maanantai 18. lokakuuta 2021

Tällaistakin olen aikoinaan kirjoittanut

 

Itäkultuuri 2040

Veijo Tuunanen

6.7.2008.

 

Mitä on kulttuuri ? ?

Vielä vuonna 1969 painetun tietosanakirjan mukaan kulttuuri oli viljely, sivistys.

Kulttuurihistoria saman kirjan mukaan oli tiede, joka tutki kansojen aineellista ja henkistä kehitystä eri aikoina.

Nyttemmin kulttuuri on kaiketi laajennettu käsittämään kaiken sen minkä ihminen on tehnyt tai tekee. Sivistyksen kanssa sillä ei näytä välttämättä olevan aina mitään yhteyttä.

Puhutaan myös korkeakulttuurista. Se on ihmisen tekemistä, jota ei välttämättä tarvitse kaikkien ymmärtääkään. Ei aina tekijöidenkään.

 

Mitä oli Itäkulttuuri ennen ja sitten 2040?

Muistan Itäkulttuuri Tohmajärveläisittäin vuodesta 1940 lähtien.

Miten maataloudessa elettiin ja mitä tehtiin.

Kulttuuri tuntemukseni rajoittuvat pitkälti alkuun heinäntekoon, kalastukseen, hevosiin ja lehmiin.

Siis maahan ja järveen. Elämiseen ja siinä erikoisesti syömiseen.

Ukin ja isän töihin……

Mutta sen ajan kulttuurissa oli myös erikoisosaamista….

Mestari Pennanen. Taitava veneentekijä ja suutari ym. Syömään kutsu…

Mutta mitä on Itäkulttuuri 2040? Kun katsoo elämän menoa menneenä 70 vuotena uskallan väittää, ettei Tohmajärvellä 2040 viljellä maata, ei kalasteta järvestä, eikä rakenneta puisia veneitä.

Tai sitten kaikki edellä olevat asiat elävät uutta tulemistaan. Semmosta on ennustaminen.

 

Yleistä kulttuuria Tohmajärvellä.

Millaista kulttuurielämää yleisellä tasolla Tohmajärvellä on menneinä  aikoina eletty?

Jos jätetään maatalous- ja kirkollinen kulttuuri pois. Mikä viime mainitulla on ollut suuri merkitys, mutta tarvitsisi oman seminaarinsa niin esiin nousee..

Suokulttuuri…..

Tehdaskulttuuri…

Yleisen tason kulttuuri on ohjautunut pitäjän ulkopuolisista tekijöistä.

Viipuriin saatu rautatieyhteys plussana.

Parikkalan rata toistaiseksi vielä miinuksena.

Venäjän Värtsilän raja alkuun miinuksena, mutta nykyisin mahdollisuutena.

 

Erikoisosaamisen kulttuuri.

Entäpä, jos kulttuuri rajataankin joidenkin alueiden erikoisosaamiseksi?

Onko Katri-Helena tohmajärveläinen kulttuuripersoona osaamisellaan?

Onko Seppo Räty, tohmajärveläinen kulttuuripersoona maailman mestarina?

Ovatko tohmajärveläiset lukuisat oman urheilualansa maailman ja Euroopan mestarit kulttuuri henkilöitä j.n.e.

 

Entäpä juhlavuotta viettävä Maiju Lassila. Renkipoika, opettaja, kirjailija ja toimittaja, joka vakaumuksensa vuoksi menetti henkensä Helsingissä Kruunuvuoren selällä.

Onko Maiju Lassila luova kulttuuripersoona, elämän tarkkailija, joka kirjasi muistiin meidän tohmajärveläisten luonteen piirteet monesti huumorin välityksellä.

Ihalaisen malli oli Murtoilla elänyt Kämäräinen. Laiskan sutjakka isoäitini isä. Tieto on poimittu Kanttura-Lassin lehtikirjoituksesta.

Jos Algot Tietäväinen luokitellaan tohmajärveläiseksi kulttuuripersoonaksi olen minä hänen ansiostaan kulttuurisukua.

Täytän myös Ihalaisen luonteen piirteet. Olen laiska ja helposti höynäytettävissä, vaikka lähtemään Joensuuhun nyt toki jo sytyttimen ostoon.

 

Itäkulttuurissa elävän erikoisluonteenpiirteet?

Ohjaako luonteen piirteet kulttuuria ja mihin suuntaan vuoteen 2040 mennessä?

Toivottavasti ulkopuolta tuleva ja vaikuttava kulttuuri ohjaa tulevaisuudessa luonteen piirteitä enenevässä määrin kuin päinvastoin.

Väitän, että Itäkulttuurissa vaikuttaa liikaa ihmisten heikko itsetunto. Se näkyy kateutena ja toisen panetteluna.  Olisiko syy isojako?

Ja kaikki tietenkin täysin turhaan. Itäkulttuurissa elävä ihminen on jo tänään täysivertainen muissa kulttuureissa elävien kanssa.

Toivottavasti vuoteen 2040 mennessä on sen tajunnut myös itse.

Ei kommentteja: