perjantai 10. kesäkuuta 2016

Aluelehdistä ja muustakin



Teksti edustaa pysyvyyttä
Voinko "omaa" lehteä onnitella pitkästä iästä? Voin monestakin syystä. Jo siksikin, että käyn lehden kanssa tasajalkaa, kumpi meistä kahdesta pötkii pisimmälle. Alamme olla molemmat harvinaisuuksia niin sote- kuin lehtimaailmassa. Koetamme tulla toimeen omillamme.
Painettu sana edustaa pysyvyyttä. Mikä lehden sivulle on präntätty, se pysyy siinä muuttumattomana hamaan tulevaisuuteen. Se, mitä puhutaan  ei kestä alkuperäisenä montakaan hetkeä. Sitä aletaan selittää ja tulkita. Malliin, ei puhuja sitä tarkoittanut mitä sanoi.
Ennen sanottiin; sanasta miestä, sarvesta härkää. Sanonta tänä sanan selittäjien aikana on menettänyt merkityksensä. Paperille painettu teksti pysyy muuttumattomana, ja sen pariin voi aina helposti palata. Helpommin kuin tietokoneen näytölle. Siksi uskon paperilehtien pysyvyyteen ja merkitykseen tulevaisuudessakin.  Viikko Pohjois-Karjala lehteä ei uhkaa merkityksen tai tavoitteiden puute. Jos uhka on raha, niin sitäkin käytetään keppihevosena.
******
Lehtiä tehdään luettaviksi. Varminta saada haluttu lehti kotiin, on tilata se. Muitakin mahdollisuuksia on käytettävissä. Lehti voidaan osoittaa tulemaan kirjastoihin ja muihin yleisiin paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat ja heillä on mahdollisuus hetki lukemiseen.
Tohmajärvellä poikkesin kirjastoon. Sieltä ei Viikko Pohjois-Karjalaa löytynyt. Lehti ei tule kaikille aktiivi demareillekaan. Ihmetellä sopii. Miksi ihmiset eivät hyödynnä ammattiliittojen tarjoamaa lehtietua? Parhaimmillaan se on puolet Viikko Pohjois-Karjalan vuositilausmaksusta. Onko levikkiasiassa palattava asiamiesaikaan? Ja siihenhän ei pysty kuin yli 80 vuotiaat.
 ******
Helsingin herroille ja muutamalle pohjoiskarjalaiselle kansanedustajalle näytti  Rääkkylän kunnan liittäminen Kiteen kaupunkiin sopivan mainiosti. Sanomalehti Karjalainen kirjoitti pakkoliitoksesta pääkirjoituksessaan (27.5) sanatarkasti: "Valtioneuvosto teki oikean ja ainoan mahdollisen ratkaisun."
Vai ainoan ja oikean? Miten lie kirjoittaja kantaansa päätynyt? Olisiko kysynyt kiteeläisiltä vai peräti rääkkyläläisiltä. Epäilykseni on että mielipide on vahvasti joensuulainen ja Joensuun etuja huomioon ottava. Joensuu ei halunnut Rääkkylää riesakseen ja käytti suhteitaan valtioneuvostoon niin, että Rääkkylän sai hoitoonsa Kitee.
Olipa syyt mitkä hyvänsä pakkoliitos tehtiin vastoin aikaisempia hallituksen lupauksia. Kuka uskoo Kiteen vahvistuvan tästäkään kuntaliitoksesta. Ei vahvistunut Kesälahdenkaan liitoksesta. Joku voi odottaa jo Tohmajärven joutumista samaan porukkaan. Jos joutuu onkin edessä sitten se Karjalaisenkin mainitsema oikea ja ainoa mahdollinen. Olisiko se koko porukan liittyminen Joensuuhun?
******
Tätä luettaessa edessä olevat vielä kokoomuksen piinapäivät. Puheenjohtaja pitäisi vaihtaa vai pysyä entisessä? Puolueissa näyttävät asiat henkilöityvän oliko asiat hyvin, huonosti tai sitten molempia eli hyvin huonosti.
Kokoomus on kokoomus istuipa puheenjohtajan pallilla kuka hyvänsä. Hallitus vetää kaikkien aikojen kokoomuksellisinta politiikka, josta huolehtii keskusta ja ei vähiten sen edustaja Anne Berner. Lepomäki jäi tässä kilvassa Bernerin jalkoihin. Ei auta vaikka Lepomäestä tulisi kokoomuksen puheenjohtaja. Juna meni jo ohi, josta vilkutti Anne Berner.
******
Olli Riikonen pyrkii keskustan puoluesihteeriksi. Siitä junasta, josta keskustan puoluesihteeri valitaan taisi myöhästyä Olli Riikonen. Kovin vähän näkyy mediassa juttuja keskustan puoluesihteerikilvasta. Asiaan kannattaa palata, kun keskustan puoluekokous on lähempänä.
                                                                    Veijo Tuunanen

1 kommentti:

Esa A. Luukkainen kirjoitti...

Oikea huomio lehtikysymyksessä: kuka uskoo omaan lehteen elleivät edes omat usko?! Suomessa on laajemmallakin vallalla demokraattinen tyyli antaa toisten hoitaa kaikki asiat alusta loppuun. Missä pisteessä tulee se vaihe jossa kansalaiset alkavat uudelleen kiinnostua omista asioista ympärillään...