keskiviikko 26. helmikuuta 2020

TIETOA VEROTTAJASTA


Hallintoalamainen, verovelvollinen nyt asiakas.
Verottaja on muuttanut titteliäni, mutta samalla huonontanut palveluitaan. Kysymyksessä on veroilmoitusten teko. Tuskastuneena verottajan toimintaan meitä ikäihmisiä kohtaan kirjoitin Hesarin mielipidepalstalle (11.2) epäilyni selvitä kunnialla verottajan muutoksista veroilmoitusten teossa. Erityisesti tietokoneosaamisessa. Heti julkaisupäiväaamun ensimmäinen puhelinsoitto tuli Lounais-Suomen alueen verojohtajalta Martti Hentulalta. Hän kiitti asiallisesta kirjoituksesta ja puhuimme paljon muutakin asiaan liittyvää. Juttelumme lopuksi hän pyysi lupaa antaa puhelinnumeroni jollekin veroneuvojalle, joka voisi antaa apua ongelmaani. Tottahan sellaisen luvan annoin ja muutaman tunnin jälkeen minulle soitti veroneuvoja Sari Virta. Hänen seikkaperäiset ja rauhalliset neuvot ohjasivat minut selviytymään veroilmoituksestani. Ilman hänen ohjeistustaan olisin ollut täysin hukassa. Kolmas Verohallinnon edustaja ylitarkastaja Hilkka Palander vastasi kirjoitukseeni Hs:n mielipidepalstalla. Valitettavasti hänen kirjoituksesta ei olisi ollut minulle apua. Hän luetteli ne muutokset, joita verohallinto oli tehnyt vuosi sitten. Ei niitä keinoja, joilla vaillinaiset kyvyt tietokoneen käytössä omaava asiakas muutoksista selviää.
Samalla kun julkaisen verohallinnon virkahenkilöiden nimet, kiitän heitä ja poikkeuksellisen suuresta puhelinpalautteesta juttuni tiimoilta. Kaikki tiedostivat ongelman. Sen lopullinen ratkaisu soisi olla jokin muu kuin se perinteinen; aika hoitaa. Hallintolain 7§ ja 8§ velvoittaa virkahenkilöitä tehtäviensä hoidossa, mutta paljon jää heidän henkilökohtaisten ominaisuuksien varaan.
Osallistuin ammattikuntani eläkeläisjärjestön vuosikokoukseen ja sitä seuraavaan Tukholman risteilyyn. Molempiin ensimmäistä kertaa. Kun viimeisimmästä tapaamisesta työkaverien kanssa alkaa olla pian kolmekymmentä vuotta, riittää mielenkiintoa tapahtumaan ilman kokouksen esityslistaa. Matkaan osallistujien ikähaitari oli 60 - 91 vuoden välillä. Riitti kysymistä, vastaamista, ihmettelemistä kautta eletyn elämän kirjon. Muisteltiin miten työporukan matkat ennen vanhaan saattoivat päättyä hilpeään tappeluun. Nyt kun jaksaisi buffetissa käydä syömässä ja kantaa kotiviemiset. Minusta ei ollut yllättävää, ettei kukaan valittanut toimeentulostaan tai pienestä eläkkeestä, vaikka olimme olleet ns. valtionhallinnon suorittavaa porrasta. Olisiko vastauksena tähänkin elämän kokemus

Ei kommentteja: