Jos minulta kysyttäisiin: Haluatko, että järvi ennallestetaan? Vastaisin kyllä.
Onko se mahdollista? Alkaisin empiä.
Onko siihen taloudellisia mahdollisuuksia juuri nyt? Empisin enemmän.
Jos olisin ollut valtuustossa päättämässä 700000 euron hanketta järven parantamiseen olisin äänestänyt päätöstä vastaan.
Miksi, voisi joku kysyä.
Siksi, että olin Pöyryn vetämässä järven ennallistamishankeen taustaryhmässä Tohmajärven seurakunnan edustajana. Silloin tehty suunnitelma oli suuruuden hullu uimarantoineen sun muine virkistyskohteineen. Myös järveen laskevat joet sisälsivät suuria muuoksia uusine virtausuomineen.
Hanke kaatui silloin rahan puutteeseen. Sanoisin, onneksi.
Muutama kuukausi sitten ELY-keskuksen tarjottua 350000 euroa järven vedenlaadun parantamiseen olin valtuustossa päättämässä kielteistä kantaa, jossa kunnan olisi pitänyt sijoittaa myös 350000 euroa hankkeen liikkeelle lähtöön.
Valtuusto hylkäsi silloin määrärahan. Oma kantani oli silloin, ettei innostuksen varassa voi lähteä laittamaan verorahoja hankkeeseen, josta valtuutetut eivät juuri tienneet mitään. Mitä rahalla olisi tehty, kuka olisi tehnyt ja milloin? Suunnitelmia ei ollut. Muistaakseni pidin silloista päätösesitystä järjen vastaisena.
Nyt samat valtuutetut päättivät äänin 24-3 lähteä järven parantamishankkeeseen mukaan. Minä en ollut valtuustossa tällä kertaa kannattamassa tai vastustamassa hanketta.
Päätösesitys oli pudotettu kunnanosalta 200000 euroon. Jotkut valtuutetut pitivät sitä hyvänä. Tällä välin oli perustettu Puhdas Tohmajärvi yhdistys tukemaan hanketta. Jotta 350000 euroa saataisiin ELY:ltä jää yhdistyksiltä ja yksityisiltä kerättäväksi 150000 euroa.
Kunnanjohtajan mukaan Vapolta on tulossa 35000 euroa. Siinäkö korvaus, että osa turvetuotannosta on valunut järveen? Muista rahalla mukaan tulijoista, ei ollut kuin jotain suusanallisia lupauksia.
Muilta osin päätösesitys ei sisältänyt toteutuksesta enempää kuin ennenkään. Toteuttajaksi kunnanjohtaja arveli kunnan palkkaavan henkilön tai koko homma annettaisiin ulkopuolisen hoidettavaksi.
Persujen valtuusto vastusti määrärahaa hankkeelle. Perusteena heillä oli kunnan heikko taloudellinen tilanne. Minun perusteeni olisi ollut puutteellinen asian valmistelu. Pitää valtuutettujen tietää mitä rahalla aiotaan tehdä ja mihin vaikuttaa ja missä ajassa.
Minulle Elyn esutrajat sanoivat, että kaislojen poistostakin pitää erikseen neuvotella. Kenen kanssa? Sitä eivät sanoneet.
Onko se mahdollista? Alkaisin empiä.
Onko siihen taloudellisia mahdollisuuksia juuri nyt? Empisin enemmän.
Jos olisin ollut valtuustossa päättämässä 700000 euron hanketta järven parantamiseen olisin äänestänyt päätöstä vastaan.
Miksi, voisi joku kysyä.
Siksi, että olin Pöyryn vetämässä järven ennallistamishankeen taustaryhmässä Tohmajärven seurakunnan edustajana. Silloin tehty suunnitelma oli suuruuden hullu uimarantoineen sun muine virkistyskohteineen. Myös järveen laskevat joet sisälsivät suuria muuoksia uusine virtausuomineen.
Hanke kaatui silloin rahan puutteeseen. Sanoisin, onneksi.
Muutama kuukausi sitten ELY-keskuksen tarjottua 350000 euroa järven vedenlaadun parantamiseen olin valtuustossa päättämässä kielteistä kantaa, jossa kunnan olisi pitänyt sijoittaa myös 350000 euroa hankkeen liikkeelle lähtöön.
Valtuusto hylkäsi silloin määrärahan. Oma kantani oli silloin, ettei innostuksen varassa voi lähteä laittamaan verorahoja hankkeeseen, josta valtuutetut eivät juuri tienneet mitään. Mitä rahalla olisi tehty, kuka olisi tehnyt ja milloin? Suunnitelmia ei ollut. Muistaakseni pidin silloista päätösesitystä järjen vastaisena.
Nyt samat valtuutetut päättivät äänin 24-3 lähteä järven parantamishankkeeseen mukaan. Minä en ollut valtuustossa tällä kertaa kannattamassa tai vastustamassa hanketta.
Päätösesitys oli pudotettu kunnanosalta 200000 euroon. Jotkut valtuutetut pitivät sitä hyvänä. Tällä välin oli perustettu Puhdas Tohmajärvi yhdistys tukemaan hanketta. Jotta 350000 euroa saataisiin ELY:ltä jää yhdistyksiltä ja yksityisiltä kerättäväksi 150000 euroa.
Kunnanjohtajan mukaan Vapolta on tulossa 35000 euroa. Siinäkö korvaus, että osa turvetuotannosta on valunut järveen? Muista rahalla mukaan tulijoista, ei ollut kuin jotain suusanallisia lupauksia.
Muilta osin päätösesitys ei sisältänyt toteutuksesta enempää kuin ennenkään. Toteuttajaksi kunnanjohtaja arveli kunnan palkkaavan henkilön tai koko homma annettaisiin ulkopuolisen hoidettavaksi.
Persujen valtuusto vastusti määrärahaa hankkeelle. Perusteena heillä oli kunnan heikko taloudellinen tilanne. Minun perusteeni olisi ollut puutteellinen asian valmistelu. Pitää valtuutettujen tietää mitä rahalla aiotaan tehdä ja mihin vaikuttaa ja missä ajassa.
Minulle Elyn esutrajat sanoivat, että kaislojen poistostakin pitää erikseen neuvotella. Kenen kanssa? Sitä eivät sanoneet.
1 kommentti:
huvittava proseduuri. kolmen vuoden kuluttua kämmenet ovat kaikilta osallisilta ylöspäin peukalon kera. hankkeella ei tule olemaan minkäänlaista pysyvyyttä koska järjestelmän huoltoa ei pystytä toteuttamaan, eikä saastutusta loppumaan. yli 20 neliökilometrin valuma-alue varmistaa sen että järven pohjasta ei turvetörky lopu. päinvastoin vapo avaa uusia turvetuotantoalueita lähituntumaan. ävpk.
Lähetä kommentti