Kesällä
tapahtuu
Loma-aika on
parhaimmillaan. Eräillä tulossa, eräillä meneillään ja joillaan lopussa. Tohmajärvellä
kesätapahtumaa kutsutaan Potsipäiviksi. Osallistuin niihin toritapahtuman
verran. Porukkaa oli reippaasti kun sääkin suosi. Muutaman tuttavan tapasin
vuosien jälkeen. Niin kuin eläkkeelle siirtyneen Tohmajärven kunnan entisen kakkosmiehen
hallintojohtaja Matti Ikosen. Seisoi kokoomuksen katoksen varjossa ja tarjosi
mehua minullekin. Oli mehua eikä edes myrkytettyä. Matti näytti liputtavan
nykyään kokoomusta. Virassa ollessaan luokittelin hänet sitoutumattomaksi. Matti
oli virassaan mukavan miehen maineessa. Hänellä oli aikaa
luottamushenkilöllekin ilman ajanvarausta. Ilmoitti nykyisin harrastavansa
liikuntaa ja salilla käyntiä. Varoitin häntä moisesta. Ei sovi entiselle
aktiiviliikkujalle enää eläkeiässä. Sairaala reissua se tietää ennen pitkää.
Matin kanssa rupatellessa katokselle hiippaili kokoomuksen kansanedustaja
Markku Eestilä. Pari neuvoa ehdin hänelle antaa ennen kuin lähti jatkamaan
kierrostaan. Ottikohan opikseen? Ainakin neuvoin. Olisin minä demari
kansanedustajikin neuvonut, mutta en havainnut heitä paikalla.
Tohmajärvellä
toimii toinen toistaan parempaa kesäteatteria. Tätä kirjoittaessani en ole
ehtinyt käydä katsomassa yhtäkään. Esitys
menee yleensä paremmin muutaman esityskerran jälkeen. Menen katsomaan
sitten kun esittäjien muisti paranee ja kuiskaajakin pääsee kahville. Kuulin
torilla, että kilpailun juopon papin roolista oli voittanut Pauli Hakkarainen
Esa Savinaisen nenän edestä. Mielenkiintoista.
Parasta
kesäteatteria voi odottaa politiikoilta. Tai eihän se teatteria ole vaan raakaa
realismia. Niin kuin Teuvo Hakkaraisen muutto Helsinkiläisestä
saunamajoituksesta Brysseliin hotellimajoitukseen. On siinä ero elintavoissa
kun pöydässä syödään eikä saunanlauteilla. Muuton hötäkässä on Teuvo sanonut
ilmoittautuvansa Englannin kielen kurssille. Luulen, että numero yhdelle.
Tohmajärvellä
on kumarrettu kuuluisuuksille aina syvään. Vaikka olisivat vain täällä käyneet
syntymässä. Jotkut sanovat kumarrusta kauniiksi eleeksi toiset kumartajan
heikoksi itsetunnoksi. Nyt oli vuorossa piispa Metropoliitta Ambrosius. Vanhat
sanoo häntä Jiäskeläisen pojaksi Vatalasta. Oli miten oli, mutta hän saarnasi
ekumeenisesti kirkossa ja avasi yli miljoonan euron uimarannan. On meillä
muutakin uutta kuten tekonurmi, mutta sen meni avamaan joku kunnallinen
virkahenkilö. Ja uuden koulun peruskiven muurasi kunnanvaltuuston
puheenjohtaja. Eivät malttaneet piispaa odottaa. Hätäilivät suotta.
Kaunista
kesää itse kullekin. Toivoo ainakin Veijo Tuunanen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti