keskiviikko 30. elokuuta 2023

Ei "mahtunut" Karjalaisen mielipidesivulle.

 

Ihmissuhteet tärkeitä hallituksessa ja vankilassa

Kun ei ymmärrä asioiden kulkua, sopii kysyä mistä on kysymys. Miksi Riitta Purra (ps) nosti ministeriksi juuri kokoomuksesta "potkut" saaneen Wille Rydmanin ministeriksi tietäen hänen ongelmansa suhteessa pääministeri Petteri Orpoon (kok)? Miksi Leena Meri (ps) nimitti vastoin Anna-Maja Henriksonin (rkp) aikaisempaa valintavalmistelua Kaisa Tammen tilalle Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajaksi  Anna Arola-Järven? Miksi Anna-Maja Henrikson (rkp) puolustaa johtajavalintansa kumonnutta Leena Merta (ps)?

Hallitus on työyhteisö. Hyvät ihmissuhteet ovat tärkeitä työyhteisön menestykselliselle onnistumiselle. Ministereitä ravistelee rasismikeskustelu. Pääministeri Orpo (kok) vakuuttaa hallituksen olevan yhtenäinen ja toimintakykyinen. Rasismista hänen mukaansa vapaudutaan viimeistään hallituksen seuraavalla tiedonannolla. Voiko puheilla yleensäkään vapautua rasismista? Mielestäni ei. Tekoja tarvitaan. Ja aikaa.

Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja saa johdettavakseen 2600 henkilöstön työtehtävät ja n. 3000 vangin rangaistusten valvonnan. Työ tapahtuu yleensä muurien suojassa. Yleisö kiinnittää vankiloihin huomiota harvoin. Poliitikot vain puolueensa edun siitä saadakseen. Siksi Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajalle kumuloituu valtaa, joka päivittäin kokee hyvässä ja pahassa melkoinen määrä ihmisiä. Heidän työnsä ja toimintansa merkitys yhteiskunnalle on tunnettua suurempi. Vankilan toiminta osaltaan ylläpitää yhteiskunnan järjestystä ja rauhaa, samalla kun sen yhteiskunnalle näkyvin tehtävä on panna käytäntöön vapausrangaistukset niin, että vapauden menetys jää vangille ainoaksi kovaksi rangaistukseksi.

Ottamatta kantaa enempää Tammen kuin Arola-Järven pätevyyteen Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan tehtävään totean vain, että tehdystä työstä vasta voidaan tuloksia mitata. Ennen puhuttiin Vankeinhoitolaitoksesta, vartijoista, työtoiminnasta ja vangeista. Nykyään Risestä, vartija nimikettä on vaihdettu johtoporrasta myöten, työtoiminta on toimintavelvoitetta. Nimikkeet ja vankiloiden osoitteet on muutettu. Tätä muutosta ovat johtaneet aikaisemmat pääjohtajat. Niin tulee tekemään myös tuleva Risen pääjohtaja. Mihin suuntaan? Se jää nähtäväksi. Vankilat ovat työyhteisöjä siinä kuin hallituskin. Risen ehdotuksilla ja ministerien päätöksillä puretaan ja rakennetaan vankiloita sekä eletään annettujen ohjeiden ja resurssien varassa. Kyselemättä onko työyhteisön toiminnalle hyötyä vai haittaa valvoa minuuttitarkasti vankien vapaa-ajan tupakointikiellon noudattamista.

Veijo Tuunanen. evp. vankilatyömestari.

Ei kommentteja: