Mihin pyrkii kunnanjohtaja?

Kuten tunnettua nyt ja ennakoitavissa jo silloin kun kunnanvaltuuston puheenjohtajia viimeksi valittiin, Kuopion hallinto-oikeus on päätöksellään kumonnut puheenjohtaja vaalin tuloksen.
Päätös perustuu kuntalain 9 §:n 2 momenttiin ja 60§:n 4 momenttiin. Perusteluissa mainitaan myös kuntalain 90§.
Päätöksen on allekirjoittanut kolme tuomaria.
Asia pitäisi olla pläkki. Niin valtuutetuille kuin kunnanjohtaja Olli Riikosellekin. Mutta kun ei ole viime mainitulle. Hän on "uhannut" sähköpostiviestillään valtuutetuille lähteä valittamaan hallinto-oikeuden päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Miksi, nousee heti kysymys. Asia kun ei mitenkään kuulu virkamiehelle. Ei edes Olli Riikoselle. Sen voi tarkastaa kuntalain 12 §:stä.
Mitkä ovat Olli Riikosen motiivit aktiiviseen toimintaan asiassa, joka on puhtaasti luottamushenkilöiden päätettävissä. Esittelijällä ei puheenjohtajiston vaalissa ole mitään sijaa.
Helpoin, nopein ja halvin tie päästä eteenpäin olisi valita seuraavassa valtuuston kokouksessa puheenjohtajat. Entiset tai uudet. Miten valtuutetut tahtovat päättää.
Olli Riikosella on ollut taipumus omiin tulkintoihinsa, jotka ovat olleet monesti vallitsevan käytännön ja laintulkinnan vastaisia. Muistuu mieleen surullisen kuuluisat Hellin ajat. Silloin kuitenkin kysymyksessä ovat olleet asiat. Nyt henkilövalinnat.
Nykyisessä tilanteessa ei voi välttyä ajatukselta, että valituksella Olli Riikonen haluaa pitää Antero Nenosen tai ainakin valituksella viivyttää häntä pysymään valtuuston puheenjohtajana.
Antero Nenonenhan nostettiin valtuustovaalin 20 sijalta puheenjohtajaksi "poliittisella" vempautuksella". Nyt mahdollinen valitus tukee ajatusta myös kunnanjohtajan olleen ainakin myötämielinen "vempautukselle".
Näyttää kuitenkin siltä, että rakentavaa yhteistoimintaa ei Tohmajärvelle saada syntymään niin pitkään kuin nykyiset virkahenkilöt sotkeutuvat luottamushenkilövalintoihin. Kiteellä kaupunginvirkahenkilöt tekivät omat ratkaisunsa. He jättivät virkapaikkansa. 
Olisiko aika pohtia mikä ratkaisu olisi Tohmajärvelle paras.
******
Valitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kunnankin valituksena on outo. Voiko kunnanhallitus puuttua ohjaamaan päätöksiä, jotka ovat puhtaasti valtuuston päätettävissä.
Miksi kunnanjohtaja on aktiivinen valituksen laadinnassa. Asia ei vähäisimmässäkään määrin kuulu hänelle virkatehtävänä.
Nyt nouseekin kunnanhallituksen puheenjohtaja Marketta Sairanen hänelle kuuluvaan asemaan. Miten hän suhtautuu Olli Riikosen aloitteellisuuteen? Lähteekö kunnanjohtajan "juoksutytöksi" vai tekeekö puheenjohtajana oman ratkaisunsa. Ymmärtääkseni puheenjohtaja määrää tällaisessa tapauksessa ottaako hän edes valituksen laadintaa kokouksen esityslistalle.
Kunnanjohtaja voi valittaa, jos tahtoo minne hyvänsä. Ja hänhän tahtoo, kuten on opittu tietämään vuosien saatossa.
Olipa lopputulos mikä hyvänsä Antero Nenosen asemaa ja arvovaltaa valtuustonpuheenjohtajana ei näin menellen ainakaan nosteta. Tuskin kunnanjohtajankaan.
Keskustan ryhmäpäättäjät pistävät luullakseni päänsä pensaaseen ja seuraavat kunnanjohtajaa hamaan loppuun. Mihin suuntaan hän viittaa.

VOIKO ENEMPÄÄ ENÄÄ TUNAROIDA?

Tohmajärven kunnanvaltuuston puheenjohtajavalinta menee uusiksi. Kuopion hallinto-oikeus on kumonnut Antero Neneosen valinnan listavaaleilla valtuustonpuheenjohtajaksi.
Listavaali menee ohi kuntalain. Vaalissa tulee saada äänestää henkilöä.
Päätös tietää puheenjohtajiston uutta valintaa tulevalla syksyllä. Valitaanko samat henkilöt, on toistaiseksi tietämättömissä. Vaali suoritetaan suljettuna lippuäänestyksenä, jossa äänestetään henkilöä. Se tietää ainakin jännitystä.
Valituksen Hallinto-oikeuteen teki demareiden Pauli Hakkarainen, jolla on pitkä kokemus kuntapolitiikasta.
Jos kuka listavaalista on vastuussa, niin ne ovat Keskustan valtuustoryhmän johtaja ja kunnan korkeimmat virkaiehet.
*******
Tunaroinniksi lasken senkin, kun eilisessä valtuustonkokouksessa myytiin Onkamon koulu äänestyksen jälkeen yhdistykselle 15000 eurolla. Yhdistyksellä oli koulusta virallinen päätös ja tarjous 12000 euroa.
Miten kaupanvahvista tulkinnee asiaa ja miten a?siaa käsitellään lainhuutoa haettaessa? 
Palaan valtuuston kokoukseen myöhemmässä kirjoituksessani.
Ainoa lohtu näitä asioita kirjoitettaessa on, että Kiteen valtuusto taitaa tunaroida vielä enemmän.
Miten on selitettävissä päätös, johon valtuuston enemmistö jättää eriävän mielipiteen. Kysykää kiteeläisiltä valtuutetuilta.
 

Tohmajärvi siirtymässä salailulinjoille?

Kaksi ja puoliviikkoa sitten piti kunnanhallitus "sisäisen" kokouksen Nymanin talon tiloissa. Viikko sen jälkeen piti kunnanvaltuusto talousseminaarin Joensussa Kimmelin tiloissa. Tilaisuuteen oli kutsuttu ulkopuolinen asiantuntija. Seminaaria juhlistettiin yhteisellä lounaalla. Tilaisuuden merkitystä korosti valtuuston puheenjohtaja viimeisimmässä valtuuston kokouksessa määräämällä montako varavaltuutettua kukin ryhmä saa mukaan seminaariin. Ihmettelen sitäkin. Eikö ryhmä voi puuttuvien valtuutettujen paikan täydentää niin monella varavaltuutetulla kun on tarpeen? Kuntalain mukaan kyllä.
****** 
Mielenkiinto herää mitä talousseminaarissa oikein käsiteltiin. Tiedän kuuluvani ainakin toistaiseksi demareiden valtuustoryhmään, vaikkakin varavaltuutettuna. Kukaan ei ryhmästäni ole puhunut mitään seminaarissa käsitellyistä asioista. Kysyessänikin ovat olleet vaivautuneita ja epäilleet voisivatko asiasta mitään minulle kertoa. Semmoinen on ryhmähenki, kun se määritellään ryhmän ulkopuolelta.
Näen kysymyksessä olevan selvän salailun ja luottamuspulan henkilöäni kohtaan, joka puolestaan johtuu taipumuksestani julkistaa kuntalaisille asioita, joita heidän tulee tietää.
Toistaiseksi olen onnistunut erottamaan salaiset asiat julkaistamista.
*******
Seminaarissa keskusteltiin mahdollisuudesta vemputtaa laillisesti kuntataloutta niin, että kunnan joutuminen kriisikunnaksi siirtyisi muutamalla vuodella. Vemputuksella ei kuntaa pelasteta. Se pitäisi jokaisen ymmärtää.
Kysymyksessä olivat Pohjois-Karjalan Sähkön osakkeet, jotka ovat kunnan omistuksessa. Ne pyritään nyt yhtiöittämään omaksi kunnan omistamaksi yhtiöksi. Sitä kautta kunta sataisiin näyttämään taloudeltaan vahvemmaksi kuin onkaan ja vältettäisiin kriisikunnaksi joutuminen joksikin aikaa.
Olen omia teitäni tutkinut mahdollisuutta vemputukseen. Koska valtuutetut ovat "alistuneet salailuun" niin en tässä ryhdy asiaa selkokielelle kääntämään. Sen saavat tehdä virkamiehet ja valtuutetut.
Kuntalaisten on syytä kysyä heiltä mitä yhtiöittminen merkitsee. Asia ei ole miltään kannalta salainen.
Onkin syytä ihmetellä, miksi uudet puheenjohtajat Marketta Sairanen ja Antero Nenonen ovat lähteneet hoitamaan kokouskäytäntöjä, seminaareja ja vastaavia tavalla, joka on ristiriidassa julkisuuden ja sitä säätelevien säädösten mukaan? 
******
Lopuksi. On köyhä poika, jolla on muutama ropo vasemmassa housun taskussa. Hän siirtää rovot rintataskuun, jolloin tasku pullistuu ja näyttää täydeltä. Poika näyttää rikkaalta ulkopuoliselle. Mitään muuta todellista ei pojan taloudessa ole tapahtunut.
Tässä lyhyesti mistä on kysymys. Jos on halua vain näyttää.  

Havaintoja Tohmajärven kunnanvaltuuston kokouksesta

Mikään ei ole muuttunut valtuustossa sitten viimeisten kuntavaalien. Voimasuhteet jatkuvat entisellään. Asioista ei juuri keskustella. Riittää kun ne tulevat tietyltä suunnalta. Esityksillä ja kannanotoilla ei ole menestystä mikäli ne tulevat ikkunarivistön suunnalta.
Keskusta kunnanjohtaja Olli Riikosen myötävaikutuksella, valtuustonpuheenjohtaja kiepauksen jälkeen, on ottanut kaulaotteen kokoomuksesta ja persuista. Keskustan mielipiteet ja äänestykset menevät jopa paremmin läpi kuin yksinkertaisen enemmistön aikaan. KD:läinen Aarne Laasonen on jäänyt yksinäiseksi harhailijaksi, joka yrittää toimia omilla ajatuksillaan.
******
Parhaiten kaulaote näkyi, kun perustettiin taas kerran jonnin joutavaa Keski-Karjalan kuntien seutusopimusta. Idean luulen perustamiseen tulleen kunnanjohtaja Olli Riikoselta. Hänhän on kunnostautunut ennenkin näiden hallintohimmeleiden kehittelijänä. Lukija muistanee seutuvaltuustot, seutuvaliokunnat ja niihin liittyvät seutukäräjät ym. Niiden varjossa kehitettiin Helli-liikelaitos, jonka surullinen loppu ei näytä keskustalaisia  hätkäyttäneen.
Ollaan yhtä innokkaita samaan pieleen menneeseen yritelmään kuin ennenkin. Ei yhteistyötä varten tarvita mitään keinotekoista organisaatiota. Varsinkaan tämmöistä, jollaisesta nyt on kysymys. Joka härskiydessään on ennen kuulumaton. Tohmajärveä edustaa populassa Olli Riikonen, Antero Nenonen ja Merketta Sairanen. Tältä porukalta en liikoja odota. Missä ovat demarit? Eivät onneksi mukana tämmöisessä aikuisten leikissä, joka kyllä kyläläisiä kuulema naurattaa. Hyvä. Nauru pidentää ikää.
******
Demarit ja Aarre Laasonen äänestivät, ettei seutusopimusta hyväksytä. Perusteet olivat oikeita. Turhaa ja tarpeetonta tyyni. Mutta eihän niitä kaulaotteessa olleet kuunnelleet. Seutusopimus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.
Oli hupaisaa seurata Antero Nenosen ja Marketta Sairasen äänestyskäyttäytymistä. He äänestivät seutusopimuksen puolesta. Eli sen puolesta, johon sopimuksella heidät oli nimitetty jo ennakkoon. Näin pelaa demokratia Tohmajärvellä. Ensin nimetään sopivat ihmiset, sopivaan tehtävään ja jotka sitten itse omalla äänellään varmistavat paikkansa himmelissä.
******
Puheenjohtaja Antero Nenoselta karkasi Muut mahdollisesti esille tulevat asiat pykälässä ohjakset käsistä.
Hän antoi valtuutettujen puhua 18 puheenvuoroa asiasta, joka kuuluisi puhtaasti käsitellä muualla kuin valtuustossa.
Voin todeta, että yhteistyötä nyt on hyvä kehittää Keski-Karjalassa.
Rääkkylä ei lämpene Kiteelle ja Kiteellä ei ole virkahenkilöitä yhteistyöhön. Ovat ottaneet hatkat.

Mekkalaa megoista ja mekoista.

Olen siirtynyt kesäksi mökkieläjäksi. Voi sanoa elinolojen muuttuneen. Suihkua ei ole. Onneksi ulkona on satanut kaksi päivää. Sanomalehdet tulevat päivällä. Voin siis nukkua pitempään, kun ei tarvitse kytätä lehden tuloa.
******
Onman ongelmansa luo netti yhteydet. Mokkulan viisi viivaa on kuihtunut kahdeksi. En silti haaveile 100 megan yhteyksistä. Mitä sitten lienevätkään muuta kuin maltaita maksavia. Onneksi kunta ei ole höynähtänyt mukaan mekastamaan megoilla.
*****
Kiteellä olisi pitänyt mekastaa mekoista enemmän. Armi Ratian ompelimo ottaa koneensa ja lähtee Kiteeltä. Harmin paikka.
Mutta sitä kannattaa ihmetellä, mikä Kiteen korkeimpaan kaupungilliseen johtajistoon on mennyt. Hekin näyttävät lähtevän toinen toisensa perästä. Taitaa olla kysymyksessä pakokauhu.
Kaikki naisia. Viimeisimpänä vuorotteluvapaille on huhun mukaan lähtemässä Nina Holopainen.
Joku lähtijöistö on maininnut lähtönsä syyksi huonon työskentelyilmapiirin. Hellan sestas sentään. Luottamushenkilötkö on ilman pilanneet. Jos niin on, niin työpaikka pitää etsiä muualta kuin kunnalliselta taholta. Luottamushenkilöt ovat kunnassa niin kuin  kaupungeissakin virkahenkilöiden esihenkilöitä.
Luottamushenkilöt on valittu vaaleilla. Jos järjestelmää pitää syyttää niin korjaus on alettava sieltä missä ovat järjestelmän juuret.
Eli kansaa on vaihdettava. Siihen asti pelataan näillä demokratian säännöillä. Niihin on virkahenkilöiden taivuttava. Tai lähdettävä.

Jatkoa allaolevaan juttuun

Hymyn huhtikuun numerosta käy selville, että eniten Kiteellä ansiotuloa 59557 euroa kertyy demareiden valtuutettu Esa Lahtelalle. Päälle tulevat vielä pääomatulot 26879. Eli yhteensä 86436 euroa.
Eniten Kiteen valtuustossa istuvista on kerännyt tuloja Keskustan Unto Väkeväinen. Ansiotuloja on hänellä 27428 euroa ja pääomatuloja 68815 euroa eli yhteensä tulot ovat 96243 euroa. Edellytyksellä, että yhteenlaskuni on onnistunut.
Rääkkylän valtuutetuista eniten ansiotuloja on vasemmiston Tapio Hämäläisellä 117087 euroa. Pääomatuloja ei hänellä ole.
Toiseksi "vauraammaksi" valtuutetuista nousee demareiden Jouko Päivinen 33816 euron ansiotuloilla ja 72321 euron pääomatuloilla. Yhteensä näistä kertyy 106137 euroa. 
Edellä olevia tietoja en ole tulkaissut kadehtittaviksi. Päinvastoin. On turha lymyillä ja olla vaatimaton jos on onnistunut työssään saamaan siitä myös julkisuuden henkilönä kohtuullisen korvauksen. Sillä työllä nämä ansiot on hankittu.
Jätin tarkoituksella tuomatta esiin pienituloisia. En säälistä enkä muustakaan siihen viittaavasta syystä. Pienituloinen voi tehdä luottamushenkilönä parempaakin työtä kuin hyvä tuloiset. Niin minä olen nähnyt tapahtuvankin.
Edellä olevat numerotiedot on poimittu Hymy lehden huhtikuun numerosta. Sieltä löytyvät kaikkien valtuutettujen tulot, jos ketä kiinnostaa.  

Aikakausilehdestä luettua

Meille kotiin tulee vain yksi viikkolehti. Yleensä se on Seura tai Apu. Aina sen mukaan kenen agentti kerkiää ensimmäisenä tilauksen tyrkyttää.
Sattuman varaisesti luen muitakin aikakausilehtiä. Se tapahtuu parturissa tai yleisissä odotustiloissa. Myös naapureilta olen saanut lehtiä luettavakseni. Viimeksi Hymyn n:o 4/huhtikuu.
Siinä oli julkaistu kunnanvaltuutettujen ansio- ja pääomatulot myös pohjois-karjalaisten valtuutettujen osalta. Niin myös Keski-Karjalan valtuutettujen kohdalta.
En ryhdy kaikkien valtuutettujen tuloja tässä repostelemaan. Riittänee kun eniten hankkineet pääsevät palstalle. Yleensä täällä päin heitä kahdehtitaan. Oikeampi lähestymistapa olisi olla tyytyväinen, että jotkut ainakin pärjäävät. Sekin pärjääminen on keskinäistä, verrattaessa täkäläisten tuloja muulla päin Suomessa hankkineisiin.
Tohmajärven valtuutetuista eniten ansiotuloja oli SDP:n Vuokko Väistöllä. Mikä ainakin minulle oli yllätys. Toisaalta voi asiaa katsoa niinkin, että hänellä lienee ollut vähiten veroihin vaikuttaneita vähennyksiä. Vuokko Väistön ansiotulot olivat Hymy-lehdessä julkaistujen tietojen mukaan 47458 euroa.
Eniten pääomatuloja oli lehden mukaan Keskustan Veli-Matti Ahlgvistilla 34102 euroa ja sen päälle ansiotulot 21634 euroa.
Keskustan Sami Haapaharju oli yhteistulollaan eniten ansioita kerännyt valtuutettu. Hänen yhteistulonsa olivat 65039 euroa.
Vähiten tuloja oli merkitty perussuomalaisten Vesa Väistölle. Hänen tulonsa oli merkitty puhtaalla 0:lla molemmissa verotusmuodoissa. Mahdollisuus verotuksen osalta on päästä myös tällaiseen tulokseen.
Marita Vilenin, Antero Nenosen ja  Rami Ripatin kohdalle Hymy-lehden ansiotilastoon oli merkitty: Ei tietoja.
Kiteen ja Rääkkylän kohdalta palaan asiaan myöhemmin. Nyt on hoidettava muutama kauppajuttu. Pyhät tulee.