Juhannustaikaa
Hallitus
antoi alkuun ymmärtää, ettei kuntien pakkoliitoksia ole tarkoitus panna
täytäntöön. Rääkkylä on kuitenkin pakkoliitetty Kiteeseen. Syystä, sitä ei voi
kieltää. Kysyä sopii miksi juuri nyt, ennen tulevaa sotea ja miksi Kiteeseen.
Minulle se ei ole selvennyt.
Poliitikot
hokevat alvariinsa lähidemokratian tärkeyttä. Miten jokaisen pitäisi saada
vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Eikö kunnan pakkoliitoksessa tulisi kysyä
kuntalaisilta kenen naapurikunnan kanssa tahtoo elämäänsä jatkaa? Kun
rääkkyläläisiltä ei kysytty ollaan jo valituksen tiellä ja turpakäräjät
aluillaan.
Rääkkylän
pakkoliitos toteutettiin ministeri Anu Vehviläisen hyvällä myötävaikutuksella.
Hiljaisuudella pakkoliitosta ovat hyväksymässä kuulematta kuntalaisia myös maakunnan
omat kansanedustajat. Miten on sen lähidemokratian kanssa? Eipä Rääkkylän oma
kansanedustaja Kulmalakaan ole juuri puhunut tai pukahtanut pakkoliitoksen
suunnasta. Vain Joensuun kaupunginjohtaja Karjalainen on nähnyt hyväksi Rääkkylän
liittämisen Kiteeseen. Vaikuttiko hänen aikainen mielenilmaisunsa
kansanedustajien hiljaisuuteen asiassa?
*****
Eläkeläinen
Paavo Lipponen kävi tervehtimässä Viikko Pohjois-Karjalaa 110-vuotisjuhlan
kunniaksi. Lipponen näkyy ja kuuluu missä sitten liikkuukin. Minäkin höristin
korviani kuunnellessani hänen onnittelusanoja lehdellemme. Sanooko tuo mitään
tästä pakinapalstasta? Ei sanonut. Minä kun tykkään, että juttujani kiitetään
tai moititaan. Se on ainoa tapa saada palautetta siitä, että juttujani joku
lukee.
Tyydyn
Viikko Pohjois-Karjalan saamaan yleiskiitokseen ja puuttuihan Paavo Lipponen
lehden yleissisällön lisäksi yhteen yksityiskohtaan. Hän kysyi onko Lisbet
paikalla? Ei ollut. Paavo Lipponen kertoi lukevansa Lisbetin pakinat aina ja
arvostavansa kirjoituksen sisältöä, joista näkee usein menneen ajan ihmisen
kovat kokemukset terveellä tavalla käsiteltynä. Yhdyn Ison-Paavon
mielipiteisiin. LIsbet ansaitsee kiitokset kirjoituksistaan.
Paavo Lipposen puheessa oli toinen kohta,
josta olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Gallupit saattavat puhua mitä
puhuvat ja vaalien tuloksissakin voi tulla notkahduksia, mutta ammattijärjestöt
pysyvät . Se on vankka pohja demareille.
*****
Juhannuksen
kunniaksi on lupa tarkkailla elämää ennusteiden kautta.
Valtakunnassa
oli tarkoitus keittää kunnon sotesoppa kaikelle kansalle. Kokkeja oli kolme ja
raaka-aineita yllin kyllin. Jokainen kokki halusi tarjoilla parasta omalle
porukalleen. Siis mitä sopasta? Parasta on siirtyä suoraan jälkiruokaan. Pääkokki
otti maakuntamansikkakeittoa. Kakkoskokki mätti lautaselleen ja ylikin
kilpailukiisseliä. Kolmas kokki oli harjoittelija tässä keittiössä ja hommat
sen mukaiset. Kalliisiin jälkiruokiin meni rahat ja sopasta tuli luusoppa.
Mausteeksi riitti omakehu.
*****
Juhannus on
kautta aikain ollut ennusteiden aikaa. Juhannuksena kysytään onko puoliso
tulossa ja onko sillä entistä perhettä. Vai onko peräti ulkomaalainen.
Tulevaisuus ja siihen liittyvät asiat kiinnostavat ihmisiä olivatpa sitten
missä asemassa hyvänsä. Vaikka puolueiden puheenjohtajia.
Kokoomus
luottaa vanhaan pihasaunaan ja vastanheittoon sen katolle. Ensimmäisen vastan
pantaan oli kiinnitetty lappu jossa luki: Poista työehtosopimusten
yleissitovuus. Heitto ei kantanut katolle saakka. Kymmenen seuraavaa vastaa oli
nimetty henkilöillä, joista tulisi ministeri mikäli vasta jää kannastaan
pystyyn harjalle. Kaikki jäivät hajalleen katolle. Harmi. Yksi kuitenkin
tökötti pystyssä harjalla. Siinä luki; Alexsander. Ei käytettävissä.
Keskusta
luotti viljapeltoon. Mihinkäs muutenkaan. Paras kuivanmaan uimari, joka souti
sotepaattia hallituksessa lähetettiin uimaan halmeeseen tarkoituksella
saavuttaa vastakapale, jossa odotti maakuntahallituksen edustajat. Päämäärä jäi
saavuttamatta, kun uimari palasi aina lähtöpisteeseensä.
Perussuomalaiset
luottivat lähteen tietävyyteen. Timoteus oli lähteellä kyselemässä seuraavan
vaalin tulosta ja syntyykö paljonkin seka-avioliittoja. Häntä autetaan ylös
lähteestä ja vaihdetaan kuivaa ylle.
Hauskaa Juhannusta! Veijo Tuunanen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti