torstai 9. kesäkuuta 2022

Alkaa olla sama kehutaanko vai moititaan

 

Kyyryssä mutta ei kyykyssä

Ei ole salaisuus, että olen elämäni ajoittanut 25:n vuoden ajanjaksoihin asumiseeni kullakin paikkakunnalla. Nyt on meneillään ilmeisesti viimeinen neljännes. Kaikki asuinpaikkani vaihdokset olen tehnyt omasta vapaasta tahdostani. Omaan harkintakykyyni luottaen. Lähtöpaikkakunnista ei ole jäänyt mitään hampaan koloon. Muuta kuin kiinnostus miten siellä nyt eletään. Se näkynee näissäkin kirjoituksissani.

Samasta kiinnostuksesta luin Heidi Backströmin ja Laura Hakasen kirjoittaman Kyyry kirjan kotiseutuvieraudesta. Siinä käsitellään haastattelujen kautta heidän omia tuntemuksia ja haastateltavien kokemuksia poismuuton jälkeen erityisesti synnyinkuntiaan kohtaan. Miten tuntevat "kyyryä" vierailuissaan synnyinseuduillaan. Kertomukset kirjassa ovat henkilökohtaisia tuntemuksia, enkä niitä pitäisi yleistää. Kuunneltaviksi ne hyvin kelpaavat. Henkilökohtaisesti pidin kirjassa psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi Emilia Kujalan kirjoitusta "Häpeä, mikä tunne." Erityisesti kirjoituksen piiloutumiskohtaa ja huumorin käyttöä selviytymiseen löysin itseni siinä niin kuin monen muunkin läheiseni henkilön. Synnyinseudullaan ikänsä eläneet voisivat löytää itsensä kirjan sivuilta. Omana toteamuksenani kyyry tarkoittaa ylävartalossa, erityisesti hartioiden ja niskan kohdalla tapahtuvaa henkistä- ja fyysistä kyyryä ihmisen omaksi suojaksi. Kyykystähän ei kirjassa puhuttukaan. Lisään vielä. Kuljetpa kyyryssä, kyykyssä tai suorana, ole oma itsesi.

Televisio on tunkenut kunnanvaltuustojen kokouksiin. Niinpä nykyisin on helppo seurata mitä valtuutetut kokouksissaan ympäri Suomea puuhaavat. Viimeksi Tohmajärvellä valtuusto valitsi kunnanjohtajaksi "uusvanhan" eli vs:nä toimineen Mikko Löppösen. Valinta eteni vaaliin saakka ilman vastaehdokasta. Kukaan ei sellaista kokouksessa esittänyt. Jotta menettely olisi tohmajärveläistä kunnanhallituskaan ei ollut nimennyt ketään ehdolle. Kaikkien kelvollisten paikkaa hakeneiden nimet olivat vaalikopin seinällä. Yksi selvä esitys Mikko Löppösen valitsemiseksi tuli keskustan ryhmäpuheenvuorossa. Sekin esitettiin enemmistöpäätöksenä. Puolitoista tuntia kestänyt keskustelu enennen vaalia sisälsi Löppösen kiitosta ja kehua jota harvoin kuulee valtuutetuilta saati ryhmiltä. Niinpä 27:stä valtuutetusta 25 antoi äänensä Löppösen valinnan puolesta. Onnea Mikolle tämänkin palstanpitäjän puolesta. Mikko esteellisenä pykälän ajan oli poissa kokoustilasta. Mutta mikään ei ole estänyt häntä, jos on tahtonut, kuulemaan ja katsomaan TV:stä kokoussalin kehuja. En tiedä mistä moinen yksimielisyys on syntynyt? Onko siinä osa tyytymättömyyttä vanhaan johtamistyyliin vai hätää tulevaisuuden näkymistä? Paineita tuollainen synnyttää uudelle kunnanjohtajalle. Mielestäni enemmän kuin olisi ollut yhden äänen voitto vaalissa.

Entisenä luottamushenkilönä toivoisin, ettei mitään pysyvää päätöstä valtuustossa tulevaisuuden suhteen tehtäisi. Entisen kunnanjohtajan "junailema" päätös kunnan pysymisenä kaikissa tapauksena itsenäisenä on ollut kehityksen jarru kuntalaisten suuntaan. Eletään muuttuvassa yhteiskunnassa, johon Tohmajärven kunnalla on vähän vaikutusmahdollisuutta mihinkään suuntaan. On viisautta kyky elää ja huomata muutokset yhteiskunnassa ja käyttää niitä parhaalla tavalla kuntalaisten parhaaksi.

Ei kommentteja: