torstai 24. elokuuta 2023

Anteeksipyyntö on aikuisten keksimä leikki lapsille

 

Onko puhtaat jauhot pussissa?

Kysymys tuli mieleeni Perussuomalaisten puoluekokousta seuratessani. Päällimmäiseksi asiaksi nousi median moittiminen. Syyksi riitti omien tekemisien, puheiden ja kirjoitusten esilläpito julkisuudessa. Ja se, että persujen anteeksipyyntö ja irtisanoutuminen rasismista oli medialta jäänyt heidän mielestään vähälle huomiolle.

Asian ytimeen nousee, voiko anteeksipyynnöllä tehdyn saada tekemättömäksi? Ei saa. Anteeksipyynnöllä voi esittää katumustaan tehtyä kohtaan? On kohteen asia antaako anteeksi. Ja ulkopuolisten arvioitavissa on katumuksen aitous. Tämän opin jo lapsena. Pahaa tekoa seurasi rangaistus. Yleensä nurkassa seisominen. Ja vasta sen jälkeen anteeksipyyntö. Eikä asia aina jäänyt tähän. Siitä aika ajoin tarpeen tullen muistutettiin. Persuja painaa eräiden heidän johtohenkilöidensä puheet ja kirjoitukset, jotka on todettu rasistisiksi.

Tähän kohtaan sopii kysyä vanha kansanviisaus. Onko puhtaat jauhot pussissa? Kysymys heräsi kun uusi henkilö tuli perheeseen tai yhteisöön. Haluttiin tietää mitä henkilön aikaisemmassa elämässä on tapahtunut. Oliko tulija kala vai lintu? Kysymyksellä ei haluttu etsiä pahaa tai hyvää. Vain tietoa yhteiselon jatkumiselle ja laadulle. Jauhopussi kuvasi hyvin tilannetta ja sopi loukkaamatta kysyttäväksi. Kaikki tiesivät jauhon laadun tärkeyden leiväksi leipomiseen. Oliko maaperä viljelyyn kelpaava? Oliko vilja leikattu, puitu, kuivattu, lajiteltu torajyvät pois ja jauhettu oikein. Tärkeänä pidettiin jauhojen oikeaa säilyttämistä. Hometta ei leivottuun leipään saanut jauhoista tulla. Media on tuonut esiin mitä persujen johtohenkilöt ovat kirjoittaneet ja sanoneet. Se on persujen jauhopussi, joka jauhoja tarjoavat koko kansan leipään leivottavaksi. Onko puhtaat jauhot pussissa? Saat päättää itse. Median vähäpätöisenä edustajana minä en sitä tee puolestasi.

Rasismi pohjautuu vuosituhansien taakse. Raamattu jakoi ihmiset hyviin ja huonoihin. Huonot olivat syntisiä. Sittemmin elintaso ja toimeentulo jakoi ihmiset. Oli rikkaita ja köyhiä. Köyhät oli huonompia. Heitä sai pilkata. Se oli rasismia. Kun elintaso nousi köyhillä jäi rasismille tilaa vain ihmisen syntyperä ja ihonväri. Tässä tilassako eletään Suomessa? Loppuuko rasismi hallituksen tiedonannoilla? Ei lopu.

Elämälle yleensä ja ihmiselle erikoisesti tärkeintä ovat hyvät ihmissuhteet. Erityisesti hyvät ihmissuhteet korostuvat työyhteisössä. Hallitus on työyhteisö. Millaiset ihmissuhteet hallituksessa ovat ministerien kesken? Palveliko Riitta Purran (ps.)valinta Wille Rydman (ps) ministeriksi hyviä ihmissuhteita suhteessa pääministeri Orpoon (kok)? Oliko se luutturätti päin pääministerin kasvoja?  Samaa voi kysyä kun Leena Meri (ps) valitsi Rikosseuraamuslaitoksen johtoon vastoin Anna-Maja Henriksonin (rkp) aikaisempaa Kaisa Tammen valintaa Anna Arola-Järven ko. tehtävään. Oliko se tiskirätti Mereltä (ps) Henriksonin (rkp) kasvoille. Mitään vaikutusta vankeinhoitoon valittiinpa kumpi hyvänsä ei voida perustellusti ennakkoon paremmaksi asettaa. Tämän uskallan sanoa kokemuspohjaisesti. Olenhan vankeinhoidosta saanut toimeentuloni jo yli 50 vuoden ajalta. Samalta pohjalta tulevat ajatukseni myös ihmissuhteista.

Ei kommentteja: