Kansanedustaja Harakka moitti ministeri Toivakkaa veroparatiisivirman perustamisesta. Toivakka kiisti ja sanoi eduskunnan kuullen Harakan valehtelevan.
Syntyi ensin kieliopillinden kiista. Saako valehdella vai olisiko parempi puhua muunnetusta totuudesta? Nämä ovat rajallisia ilmauksia, joita käytetään eduskunnassa. Toreilla näistä käytetään kansanomaista ilmausta; "puhuvat puhdasta paskaa."
Harakka näytti illalla TV:ssä paperit, jotka osoittivat Toivakan olleen yrityksen hallituksessa, joka perusti veroparatiisiin tähtäävän järjestelmän. Mikä lie oikealta nimeltään?
Ministeri Toivakka pyörsi aamulla sanansa ja myönsi Harakan puhuvan totta. Hän oli ollut kyseisen firman hallituksen jäsen ja vastuussa sen toiminnasta juridisesti. Samalla Toivakka pahoitteli asiaa ja pyysi anteeksi. Keneltä? Minulle jäi epäselväksi.
Kaikki tuo yllä on mielestäni epäoleellista. Oikea kysymys nousee voiko eduskunnassa puhua sellaista mikä ei ole totta. Ja onko ministerillä erityistä vastuuta pysyä totuudessa ja vain totuudessa?
Ja voiko ministeri päästä vastuusta sanoilla Sorit siitä tai pyytää anteeksi? Suomessa se näyttää riittävän, mutta ei oikeissa demokratioissa. Siellä ministerit jättävät paikkansa.
Suomessa hallitusvalta on menettänyt ja menettää entistä enemmän arvovaltaansa puhumalla ja perumalla jatkuvasti omia päätöksiään ja puheitaan. Surkeaa menoa.
Syntyi ensin kieliopillinden kiista. Saako valehdella vai olisiko parempi puhua muunnetusta totuudesta? Nämä ovat rajallisia ilmauksia, joita käytetään eduskunnassa. Toreilla näistä käytetään kansanomaista ilmausta; "puhuvat puhdasta paskaa."
Harakka näytti illalla TV:ssä paperit, jotka osoittivat Toivakan olleen yrityksen hallituksessa, joka perusti veroparatiisiin tähtäävän järjestelmän. Mikä lie oikealta nimeltään?
Ministeri Toivakka pyörsi aamulla sanansa ja myönsi Harakan puhuvan totta. Hän oli ollut kyseisen firman hallituksen jäsen ja vastuussa sen toiminnasta juridisesti. Samalla Toivakka pahoitteli asiaa ja pyysi anteeksi. Keneltä? Minulle jäi epäselväksi.
Kaikki tuo yllä on mielestäni epäoleellista. Oikea kysymys nousee voiko eduskunnassa puhua sellaista mikä ei ole totta. Ja onko ministerillä erityistä vastuuta pysyä totuudessa ja vain totuudessa?
Ja voiko ministeri päästä vastuusta sanoilla Sorit siitä tai pyytää anteeksi? Suomessa se näyttää riittävän, mutta ei oikeissa demokratioissa. Siellä ministerit jättävät paikkansa.
Suomessa hallitusvalta on menettänyt ja menettää entistä enemmän arvovaltaansa puhumalla ja perumalla jatkuvasti omia päätöksiään ja puheitaan. Surkeaa menoa.
1 kommentti:
taitaa olla viimeisimmän kolmen-neljän hallituksen aikana muodostunut maan tapa. ehkäpä tulee vielä jonkinsortin ryhtiliike, vaan ei tällä eduskuntakokoonpanolla. uusi sukupolvi saattaa kyetä uusiin tapoihin...
Lähetä kommentti