Vaalit ei anna viisautta, eikä
lisää tyhmyyttä!
Tohmajärven kunnanvaltuuston menneen kauden kokoukset
eivät olleet pitkiä sen takia, että niissä olisi ollut juurikaan asiatonta
keskustelua. Runsaat puheenvuorot johtuivat yleensä vähemmistön tekemistä
lyhyistä kirjallisesta vastaesityksestä. (kestoaika n. 1 –3 minuuttia) Ne
jaettiin aina myös lehdistön edustajille.
Piikittelyyn,
suora- ja piilokettuiluun, josta Niina Nyrhinen kirjoittaa 31.1.09.
pääkirjoituspalstalla, en ota kantaa. Totean vain, että sitä on aina ollut
enemmän tai vähemmän siellä missä ihmiset tapaavat toisiaan ja vaihtavat
mielipiteitä. Siksi sitä tapaa valtuustojenkin kokouksissa. Se ei ole
ensimmäinen eikä viimeinen kerta.
Kirjoituksen
osioon, jossa Niina Nyrhinen ihmettelee, miksi vaalitulosta ei ymmärretä
vähemmistössä, en voi yhtyä. Varsinkaan, jos sillä tarkoitetaan vähemmistön
vaientamista. Se olisi demokratian loppu.
Kirjoittajan
ihmettelyyn miksi hallituksen yksimielinen tai äänestyspäätös, joutuu
valtuustossa äänestyskohteeksi, johtuu kunnallisesta
päätöksentekojärjestelmästä. Lopulliset päätöksethän tekee valtuusto. Hallitus
valmistelee ja panee valtuuston päätökset täytäntöön. Hallituksen esitykset
eivät aina käy yhtä valtuutettujen mielipiteen kanssa.
Sanailua
on aina ollut ja aina tulee olemaan myös valtuustoissa. Se voi johtua monesta
syystä. Valtuutetuissa on tietotaidoltaan ja kokemukseltaan monen tasoisia
henkilöitä. Varsinkin vaalien jälkeen uudet tulokkaat tarvitsevat
totutteluaikansa.
Samaa
”opiskelua” tarvitsevat uudet puheenjohtajat. Ei kukaan ole mestari tehtävässä,
joka on hänelle uusi. Ei sittenkään vaikka olisi kohtuullinen ääniharava tai
siviilielämässä menestynyt.
Kokoustekniikka
ja kuntalaki, jonka pohjalta päätöksiä tehdään, on tunnettava ja myös noudatettava.
Se on järjestötoiminnan, myös kunnallisen päätöksenteon perusta ja pohja. Se ei
ole saivartelua, piikittelyä tai pilkkujen viilaamista. Siksi sitä ei saa
sanoa.
Lopuksi
Niinalle. Sinähän hyväksyt liikennesäännöt ja tiedät miksi ne ovat laaditut.
Tiedät myös, että liikenteessä on taidoltaan eritasoisia kuskeja. On hyviä ja
huonoja, ja näiden sekoituksia, hyvin huonoja. Niin on valtuutetuissakin.
Toimittajan
tehtävä on selostaa kokoustapahtumat ja antaa valtuutettujen puhua sydämensä
kyllyydestä. Heillä on siihen oikeus tai paremminkin velvollisuus.
Kokousselostuksen
loppuun sopii mielestäni liittää toimittajan kommenttiosa. Se piristäisi ja
antaisi toimittajallekin mahdollisuuden ”purkautua”.
Veijo Tuunanen
lehterillä istunut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti