänen kirjoituksensa lukijan porinoissa. Olimme Kari Kulmalan kanssa Helli-liikelaitoksen tilaajalautakunnassa. Silloin en huomannut hänen pitäneen mitenkään erikoista huolta kiteeläisten terveys ja sote-palveluista
Nyt näyttää olevan toisin. Kiteellä on uusi terveystalo, joka hänen mukaansa herättää jopa kateutta naapurikunnissa. No, ei aihetta kateuteen. On velalla rakennettu.
Karia huolettaa lääkäripalvelujen vähäisyys Kiteellä ilta- ja pyhäpäivien osalta. Jaamalta ja Akkalasta pitäisi päästä Kiteelle vastaanottoon silloin kun se heille olisi sopivampi kuin oman kunnan tarjoamat palvelut.
Jotain Kulmalan ajatuksista voi päätellä kirjoituksen kohdasta. joka oli: (suora sitaatti) "Turvallisuus- ja terveyspalvelut ovat kuntalaisten tärkeimmät peruspalvelut." Muistelen, että ne olivat Karillakin tilaajalautakunnan aikaan; terveys- ja sosiaalipalvelut. Olisiko turvallisuusasiat ja poliisinrooli ajaneet ohi sosiaalipalveluiden? Tiedäppä häntä.
Vai löytyisikö syy hänen käyttämästään allekirjoitustittelistään? Kansanedustajaehdokas. Tiedäppä häntäkään.