torstai 4. kesäkuuta 2020

Hei, lennetäänkö me?


Lyhyt lento, hyöty vai haitta
Kun on riittävän yksinkertainen ja vailla sidoksia oleva ihminen, voi jäädä yksin ajatustensa kanssa. Minulle on tainnut käydä niin kun en jaksa innostua kannattamaan enkä vastustamaan lentääkö Finnair pienille maakuntakentille. Sitä ihmettelen millaiset mittasuhteet puolesta ja vastaan asia on saanut kansanedustienkin keskuudessa. Onko siinä tolkkua?
Jos Suomen valtio on vienyt omistamansa Finnairin pörssiin, saanut siitä rahat ja jäänyt osakkaaksi yhtiöön, pitäisi ymmärtää, että börssiyhtiö toimii oman lakinsa alla ja velvoittamana. Yhtiön toimintaan voi vaikuttaa vain toimimalla osakemääriensä mukaisessa suhteessa yhtiön tekemiin päätöksiin. Ymmärtääkseni vähiten niin, että ryhtyy ohjaamaan operatiivista toimintaa, niin kuin näytetään pyrittävän. En pidä syntynyttä tilannetta hyvänä. Tähän sopii kansan viisaus; myöhästä  on rypistää kun.....  Tilanne on vain hyväksyttävä. Pitää kylpeä vaikka nahka palaa.
Tilanne rauhoittuisi ja saisi oikean tiedon siihen, tarvitaanko koronaa edeltäneitä lentoyhteyksiä maakuntakentille. Pitäisi tutkia lentojen todellinen tarve. Se ei olisi mahdoton tehtävä. Pitäisi selvittää matkustaja määrät ja ketkä lentoja tarvitsevat ja kuinka usein. Siitä jo selviäisi millaista lentotiheyttä tarvittaisiin ja millaisella kalustolla. Ja tienkin se mitä lennot maksavat yhtiölle ja sitä kautta yhteiskunnalle. Vetoamalla yleisellä tasolla Abloylle, John Deerelle ja Mantsiselle lentojen olevan elintärkeitä, kysymättä heiltä itseltään, ei ole riittävää selvitystä lentojen tarpeesta.
Hallitusohjelmassa on merkintä luonnon- ja ilmaston suojelusta. Pitäisikö lentojen määrästä tässä kohtaa yleisemmin ottaa kantaa mihin suuntaan pyritään? Onko ilmaston muutokseen lentotoiminnalla vaikutusta ja mihin suuntaan? Tällaisia asioita ei voida ratkaista henkilökohtaisten, yksityisten yhtiöiden tai poliittisten intohimojen perusteella. Eikä sillä kuka saa äänensä parhaiten kuulumaan.
Suomessa puhutaan etätyön ja digiloikan erinomaisuudesta. Eivätkö ne vaikuta ihmisten liikkumiseen hillitsevästi myös lentoliikenteessä? Eduskunnassa jo istutaan etänä ja kohta näköjään äänestetään etänä. Lentomatkoihin näytetään kuitenkin jymähtäneen. Niistä ei haluta luopua. He jotka ovat niihin tottuneet tai joiden matkat menevät virman- tai valtionpiikkiin. Olisiko aika ryhtyä kehittämään muuta liikennettä ja siinä erikoisesti raideliikennettä lentoliikenteen korjaajana? Nyt etätyö ja digiloikka tietää tavalliselle kansalaiselle jäämistä konttoreiden ja toimistojen ovien ulkopuolelle. Sisäpuolella tehdään etätyötä ja digiloikkaa henkilökohtaisen palvelun lopettamisen kustannuksella. Lentomatkoista ovijonoissa ei edes haaveilla.
Suomessa on hyvä elää. Toivoisi vain, että puheet ja teot olisivat toisiaan tukevia ja, että päätökset, jotka koskettavat kaikkia suomalaisia perustuisivat tutkittuun tietoon. Varsinkin sellaiset päätökset, jotka lankeavat veronmaksajien maksettaviksi. Ei ole viisasta vastustaa lentomatkustamista. Sitä tarvitaan, kunhan tarjonta, tarve ja hyöty ovat sopusoinnissa toisiinsa nähden ja kustannukset eivät kohdistu kohtuuttomasti yhteiskunnan maksettaviksi. Kesä näyttää tulleen tätä kirjoittaessa.               

Ei kommentteja: