Kunnallistalon todelliset arvot

Syytä tutustua historiaan

Tohmajärven Kemien taajamaa ollaan mylläämässä uuteen asentoon. Ja kuinkas muuten kuin konsultteja kuuntelemalla. Erityiseksi kohteeksi; puretaanko vai ei näyttää nousevan kylän ehdoton keskipiste Kunnallistalo. Moniko päättäjä tietää mitä talon yli 90-vuoden historiaan kuuluu? Historia ei näytä heille paljoa merkitsevän. Valitettavasti.

Kunnallistalon juuret lähtevät Kaurilasta. Talo purettiin siellä ja kasattiin nykyiselle paikalleen. Alkuperäisestä talon muodosta ja rakenteista vähän on sellaisenaan pysynyt. Taloa on laajennettu, rakennettu ensin toinen kerros ja myöhemmin vielä kellarikerros.

Talon varsinaiset syntysanat lausuttiin 14.1.1926., kun perustettiin Tohmajärven Edistysseuraintalo-Osakeyhtiö. "Veturina" näyttää olleen isännöitsijä Antti Zimmerman ja muina yhtiömiehinä lähes kaikki "silmää tekevät" tohmajärveläiset. Yhtiön tarkoitus oli saada toimitilat ns. edistysseuroille, käräjä- ja postitiloille sekä Tohmajärven kunnalle.

Talon ylläpito lienee tullut raskaaksi yhtiölle, koska se myytiin 27.5.1940. velkoineen Tohmajärven suojeluskunnalle. Seuraavat viisi vuotta lienevät tapahtumiltaan talon historian vilkkaimmat sotatoimista johtuen.

Sota loppui ja niin myös suojeluskunnalla oli loppu edessä. Mitä talolle pitäisi tehdä? Kiireellisenä, ellei hädässä saatiin synnytettyä kokous 3.11.1944., jossa lahjakirjalla talo irtaimistoineen ja Saariossa oleva Vaaranrinta-niminentila lahjoitettiin Tohmajärven kunnalle. Lainhuutopöytäkirjassa on tosin rivinväliin käsinkirjoitettu kohta: Vaaranrinta myyty Saarion Työväenyhdistykselle. Kyseistä kauppakirjaa en löytänyt omista papereistani.

Kaikki edellä oleva on lähinnä rakennuksen historiaa. Varsinainen historia on siinä toiminnassa, jota talossa on harjoitettu niin ennen sotia, sodan aikaan ja kunnan kannalta sotien jälkeen. Tohmajärven kunnan julkinen toiminta on kokonaisuudessaan kulkenut talon kautta. Olipa kyseessä koulu-, terveydenhoito, julkishallinto tai kulttuuritoiminta. Talorakenteiden historia tiedetään mutta toiminnasta kuntalaisille ei ole ainakaan minun silmiini sattunut juuri kirjoituksia. Talon historiaan kuuluu surua, iloa, menestystä, pettymyksiä, toivoa ja toivottomuutta. Kaikkiin näihin sisältyy ihmiskohtaloita. Mustimpana kaksi murhaa. Talosta on lähdetty sotaan ja sodasta palattu. Moni ei enää kotiin saakka.

Kunnallistalon toiminnan historia on syytä saada luettavaan muotoon, ennen kuin purkurautaa aletaan heiluttamaan talon nurkalla. Sillä kenellä ei ole historia tiedossaan, ei ole tulevaisuuttakaan.