Vaalit ovat förbi

Onnittelut vaaleissa menestyneille ja osanottoni rannalle jääneille. Elämä on. Vaaleista ja niiden tuloksista on kirjoitettu paljon. Jotain voi kuitenkin henkilökohtaisena näkemyksenä todeta.
Pohjois-Karjalaisittain, ulkopuolelta oman mukaisuusalueeni, olen hyvilläni Kari Kulmalan ja Hannu Hoskosen vaalimenestyksestä. Persujen toiseksi suurin äänimäärä Kulmalalle ja viides sija Hoskoselle kepuporukassa ovat hyviä tuloksia. Kulmala polki umpihankeen ja Hoskostahan ei meinattu pelpuuttaa edes listalle.
******
Demareiden vaalivankkurit tarvitsevat remonttia. Tai parempi olisi jos hankittaisiin uudet. Siinä sivussa on vankkureille saatava uutta nuorempaa porukkaa. Tai sanotaan, että poliittisen toiminnan on alettava teoista ja omalla paikkakunnalla. Muuten ei synny tekoja, joista poikii uskottavuus. Äänihän annetaan yleensä uskon varassa. Harva tuntee ehdokkaan henkilökohtaisesti.
Demareiten heikkoon vaalimenestykseen on muitakin syitä. Ne on tiedostettava ja korjattava. Neljään vuoteen ehtii paikata ja uusia monta kohtaa. Kun vain malttaisivat pysyä erossa hallituksesta.
******
Näyttää enemmän kuin todennäköiseltä, ettei Pohjois-Karjalasta tule ministeriä hallitukseen. Anu Vehviläistä mainitaan, mutta vaalitulos, vaikka on hyvä, se ei ole tarpeeksi hyvä. Toisekseen hän on jo ollut ministerinä ja näyttönsä antanut. Rikkidirektiivi kirvelee edelleen meikäläisen silmiä. Toivottavasti ministeri löytyy Pohjois-Savon puolelta. Henkilökohtaisesti en pidä aluejakoa tärkeänä ministerin paikkoja jaettaessa. Hallituksessa hoidetaan koko Suomen asioita. Siinä hommassa on pätevyys ensisijainen  Siltarumpuja rakennetaan sitten kun on rahaa. Ja Paavo. Aikasi on mennyt valtakirjapanttauksineen. Mene Brysseliin. Se on ihan hyvä paikka.

Eipä ohjelma juuri parantunut

Nimittäin televisio-ohjelma, vaikka eduskuntaehdokkaat ruudusta katosivat. Täällä eduskuntaan pyrkijät olivat naamaltaan vielä meikäläiselle tuiki tuntemattomia. Ja fotosopattuja.
Nyt katselen iki-ihania mustaksi tatuoituja tv-kokkeja. Hesari oli laskenut kokkiohjelmia tulevan tv:stä peräti 24 ohjelmaa päivässä. Hyi helevetti.
Meikäläinen ei kokkiohjelmia katsele. Jos sapuskaa milloin laitan käytän muistin varaista resettiä. Sillä tulee joka kerta erimakuista, vaikka samat sörsselit ovat käytössä.
Tänään laitoin suutarin lohta. Tällä kertaa poikkeuksellisista tykötarpeista. Pyhäseutuu kävin silakkaongella. Se tapahtui sillan kaiteen yli tavallisella ongella, jossa on paino ja 10 koukkua. Ei matoja ei kohoa. Kalaa nousi tuntiin n. 10 kg. Siitä riitti useampaan talouteen.
Putsasin silakat, suolasin, fileoin ja nyt ne killuu liemessä. Maistuis varmaan sullekin.
Kämppä alkaa olla kondiksessa. Vävyn vene on vesillä. Pyhäseutuun pitäisi päästä siikaongelle. Se tapahtuu madolla ja yhdellä koukulla. Pääasiassa. Siikaongessakaan ei ole kohoa välttämättä. Koukku lasketaan pohjaan ja annetaan siian makustella tarpeeksi pitkään, että ehtii koukkuun tarttua. Tuossa pari onginta ohjetta pääpiirteissään.
Pohjois-Karjalan asioita olen seurannut päivän myöhässä. On sen verran pitkä tämä välimatka. Näyttää, että ehtii näinkin. On hyvä, että on tätä välimatkaa. Viime keväänä kun olin siellä, sotkin maatilamatkailun kevät sesongin. Nyt ovat Kaurilassakin kai tyytyväisiä.
Älkää vain sieltä viestittäkö, että olen sotkemassa täällä kalastusmatkailua. Se olisi kirjoitusten loppu täälläkin.
Ilmoja on pidellyt. Tänäänkin aurinko paistaa ja varjossa on rapiat 15 celsiusta. 

Kutaa täältä taalruukista.

Niin kuin otsikosta voi päätellä Ruotsin kieli alkaa tunkea esiin. Kutaata täällä tolkuttavat useimmat, mutta minä olen tyytynyt sanomaan; päivee. Silläkin näyttää pärjättävän.
Kerkisin pyrähtää synttäreillä Helsingissä. Sinne matka on puolta lyhyempi kuin Tohmajärveltä. Ja moottoritietä yli puolet.
Pikku hiljaa on kalusteita aseteltu paikoilleen. Sikäli kun kaupoista on saatu. Huonekalukauppa on semmoista, että ensin houkutellaan, sitten tehdään kauppa ja jos erehtyy maksamaan, niin sitten tuleekin pitempi tauko ennen kuin kalut ovat kotona. Perunat on kotona, mutta soffa puuttuu, jotta pääsisi soffapotaatiksi.
Ihmiset ovat laskeneet venennsä vesille. Sitä tässä itsekin odottelen. Luulen vävyn saavan paattinsa vesille tulevana pyhänä. Siikaonginta on täällä parhaillaan ja kohta on silakanongintakin esillä. Molemmat kalastustavat ovat oman sorttisia täällä.
Ei tänne ihmeemmpiä kuulu. Karjalainen tulee päivän myöhässä ja perjantain, lauantain ja sunnuntain numerot nipussa. Jotta kansanedustaja ehdokkaatkin ovat päivän vanhemman näkösiä täällä kuin siellä.
Yhteydet tänne puhelimitse eivät ole kalliimpia sieltä kuin täältäkään. Muutamia puheluja on tullut. Lupauduin avaamaan Potsipäivät. Sen homman muistan tehneeni muutaman kerran aikaisemminkin. Pitänee puhe päivittää, jos siihen asti ennätetään.
Näkymisiin ja kuulumisiin.

Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa

Osallistu puhumalla

Aina ei demokratiakaan pelaa. Saksaa on pidetty järjestelmien toimimisen kannalta ykkösmaana. Olipa kysymys tekniikasta tai yhteiskuntajärjestelmien toiminnasta. Se on synnyttänyt meille kuvan, että asiat hoituvat. On luotettu saksalaiseen laatuun ja valvontaan.

Traagisen lentoturman jälkeen joudumme arvioimaan, onko saksalaisessakin järjestelmässä korjaamista. Miettimään missä ovat heikot kohdat? Voiko tekniikalla korjata ihmismielen horjahdukset?

Maatiaisjärjelläkin voi todeta ongelmien ohjautuvan ihmiseen itseensä ja siihen mitä ihmisen päässä voi tapahtua. Naapurikontrollin puuttuminen voi johtaa arvaamattomiin   tapahtumiin. Kauhulla ajattelen järjestelmää, jossa yhdellä ihmisellä esim. maanjohtajana on diktaattorin valtuudet aina atomipomminappulaan saakka.

Tarvitaan kontrollia. Näyttää, että katseet kääntyvät lääkäreihin. Heidän toimistaan ei lentoturman estämisessä ollut apua. Lääkärikin on ihminen ja hänen toimiaan ohjataan laeilla ja monesti turhalta tuntuvilla salassapitosäädöksillä. Tarvitaan yhteistä kontrollia ja se tapahtuu parhaiden juuri nyt äänestämällä heitä, jotka uskomme toimivan edellä kuvatuissa asioissa parhaaksemme. Kansan valtaa ei voi  väheksyä, kun sitä vertaa esim. tapahtuneen onnettomuuden estämiseksi.

*****

Tunnen olevani yksi Fortumin omistajista. Siksi seuraan mielenkiinnolla mitä siellä tapahtuu. Erityisen mielenkiinnolla seuraan miten johtoporras hoitaa palkka-asioita.

Valtion omistajaohjauksenyksikön ylijohtaja Eero Heliövaara  esitti hallituksen puheenjohtajan Sari Baldaufin vuosipalkkiota nostettavaksi 75000 eurosta 90000 euroon. Saman suuntaiset palkkion nostot olisivat tulleet myös hallituksen varapuheenjohtajalle ja hallitusten jäsenille. Nostoperusteet eivät minulle avautuneet. Ei ainakaan se, että Baldauf on joutunut tekemään paljon työtä. Onneksi kehitysministeri Sirpa Paatero (sd) onnistui kaatamaan palkankorotusesityksen.

Minua jäi hämmästyttämään miten helmikuussa työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt henkilö valitaan hallituksen jäseneksi, jossa palkkoja esitetään nostettavaksi paljoon työhön vedoten. No, näkemykseni ovat tavallisen työn tasolta.

Suomen kipuillessa massatyöttömyyden kurimuksessa näen Sirpa Paateron toimineen vastuullisesti juuri demarina torpatessaan ylisuuret korotukset. Palkan korotukset kuuluvat aikaan, jolloin huonompi osasillakin  ihmisillä on työtä.

*****

Vaaligallupit näyttävät, että Suomeen tulee joko punamulta tai oikeistohallitus. Näiden vaihtoehtojen vaikutus ihmisten toimeentuloon on valtaisa. Punamullan kanssa voi jotenkin pärjätä köyhempikin ihminen. Kokemusta tällaisesta on menneiltä vaalikausilta. Jos taas päädytään oikeistovaihtoehtoon on syytä pelätä itkua ja hammasten kiristystä varsinkin heidän, jotka joutuvat elämään kädestä suuhun.

Jo raha- ja pääomavallan ylivoiman estämiseksi uskoisi tavallisen palkansaajan lähtemään vaaliuurnille. Hyvin vointi Suomi kuuluu kaikille. Se on rakennettu demareiden toimesta. Nyt tarvitaan samaa porukkaa äänestämään, että hyvinvointi Suomessa säilyy. Sellainen Suomi jossa vallitsee oikeus ja kohtuus kaikille.

*****

Ehdokkaat ovat jalkautuneet vaalityöhön. Hyvä niin, mutta riittääkö se. Ehdokkaita pitää auttaa. Parhaiten se käy puhumalla kanssaihmisille vaalien tärkeydestä ja siitä mitä vahinkoa syntyy, jos jättää äänestämättä omaa ehdokastaan.

Jos jokainen tämän lukija saa yhden sellaisen ihmisen vaaliuurnille, joka on uhannut kiertää vaaliuurnan, tietää se varmasti äänimäärää, jolla on vaikutusta lopputulokseen.

                                      Veijo Tuunanen

Tehtävä suoritettu

Olen äänestänyt. On vaikea ymmärtää miksi monet jättävät äänestämättä, vaikka äänestys saattaa olla se ainoa tapa, jolla voi vaikuttaa laajemmin omiinkin asioihin kuin omassa kaupassa käydessä.
Suomessa kaikki merkittävät asiat saavat muotonsa eduskunnassa. Minkä muodon ne saavat, voi vaikuttaa äänestämällä.
On hyväksyttävä myös se tosiasia, että asioita hoidetaan Helsinki keskeisesti koko valtakunnan osa-alueet huomioiden. Savo-Karjala on liian vähäväkinen, sanelemaan senkin mikä tänne on parasta. On tyydyttävä monesti vähempään kokonaisuuden ehdoilla. Siksi ei pidä vaatia liikaa "omilta" kansanedustajilta.
Ehdokkaan valinta henkilönä on valeissa tärkeä. Tärkeämpi on kuitenkin puolue, jonka kautta valta ohjautuu tai jää ohjautumatta.
Nykyisin näytetään vaaleissa "valittavan" myös päämisteri. Tämä ei perustu lakiin, mutta näyttää olevan maan tapa.
Suomessa on liikaa puolueita, jotka hämärtävät vallankäytön. Siksi ryhmitän puolueet kahteen ryhmään; oikeistoon ja vasemmistoon. Tällä akselilla jaetaan hyvät ja pahat kansalle. Oikeisto huolehtii pääasiassa paremmin toimeentulevien asioita ja vasemmistolle jäävät loput väestöstä.
Näin se vain on, vaikka muutakin väitetään. Siksi äänestäessä on huomioitava tämä kahtia jako. On tärkeää huomata miten tärkeää on, mitä puolueita on tulevassa hallituksessa.
Äänestä ketä henkilöä tai puoluetta tahansa, äänestäessä on pidettävä mielessä, että äänelläsi vaikutat hoidetaanko maata oikeiston vai vassemmiston periaatteiden mukaan. Näin se menee lopulta karkeasti ajatellen.
Äänelläsi on merkitystä enemmän kuin luuletkaan. Patista siis "laiska" äänioikeutettu vaaliuurnille.

Vaihtelu virkistää

Tervehdys täältä Taalintehtaalta. Pari viikkoa on täällä viereksitty. Kaikki on mennyt toistaiseksi odotettua paremmin. Ensimmäiset vieraat Tohmajärveltä ovat käyneet kylässä.
Jotkut ovat ihmetelleet miten meidän ikäisemme lähtevät synnyin seuduiltaan niin kauas mitä Taalintehdas on Tohmajärveltä. No, ei tänne kävelemällä tarvinnut tulla. Autolla tultiin.
Ja mitä ikä painaa, jos lähtöhalut herää. Ei ole sellaista sääntöä, joka sitoo tietyn ikäiset paikalleen.
Tohmajärvellä meillä on edelleen juuret ja asunnot sielläkin. Eikä meillä tohmajärveläisiä vastaan ole mitään. Meille tilapäinenkin asuinpaikan muutto antaa näkemystä elämiseen yleensä. Ihminen nurkkakuntaistuu helposti. Sitä olimme näkevinämme tohmajärveläisissä ja samoin myös itsessämme. On välillä hyvä huomata elämää olevan muuallakin kuin pitkään jatkuneessa elinympäristössä.
Taalintehdas on Ruotsin kielistä aluetta. Siksi elämän tavan muutos itä-suomalaisten ja täkäläisten kesken saattaa avartaa näkemystämme suomalaisuudesta yleensä.
Kunhan pääsen paremmin mukaan täkäläiseen elämän menoon, voin vertailla eroja aikaisempien asuinpaikkojemme kesken. Asuimmehan Helsingissäkin välillä 28 vuotta.
Tänään pitää lähteä ostamaan lisää jakkaroita istuimiksi ym.

Pesäpallo uudistuu

Pesäpallokentän uudet nimikkeet:

 

Syöttölautanen = alkupiste

Väli kotipesä – Ykköspesä = alkutaaperrus

Ykköspesä – Kakkospesä = Jatkolaukka

Kakkospesä – Kolmospesä = Uraputki

Kolmospesä – Kotipesä = Sotepolku

 

Kotipesä = Sotekoti

Kotipesän rajat = Leikkikehä

Ykköspesä = Ala-aste

Kakkospesä = Yläaste

Kolmospesä = Kela-asema

Takakenttä = Kehitysalue

 

Syötön valvoja = Kuraattori

Pelituomari = Sovittelija