Kävin juuri katsomassa Tohmajärven kesäteatterin esityksen Maiju Lassilan kirjoittamasta näytelmästä Kuolleista herännyt. Oliko näytelmän nimi enne esitykselle? Tuntui kuin koko teatteri porukka olisi heräänyt ainakin parin viime vuoden, jos ei kuolleista niin horroksesta ainakin.
En ole ammattihenkilö arvostelemaan näytelmiä enkä roolisuorituksia. En dramaturkia enkä ohjaajia. Mielipiteeni ilmaisen tavallisena katsojana, joka muodostaa ja kertoo kokemastaan ja näkemästään.
Tärkein ja kaiken pohja on käsikirjoitus. Kuolleista herännyt on kirjoitettu 100 vuotta sitten. Tästä näytelmästä olisi voinut muokata suoran version tähän päivään. Onneksi sitä ei oltu tehty. Nyt seurattiin mahdollisimman tarkasti Lassilan kieltämättä tähän päivään vähän vaikeasti esitettävää tekstiä. Kohtauksia ja tapahtumia oli hengästymiseen asti. Ne eivät olleet valmiiksi naurettuja. Katsojan piti paneutua mitä näyttämöllä tapahtui. Tästä ansaitsee kiitokset sovittaja ja ohjaajat.
Käsiohjelmassa sanotaan esitystä komedialliseksi näytelmäksi. Yhtä hyvin sitä voisi kutsua yhteiskunnalliseksi komediaksi. En tiedä miten katsojat näytelmän ytimen tunsivat. Näkivätkö yhteiskunnallista otetta vai pelkkää huumoria. Vahinko jos kokemus jäi komedialliseksi.
Rooleja näytelmässä oli enemmän kuin lääkäri määräsi. Silloin kun näytelmä esitetään niillä voimilla mutta intohimoilla näyttelemiseen, ei vähäisemmätkään roolit häiritse kokonaisuuden onnistumista. Tasoeroja tietenkin on mutta se ei ole epäonnistumista.
Väheksymättä kenenkään roolisuoritusta erityisen maininnan nähdyn perusteella annan Veijo Hämäläiselle, Teemu Jaatiselle ja Vesa Raniselle. Ja tietenkin kertojana olleeelle Mervi Venäläiselle. Mervi lienee henkilö, joka on teatterin "sielu". Ohjaajana hänen työnsä näkyy vahvana muutoksena esimerkiksi vuoden takaiseen ohjaukseensa.
Nyt on pidettävä huolta, että Tohmajärven kesäteatteri elää ja pysyy entistä virkeämpänä esityksissään ja erityisesti Maiju Lassilan näytelmissä.
Kiitos miellyttävästä teatteriesityksestä.
PS. Suosittelen muillekin.
En ole ammattihenkilö arvostelemaan näytelmiä enkä roolisuorituksia. En dramaturkia enkä ohjaajia. Mielipiteeni ilmaisen tavallisena katsojana, joka muodostaa ja kertoo kokemastaan ja näkemästään.
Tärkein ja kaiken pohja on käsikirjoitus. Kuolleista herännyt on kirjoitettu 100 vuotta sitten. Tästä näytelmästä olisi voinut muokata suoran version tähän päivään. Onneksi sitä ei oltu tehty. Nyt seurattiin mahdollisimman tarkasti Lassilan kieltämättä tähän päivään vähän vaikeasti esitettävää tekstiä. Kohtauksia ja tapahtumia oli hengästymiseen asti. Ne eivät olleet valmiiksi naurettuja. Katsojan piti paneutua mitä näyttämöllä tapahtui. Tästä ansaitsee kiitokset sovittaja ja ohjaajat.
Käsiohjelmassa sanotaan esitystä komedialliseksi näytelmäksi. Yhtä hyvin sitä voisi kutsua yhteiskunnalliseksi komediaksi. En tiedä miten katsojat näytelmän ytimen tunsivat. Näkivätkö yhteiskunnallista otetta vai pelkkää huumoria. Vahinko jos kokemus jäi komedialliseksi.
Rooleja näytelmässä oli enemmän kuin lääkäri määräsi. Silloin kun näytelmä esitetään niillä voimilla mutta intohimoilla näyttelemiseen, ei vähäisemmätkään roolit häiritse kokonaisuuden onnistumista. Tasoeroja tietenkin on mutta se ei ole epäonnistumista.
Väheksymättä kenenkään roolisuoritusta erityisen maininnan nähdyn perusteella annan Veijo Hämäläiselle, Teemu Jaatiselle ja Vesa Raniselle. Ja tietenkin kertojana olleeelle Mervi Venäläiselle. Mervi lienee henkilö, joka on teatterin "sielu". Ohjaajana hänen työnsä näkyy vahvana muutoksena esimerkiksi vuoden takaiseen ohjaukseensa.
Nyt on pidettävä huolta, että Tohmajärven kesäteatteri elää ja pysyy entistä virkeämpänä esityksissään ja erityisesti Maiju Lassilan näytelmissä.
Kiitos miellyttävästä teatteriesityksestä.
PS. Suosittelen muillekin.
1 kommentti:
samaa mieltä!
Lähetä kommentti