Vallankumouskin
on kansanvaltaa
Marko
Junkkari oli tehnyt Helsingin Sanomien kuukausiliitteeseen pääministeri Juha
Sipilästä yhdeksän sivuisen jutun. Siinä lennettiin Sipilän omistamalla
lentokoneella, tehtiin kolmiulotteisella löylykauha, sipaistiin sijoituksia ja
siinäpä jutun sisältö, ellei oteta huomioon keskustelua lennonjohdon kanssa.
Lento Oulusta Tampereelle tehtiin kolmessa kilometrissä merta seuraillen, joten
sekin tehtiin suuremmin maaseudun rauhaa rikkomatta.
Juttua
lukiessa tuli mieleen seuraavat eduskuntavaalit. Ketä äänestät, miksi ja missä?
Mitkä ovat ne ansiot, joilla Juha Sipilä on saanut maaseudulla asujat
äänestämään osakekaupoilla vaurastunutta insinööriä. Minä en ainakaan näe
Sipilässä alkiolaisuutta tai niiden asioiden osaamista, joilla maaseudun
asukkaiden elinoloja erityisesti helpotettaisiin. Keskustalle tärkeää
aluepolitiikka sanaa en ole hänen suustaan kuullut. Ryhtyessään kamppailemaan
ammattijärjestöjä vastaan Sipilä kapinetteineen korosti demokratiaa ja vaalien
antamaa valtaa hallitukselle ja eduskunnalle säätää lakeja. Monet hänen
tukijoistaan korostivat sitä kansanvallaksi. Ja sitähän se todella onkin.
Kansanvalta ei ole kuitenkaan sellaista, että vallan saanut saa sitä käyttää
valtaa omien mieltymyksiensä mukaan ja osaa jopa vallan antajia vastaan. Tämä
Sipilältä on unohtunut. Jos hallitus ja eduskunta kansalaisten mielestä käyttää
väärin saamaansa valtaa kansalaiset nousevat vastarintaan. Yksi vastarinnan
muoto ovat poliittiset lakot. Ne ovat sallittuja järjestäytyneessä yhteiskunnassa.
Hallitsemattomassa tilanteessa voi syntyä jopa vallankumous joka lienee sekin
kansanvallan äärimuoto. Mielestäni pahin demokratian loukkaus Sipilältä tuli,
kun hän otti tuekseen persuista eronneet vallanhaluiset, nyttemmin siniset, jatkamaan
hallituksessa.
Valta ja
elinvoima valuu etelään. Vapaassa yhteiskunnassa sitä on vaikea valtiovallan
muuksi ohjata. Osa muutoksesta johtuu ulkomaankaupasta ja maantieteellisen
aseman vaikutuksesta siihen. Työpaikat syntyvät etelään. Kansalaiset muuttavat
asuinpaikkaansa mieltymyksiensä mukaan. Eduskuntalaitos yrittää tasoittaa
vallan jakoa jakamalla Suomen äänestysalueisiin ja jyvittämällä
kansanedustajapaikkojen lukumäärän asukkaiden määrällä. Tästä syystä
Savo-Karjalasta vähenee yksi kansanedustaja Uudenmaan hyväksi. Sitä en tiedä
miksi ehdokas saa valita vaalipiirinsä riippumatta asuinpaikastaan.
Poliittisten
puolueiden pitäisi reagoida nykytilanteeseen muuttamalla toimintatapojaan
nykyaikaa vastaaviksi. Painotetaanko jäsenkirjan merkitystä, kyläosastoja ja
tupailtoja toiminnassa vai etsitäänkö jotain uutta nykyaikaan paremmin sopivaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti