Teksti
edustaa pysyvyyttä
Voinko
"omaa" lehteä onnitella pitkästä iästä? Voin monestakin syystä. Jo
siksikin, että käyn lehden kanssa tasajalkaa, kumpi meistä kahdesta pötkii
pisimmälle. Alamme olla molemmat harvinaisuuksia niin sote- kuin
lehtimaailmassa. Koetamme tulla toimeen omillamme.
Painettu
sana edustaa pysyvyyttä. Mikä lehden sivulle on präntätty, se pysyy siinä muuttumattomana
hamaan tulevaisuuteen. Se, mitä puhutaan ei kestä alkuperäisenä montakaan hetkeä. Sitä
aletaan selittää ja tulkita. Malliin, ei puhuja sitä tarkoittanut mitä sanoi.
Ennen
sanottiin; sanasta miestä, sarvesta härkää. Sanonta tänä sanan selittäjien
aikana on menettänyt merkityksensä. Paperille painettu teksti pysyy
muuttumattomana, ja sen pariin voi aina helposti palata. Helpommin kuin
tietokoneen näytölle. Siksi uskon paperilehtien pysyvyyteen ja merkitykseen
tulevaisuudessakin. Viikko
Pohjois-Karjala lehteä ei uhkaa merkityksen tai tavoitteiden puute. Jos uhka on
raha, niin sitäkin käytetään keppihevosena.
******
Lehtiä
tehdään luettaviksi. Varminta saada haluttu lehti kotiin, on tilata se.
Muitakin mahdollisuuksia on käytettävissä. Lehti voidaan osoittaa tulemaan
kirjastoihin ja muihin yleisiin paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat ja heillä
on mahdollisuus hetki lukemiseen.
Tohmajärvellä
poikkesin kirjastoon. Sieltä ei Viikko Pohjois-Karjalaa löytynyt. Lehti ei tule
kaikille aktiivi demareillekaan. Ihmetellä sopii. Miksi ihmiset eivät hyödynnä
ammattiliittojen tarjoamaa lehtietua? Parhaimmillaan se on puolet Viikko
Pohjois-Karjalan vuositilausmaksusta. Onko levikkiasiassa palattava
asiamiesaikaan? Ja siihenhän ei pysty kuin yli 80 vuotiaat.
******
Helsingin
herroille ja muutamalle pohjoiskarjalaiselle kansanedustajalle näytti Rääkkylän kunnan liittäminen Kiteen
kaupunkiin sopivan mainiosti. Sanomalehti Karjalainen kirjoitti
pakkoliitoksesta pääkirjoituksessaan (27.5) sanatarkasti: "Valtioneuvosto
teki oikean ja ainoan mahdollisen ratkaisun."
Vai ainoan
ja oikean? Miten lie kirjoittaja kantaansa päätynyt? Olisiko kysynyt
kiteeläisiltä vai peräti rääkkyläläisiltä. Epäilykseni on että mielipide on
vahvasti joensuulainen ja Joensuun etuja huomioon ottava. Joensuu ei halunnut
Rääkkylää riesakseen ja käytti suhteitaan valtioneuvostoon niin, että Rääkkylän
sai hoitoonsa Kitee.
Olipa syyt
mitkä hyvänsä pakkoliitos tehtiin vastoin aikaisempia hallituksen lupauksia.
Kuka uskoo Kiteen vahvistuvan tästäkään kuntaliitoksesta. Ei vahvistunut
Kesälahdenkaan liitoksesta. Joku voi odottaa jo Tohmajärven joutumista samaan porukkaan.
Jos joutuu onkin edessä sitten se Karjalaisenkin mainitsema oikea ja ainoa
mahdollinen. Olisiko se koko porukan liittyminen Joensuuhun?
******
Tätä
luettaessa edessä olevat vielä kokoomuksen piinapäivät. Puheenjohtaja pitäisi
vaihtaa vai pysyä entisessä? Puolueissa näyttävät asiat henkilöityvän oliko
asiat hyvin, huonosti tai sitten molempia eli hyvin huonosti.
Kokoomus on
kokoomus istuipa puheenjohtajan pallilla kuka hyvänsä. Hallitus vetää kaikkien
aikojen kokoomuksellisinta politiikka, josta huolehtii keskusta ja ei vähiten
sen edustaja Anne Berner. Lepomäki jäi tässä kilvassa Bernerin jalkoihin. Ei
auta vaikka Lepomäestä tulisi kokoomuksen puheenjohtaja. Juna meni jo ohi,
josta vilkutti Anne Berner.
******
Olli
Riikonen pyrkii keskustan puoluesihteeriksi. Siitä junasta, josta keskustan
puoluesihteeri valitaan taisi myöhästyä Olli Riikonen. Kovin vähän näkyy
mediassa juttuja keskustan puoluesihteerikilvasta. Asiaan kannattaa palata, kun
keskustan puoluekokous on lähempänä.
Veijo
Tuunanen
1 kommentti:
Oikea huomio lehtikysymyksessä: kuka uskoo omaan lehteen elleivät edes omat usko?! Suomessa on laajemmallakin vallalla demokraattinen tyyli antaa toisten hoitaa kaikki asiat alusta loppuun. Missä pisteessä tulee se vaihe jossa kansalaiset alkavat uudelleen kiinnostua omista asioista ympärillään...
Lähetä kommentti