Päätökset pitää tähdätä tulevaisuuteen
Mikä on Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, apulaisprofessori Markku Jokisipilän motiivi kun hän on kirjoittanut kirjan "Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla? Hän viittaa Hesarin haastattelussa (30.9) tutkimukseen jota ei nimeä, mutta sanoo mielipiteenään, ettei siinä ole onnistuttu selittämään miksi puoli miljoonaa suomalaista äänestää puoluetta. Samaa tässä saa ihmetellä ilman arvonimiä, asemaa ja tutkimuksia itse kukin. Jokisipilän kirjasta saa maallikko käsityksen, että hän asettuu Perussuomalaisten puolelle mediaa vastaan määrittelemättä kohteita tarkemmin. En tiedä miten itse kukin Jokisipilän kirjaa arvostaa. Minusta se on mielikidekirja, joka tuskin tukee tutkimuksen stadusta. Miksi persuja äänestetään? Ehkä siksi, että meitä äänestäjiä on monta sorttia ja Suomessa on demokratia ja vaalisalaisuus.
Elokapina. On siinä nimi liikenteen häirinnälle ja katuleirinnälle. Ottamatta kantaa asiaan, jonka puolesta he sanovat toimivansa, keinot asian puolesta puhumiseen ovat väärät ja auttamattomasti myöhässä. Ilmaston muutoksen ja siihen vaikuttamistarpeen ovat huomanneet jo kadulla istujien isovanhemmatkin. Eduskunnassa kiistellään ilmastoon vaikuttamisesta jo täyttä häkää. Ei sitä enää hätätilajulistuksilla enempää saa vauhtiin. Ainoa jarru käsittelyyn näyttävät olevan elokapinalliset itse. Asiaa jumittaa. kun persut eivät saa ministereitä TUOMITSEMAAN elokapinallisten toimintaa. Suomen kieleen on istutettu jo sana haaste. Nyt persut yritti samaa sanalle tuomio. Sanoilla haaste ja tuomio on Suomen kielessä vakiintunut asema oikeuslaitoksessa. Ei tarvita turhaa joka paikassa haastaa ja tuomita turhaan.
Elämme muutosten aikaa niin Keski-Karjalassa kuin Tohmajärvelläkin. Monilta se näyttää unohtuneen. Jopa heiltä, jotka virka- ja luottamushenkilöinä pitäisivät ohjata tätä päivää ja ennakoida tulevaa. Muutokset huomataan jälkikäteen ja silloinkin roikutaan kiinni vanhassa. Poliisien määrärahat puhuttavat tänään. Kerron poliisitilanteen Tohmajärvellä 50-luvulta. Tohmajärvellä oli Tohmajärven-Värtsilän nimismiespiiri ja nimismiehenä Weli Ruuht. Saariossa oli poliisina Mustonen, Värtsilässä Svenks, Tikkalassa Hietala, Uusi-Värtsilässä Huuskonen, Purtovaarassa Tikka ja Kemiessä Vuorikari. Poliisiautoa ei ollut. Ajelivat omilla polkupyörillään. Putkat olivat meillä. Seppä Lassi huolehti "konnista", jotka tullessaan olivat humalassa ja lähtiessään selvin päin. Se oli sitä hyvää kyläpoliisiaikaa. Kuka sitä tänään kaipaa. Terveysasioita hoiti sotien jälkeen piirilääkäri Kalle Ruuskanen kunnes perustettiin kunnanlääkärin virka. Lääkäreitä tuki kaksi terveyssisarta Siiri Varis ja Eija Heikkilä. Molemmat naitiin Tohmajärvelle pysyviksi tehtäviinsä. No, olihan Tohmajärvellä kulkutautisairaala ja kunnalliskoti jota ennen sanottiin vaivaistaloksi. Sotien jälkeen Tohmajärven asukasluku pyöri 10 000 paikkeilla. Nyt Hellin ja Soten aikaan alle 5000. Pankkeja oli Kemiessä 4 kpl syrjäkylillä lisää sama määrä. Kunnanvirkamiehen tehtävät alkuun hoito Ossian Svahn ja luottamushenkilöiksi valittiin vaurain tai syrjäkyliltä polkupyörän omistaja. Näillä pärjättiin, mutta kuka menneitä aikoja kaipaa.
Erityisesti Sote näyttää puhuttavan Keski-Karjalassakin. Haloo! Huomatkaa, että nyt eletään tätä päivää ja ennakoitaan huomista. Vanhassa ei ole viisasta roikkua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti