torstai 9. huhtikuuta 2015

Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa


Osallistu puhumalla

Aina ei demokratiakaan pelaa. Saksaa on pidetty järjestelmien toimimisen kannalta ykkösmaana. Olipa kysymys tekniikasta tai yhteiskuntajärjestelmien toiminnasta. Se on synnyttänyt meille kuvan, että asiat hoituvat. On luotettu saksalaiseen laatuun ja valvontaan.

Traagisen lentoturman jälkeen joudumme arvioimaan, onko saksalaisessakin järjestelmässä korjaamista. Miettimään missä ovat heikot kohdat? Voiko tekniikalla korjata ihmismielen horjahdukset?

Maatiaisjärjelläkin voi todeta ongelmien ohjautuvan ihmiseen itseensä ja siihen mitä ihmisen päässä voi tapahtua. Naapurikontrollin puuttuminen voi johtaa arvaamattomiin   tapahtumiin. Kauhulla ajattelen järjestelmää, jossa yhdellä ihmisellä esim. maanjohtajana on diktaattorin valtuudet aina atomipomminappulaan saakka.

Tarvitaan kontrollia. Näyttää, että katseet kääntyvät lääkäreihin. Heidän toimistaan ei lentoturman estämisessä ollut apua. Lääkärikin on ihminen ja hänen toimiaan ohjataan laeilla ja monesti turhalta tuntuvilla salassapitosäädöksillä. Tarvitaan yhteistä kontrollia ja se tapahtuu parhaiden juuri nyt äänestämällä heitä, jotka uskomme toimivan edellä kuvatuissa asioissa parhaaksemme. Kansan valtaa ei voi  väheksyä, kun sitä vertaa esim. tapahtuneen onnettomuuden estämiseksi.

*****

Tunnen olevani yksi Fortumin omistajista. Siksi seuraan mielenkiinnolla mitä siellä tapahtuu. Erityisen mielenkiinnolla seuraan miten johtoporras hoitaa palkka-asioita.

Valtion omistajaohjauksenyksikön ylijohtaja Eero Heliövaara  esitti hallituksen puheenjohtajan Sari Baldaufin vuosipalkkiota nostettavaksi 75000 eurosta 90000 euroon. Saman suuntaiset palkkion nostot olisivat tulleet myös hallituksen varapuheenjohtajalle ja hallitusten jäsenille. Nostoperusteet eivät minulle avautuneet. Ei ainakaan se, että Baldauf on joutunut tekemään paljon työtä. Onneksi kehitysministeri Sirpa Paatero (sd) onnistui kaatamaan palkankorotusesityksen.

Minua jäi hämmästyttämään miten helmikuussa työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt henkilö valitaan hallituksen jäseneksi, jossa palkkoja esitetään nostettavaksi paljoon työhön vedoten. No, näkemykseni ovat tavallisen työn tasolta.

Suomen kipuillessa massatyöttömyyden kurimuksessa näen Sirpa Paateron toimineen vastuullisesti juuri demarina torpatessaan ylisuuret korotukset. Palkan korotukset kuuluvat aikaan, jolloin huonompi osasillakin  ihmisillä on työtä.

*****

Vaaligallupit näyttävät, että Suomeen tulee joko punamulta tai oikeistohallitus. Näiden vaihtoehtojen vaikutus ihmisten toimeentuloon on valtaisa. Punamullan kanssa voi jotenkin pärjätä köyhempikin ihminen. Kokemusta tällaisesta on menneiltä vaalikausilta. Jos taas päädytään oikeistovaihtoehtoon on syytä pelätä itkua ja hammasten kiristystä varsinkin heidän, jotka joutuvat elämään kädestä suuhun.

Jo raha- ja pääomavallan ylivoiman estämiseksi uskoisi tavallisen palkansaajan lähtemään vaaliuurnille. Hyvin vointi Suomi kuuluu kaikille. Se on rakennettu demareiden toimesta. Nyt tarvitaan samaa porukkaa äänestämään, että hyvinvointi Suomessa säilyy. Sellainen Suomi jossa vallitsee oikeus ja kohtuus kaikille.

*****

Ehdokkaat ovat jalkautuneet vaalityöhön. Hyvä niin, mutta riittääkö se. Ehdokkaita pitää auttaa. Parhaiten se käy puhumalla kanssaihmisille vaalien tärkeydestä ja siitä mitä vahinkoa syntyy, jos jättää äänestämättä omaa ehdokastaan.

Jos jokainen tämän lukija saa yhden sellaisen ihmisen vaaliuurnille, joka on uhannut kiertää vaaliuurnan, tietää se varmasti äänimäärää, jolla on vaikutusta lopputulokseen.

                                      Veijo Tuunanen

Ei kommentteja: