torstai 12. lokakuuta 2017

VIIKKO SITTEN SOTE SOVITTIIN TÄNÄÄN SIIRRETTIIN



Kaatuuko hallitus vai sote.
Kirjoitan tätä sunnuntaina. Juuri nyt elämme mielenkiintoisia aikoja. Hallitus yrittää sulloa sotea, valinnanvapautta maakuntahallinnon reppuun. Ei näytä helpolta. Jan Vapaavuori kasteli eilen repun ja nyt se on kuivanut entistä pienemmäksi. Reppu repeää. Olen sen sanonut aikaisemminkin. Ja hyvä niin, kun repeää.
Jos vastuuministerien perustelut sote uudistukselle ja sen kannattajille jäävät siihen, että uudistusta eivät ole aikaisemmat hallitukset saaneet tehtyä, heikolla ollaan. Onko järkeä tehdä uudistus, jossa kustannukset nousevat kun pitäisi tulla säästöjä? Hallintohimmeli kasvaa ja monimutkaistuu kun hallinnon pitäisi supistua ja yksinkertaistua. Uudistuksen vaikutuksista tavalliselle kansalaiselle ei ole puhuttu enää pitkään aikaan mitään. Millä perusteilla tällaisia uudistuksia tehdään? No, hallitussopimuksella tietenkin. Näin on kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen antanut ymmärtää.
Puoluekannatuksien numeraalisiin muutoksiin ei kannata paljon kiinnittää huomiota. Syyt mitkä muutosiin johtavat ovat mielenkiintoisimpia. Sipilä alkaa saada palautetta vakuutuskuoristaan, ministerivalinnoistaan (Berner), yksityistämisyrityksistään j.n.e. niin, että oma jakkara alkaa horjua ja  keskustan hegemonia hupenee silmissä kun kokoomus pöhöää samaan aikaan. Tuskinpa puudelipuolueeksi nostetut persuista lähteneet ovat Sipilän kannatusta ja luotettavuutta demokratiaan lisänneet.
Demarit eivät ole panikoineet kannatuksen muutoksista. Ihmiset alkavat nähdä ja arvostaa mitä vakaus merkitsee ja palautuvat turvallisesti kannattamaan demareita, jos ovat käyneet katsomassa mitä aidan takana on tarjolla. Ihmiset arvostavat selkeitä ja yksinkertaisia aloitteita ja mielipiteitä edustajiltaan. Viime aikoina demarit ovat jääneet monessa asiassa "katsomaan" ennen ulostuloa käsillä olevaan asiaan. Esimerkkinä alkoholilaki. Ei tämä laki ole sellainen, että omaa mielipidettään pitää pantata, jotta yhteinen kanta saataisiin. Ja pitääkö yhteistä kantaa saadakaan. Eihän sitä ole kansalaisillakaan.

Ei kommentteja: