Harkintaa päätöksiin
Tohmajärven kunnanhallitus ja valtuusto pohtii taas kerran mitä Kunnallistalolle pitäisi tehdä. Pitäisikö talo korjata ja millä tavoin. Kunnanhallitus väännön jälkeen päätti esittää talon remonttiin 260000 euroa. Talon kohtalosta lienee voimassa olevia valtuuston päätöksiä. Niissä yhtenä vaihtoehtona on myös talon purkaminen. Syntyykö nyt päällekkäisiä päätöksiä?
Talo on alkuaan ollut Kaurilassa, josta Edistysseuraintalo Oy perustamisensa ja Yhtiösopimuksen laadinnan jälkeen 30.11.1925 osti, purki ja siirsi talon Kemieen. Samassa yhteydessä osakkeet merkittiin henkilöille.
Seuraavaksi Tohmajärven Edistysseuraintalo Osakeyhtiö velkaannuttuaan myi talon Tohmajärven Suojeluskunnalle 179000 markan kauppahinnalla 27.5.1940. Velkojen jälkeen jäi kauppahinnasta maksettavaa 6000 mk, joka kuitattiin saaduksi 30.6.1940.
Tohmajärven Suojeluskunta lahjoitti kunnalle 3.11.1944 Edistysseuraintalo-nimisen talon ja Vaaranrinta-nimisen tilan n:o 2:11 Saariosta sekä eräitä vuokraoikeuksia kokouspäätöksellään. Kokousmääräys oli tullut päiväkäskyllä ja siinä mainittiin pikaista koollekutsua ilman tiedoksiantoaikaa. Tästä ajasta lähtien olen seurannut talon tapahtumia. Muistan kokouksesta henkilöt, jotka tulivat kotiini kokouksen jälkeen kahville. Heiltä kuulin, että tarkoitus alunperin oli lahjoittaa talo urheiluseuralle, mutta kun pelättiin talon joutuvan venäläisille oli kunta turvallisempi lahjan vastaanottaja.
Kunnan omistuksessa talossa ovat toimineet kaikki kunnanpalvelut ja paljon muuta. Siten talon historiaan sisältyy runsaasti historiaa ja henkilökohtaisia muistoja monelle. Niin minullekin vuodesta 1940 alkaen. Olen kirjoittanut talosta ja sen piirissä tapahtuneista asioista lukuisia juttuja lehtiin. Talossa on siirrelty sisäseiniä aina tarpeen mukaan. Järjestelmällistä ja suunniteltua remonttia taloon ei ole tehty. Jouni Töyrylä teki talon kuntotarkastuksen 1990 luvulla. Siinä todettiin talon kunto heikoksi, eikä johtanut korjauksiin. Alkuperäiseen taloon on rakennettu ensin toinen kerros ja lisäsiipi ja sitten kellarikerros, jonka yhteydessä Eino Immoselta solahti rautakanki talon alla olevaan onkaloon.
Kirjoituksistani minut tunnettaneen Kunnallistalorakennuksen puolesta puhujana erityisesti historiallisista syistä . Nyt aika on mennyt menojaan ja on viisasta harkita talon kohtaloa uudelleen. Historiaa voi säilyttää ja kunnioittaa nykyään paremmin kuin yrittää saada vanhuuttaan hajoavaa rakennusta kohtuuhinnalla käyttökelpoiseksi.
Veijo Tuunanen. talon vaikutuksessa elänyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti