Raha ei ohita arvoja.
Maahanmuuton vastustaminen, rasismi ja natsismi. Onko siinä nykyhistorian alku- ja lopputulema? Kysymys tuli mieleeni kun kulttuurihistorioitsija Kimi Kärjestä ja Koneen säätiön rahoittamasta ja Turun yliopiston tutkimuksesta oli juttu Hesarissa "Fasismi vetoaa tunteisiin" (1.8).
PerusSuomalaisten tultua hallitukseen on noussut voimakas keskustelu sanan vapaudesta, rasismista ja natseista. Kun vanhojen puolueiden toiminta perustuu arvoihin olen ihmetellyt mitkä ovat persujen arvot? Minkä ihmisryhmän asioita he ajavat ja miten? En ole niitä havainnut. Sopisiko tähän ennakkoluulo ja viha, johon liittyy pelko ja toiseuttaminen? Synnyttävätkö nämä tyydytystä oman puolen voitokkuudesta muiden kategorisoimisesta rodun mukaan? Näitä asioita hesarin juttu käsitteli.
Jussi Halla-aho ensimmäisessä puheenvuorossaan tultuaan puhemieheksi ilmaisi sallivansa eduskunnassa vapaampaa puhetapaa. Enteilikö hän tällä persuministerien esille tulevia nettikirjoituksia? Perustuuko persujen maahanmuuton vastustamiseen pelko vai viha? Vai jo lapsena saadut ennakkoluulot vieraita asioita ja ihmisiä kohtaan. Pelolla on helppo ruokkia ensin ennakkoluuloja, sitten pelkoa ja lopulta vihaa. Näiden asioiden toisto ja ylläpito luo pelkoa jäädä toiseksi. Persujen menestys vaaleissa perustuu vaatetukseltaan ja ihonväriltään suomalaisista poikkeavien ihmisten vieroksuntaan. Näkyvinä liikkujina maahanmuuttajat tietämättään ovat voimavara persujen menestykselle Suomessa. Jotta näin on, se on häpeäksi valtaosalle suomalaisia ollaksemme sivistysvaltio.
Gallupit ovat gallupeja. Viimeisin kuitenkin osoittaa jotain muutosta tapahtuneen eduskunta vaalien jälkeen. Erityisesti kahden päähallituspuolueen toimiin ei kansalaiset näytä olevan tyytyväisiä. En käytä jo kulahtanutta ilmaisua "naamiot ovat pudonneet" vaan muotoa "ihmisten silmät ovat avautuneet". Hokema Suomi kuntoon, talous tasapainoon ja velat on maksettava ei uppoa enää ihmisiin. Varsinkaan kun hallitus on kasattu henkilöistä, joiden taustat eivät vakuuta enää omia äänestäjiäkään. Merkille pantavaa on, että hallituspuolueiden kannatus on laskenut ennen hallituksen tekemää ensimmäistäkään lakiesitystä. Ei voi välttyä ajatukselta, etteivät suomalaiset hyväksy populismia, vaan pitävät arvossaan vanhoja puolueita ja niiden arvomaailmaa. "Vara vanhassa parempi" toteutuu ennen pitkää.
Presidentin vaalit lähestyvät. Ennen kuin kaikkia ehdokkaaksi lähteviä on tiedossa, perheemme äänet jakautuvat. Tosin vain kahteen. Vaimo on tehnyt äänestyspäätöksensä. Ja tietenkin ilman vaalisalaisuutta. Minulla vaalisalaisuus säilyy ainakin siihen saakka kunnes kaikki ehdokkaat ovat tiedossa. Suorassa vaalissa on se hyvä puoli, että valittava henkilö presidentiksi pitää edustaa koko Suomen kansaa. Minkään ehdokkaan kannatus tällä hetkellä tuskin ylittää 20% äänestävistä. Se tietää melkoista kumartumista tavallisen kansalaisen puoleen.
Juuri tätä kirjoittaessa sain suruviestin. Tohmajärven demarien voimahahmo Pauli Hakkarainen on poistunut tuonpuoleiseen. Hänen ansiostaan olette lukeneet "Tohman terveiset" pakinoitani. Harmiksenne tai iloksenne. Hän toimillaan osoitti, että vain arvoilla on merkitystä. Muistoissa elät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti