torstai 1. lokakuuta 2020

ÄÄNESTÄ ETTEI TARVITSE HUUTAA

 

Sivistystä opetetaan, kulttuuria eletään

Äänten enemmistö ei takaa vaalivoittoa Amerikassa. Valkovenäjällä voittaja laskee äänet. Venäjällä on vaarallista asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Vaaleilla valituista EU-edustajistamme jännitämme eniten sitä, pysyykö heillä korkki kiinni. "Tähdet tähdet", "The Voice of Finland" ja "Tanssii tähtien kanssa" TV-ohjelmissa saa äänestää mutta äänimääriä ei kerrota. Voittaja julistetaan ja sekin joskus hämärään prosenttilukuun verhottuna. Ollaanko oikeilla jäljillä, vai hämärretäänkö tällaisella menolla vaalien ja äänestysten merkitystä demokratian vahvimpana peruskivenä? Ruonansuun sanoin: "Mietipä ite." Kiinan ja Pohjois-Korean järjestelmistä ei taideta tietää mitään muuta varmaa kuin, että siellä kerran valitut pysyvät asemissaan hämmästyttävän kauan. Ennen kuin paremmat ratkaisut yhteisten asioiden hoitoon keksitään, käytä äänioikeuttasi vaaleissa. Suomessa on merkitystä vaalituloksella.

Sanoilla on oma merkityksensä. Lehtemme viime numerossa oli ansiokas juttu Tohmajärven kohta valmistuvasta sivistyskeskus Ahjosta. Alkuaan samalla tontilla oli alakoulu. Se, jossa minuakin yritettiin kasvattaa ihmisten tavoille. Järjestelmä kehittyi niin, että viereen rakennettiin kansakoulu, aseman suolle keskikoulu, koulukeskus ja nyt sitten Ahjo. Kyläkoulut ovat hävinneet. Olen koulutukseltani edelleen sen alkuperäisen alakoulun varassa. Sivistyksestä ja sanan merkityksestä kiinnostuin kun olisin nähnyt uudelle rakennukselle paremmaksi nimeksi; kulttuurikeskus. Sivistyksen koen sellaiseksi, jota koulussa juuri opetetaan. Ihmisten tavoille elämistä. Siihen nimi sopii. Rakennukseen sanotaan sijoitettavan paljon muutakin kuin koulun tarjoamaa opetusta. Myös yhdistys ja vapaata kansalaistoimintaa. Siksi kulttuurikeskus nimi olisi ollut sopivampi. Kulttuuri pitää sisällään sivistyksen, mutta ei välttämättä toisin päin. Sivistystä opetetaan, kulttuuria syntyy elämisen myötä. Ahjo sopii nimeksi niin kulttuuri- kuin sivistyskeskuksellekin, vaikka harva nuori tietää mitä ahjo-sana tarkoittaa. Se on sepän pajan tulisija, johon lisätehoa saadaan palkeilla, joilla pumpataan lisäilmaa ahjon hiiliin kuumennettaessa rautaa takomalla muokattavaksi. Ukini ja isäni olivat seppiä Kemien keskustassa ja heillä oli tietenkin pajassaan ahjo. Se siitä.

Saattohoidosta ja koulukiusaamisesta on oltu huolissaan viime aikoina. Vaikka olen itse saattohoitoiässä, en kanna huolta 17-paikkaisen saattohoitopaikan taloudesta. Lähtö tulee aikanaan, oli millaiset lähtiäiset tai saattajat hyvänsä. Harvalle saattohoito lähtiäisiä on tarjolla, kun katsoo elämänmenoa maailmalla ja Suomessakin. Koulukiusaamiselle on tehtävä stoppi. Mutta miten? Osaajia ja puhujia riittää, mutta samalla kiusaaminen etenee väkivallan suuntaan. Olisiko syytä ottaa esille lapsen kehitys, lapsen ensimmäisestä parahduksesta lähtien. Tiedämme, että lapsi oppii pitkälle kouluikään asti mallioppimisen kautta. Ottaako nykyisin lapsi oppinsa väkivalta elokuvista, videopeleistä joissa ammutaan ja tapetaan ihmisiä ilman mitään seurauksia. Kipua ei  kuvata eikä rangaistuksia seuraa pahoistakaan teoista. Vastuu onkin koulukiusaamisesta meillä vanhemmilla, kun sallimme nykymenon. Lapselle on pienestä pitäen näytettävä hyvän ja pahan rajat. Mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Koulukiusaaminen loppuu vain meidän vanhempien, isien ja äitien sekä opettajien yhteistyöllä. Väkivallan "ihannoiminen" elokuvissa ja videoissa on saatava loppumaan.

Ei kommentteja: