torstai 28. syyskuuta 2017

Viroonko viinan ostoon?



Viina on viisasten juoma
Nyt näytetään miten suomalainen demokratia pelaa korkeimmalla tasolla. Saako kaljassa olla 5,5 vai 4,7 %:tia alkomahoolia vai jokin muu prosenttiluku olisi näitäkin parempi. Lisäksi päätetään kohta missä näitä ongelma-aineita myydään. Kitskassa, kaupassa, alkossa vai peräti pimeesti. Viime mainitun vaihtoehdon päättää kyllä lopulta tavallinen kansalainen. Niin se teki kieltolainkin aikaan. Ei siinä auttanut terveys- ja sosiaali kuin muidenkaan asiantuntijoiden kannanotot ja mielipiteet. Niin voi käydä nytkin.
Jos alkoholiongelmaan halutaan puuttua, niin lainkäyttö siihen tuskin on tehokkain menetelmä. Sehän on nähty. Eikö vaihteeksi voisi katsoa miten muualla maailmassa on näitä asioita yritetty hoitaa. Suomalainen tuskin merkittävästi eroaa esim. eurooppalaisista hyvässä tai pahassa.
Henkilökohtaisesti en ehtinyt kieltolain tarjoamaan raittiuteen. Ensimmäinen kosketukseni "alkoholiin" sain n. 7-vuotiaana. Naapurin pojat toivat kotoaan pöllimänsä vedellä täytetyn esanssipullon ja tarjosivat hömpsyt minullekin. Eihän se päähän mennyt, mutta ymmärsin näytellä. Raittiutta kestikin lähes kymmenen vuotta, johon pääsyy lienee ollut sekoiluni urheiluun. Retkellä saareen poikien kanssa retkahdin kiusaukseen. Meillä oli eväänä Pielis-olutta, joka tuppasi käymään lämpimässä ilman lisäaineita. Ruisleivän murut pulloon ja pullo aurinkoon piti prosentit nostaa käyttötasolle. Ei nostanut, mutta vatsan sai sekaisin.
Samoihin aikoihin kioskeihin tuli myyntiin siideri, jonka prosentit olivat jo ostettaessa 2,25 %:n tasolla. Pullo tätä ihme ainetta nosti rohkeutta sen verran, että ensimmäinen jenkka tuli tanssittua Kemien avolavalla. Myöhemmin rohkeutta piti korottaa Alkosta ostetulla. Kimppapullo kaverin kanssa riitti kahdelle tanssireissulle. Ohjeena ryyppäämiselle oli, ettei kukaan saanut huomata "känniämme". Sama ohje "ryyppäämiseeni" on jatkunut läpi elämän. Enemmän tai vähemmän onnistuen. Aina läpi perjantaipullokaudenkin.
Edellä kerrottu on yksi tarina muiden joukossa. En kiistä alkoholin tuomia haittoja, mutta en usko myöskään kielloilla rajoituksilla päästävän niistä. Uskon ihmisten omaan ratkaisukykyyn kunhan hänelle annetaan todellista tietoa ilman pelottelua haitoista. Siinä olisi työtä eduskunnalle ja ns. alkoholiasiantuntijoille kiistelyn  5,5 ja 4,7%:n paremmuudesta.                                          Veijo Tuunanen

Ei kommentteja: