Hallituksen
arvovalinnat
On vanha
sanonta, että puurot ja vellit ovat menneet sekaisin. Ilmeisesti alkuaan sekaisin
meno tapahtui vahingossa. Nyt näyttää, että asioita jopa tarkoituksella
sotketaan ministerienkin taholta. Ei selvästi puhuta miten ovat asiat. Otan
esimerkin Matti Vanhasen ja ministeri Bernerin opetuksesta. He taannoin
opettivat meitä yksinkertaisia, että yksityistäminen kilpailu ovat kaksi eri
asiaa. Kysymyksessä oli Joensuun seudun raideliikenteen kohtalo.
Kysymys on
siitä, että kohta junaan on turha nousta Joensuusta , jos aikoo matkustaa
pohjoiseen tai länteen. On epäoleellista keksiä tapahtumalle sopiva nimi.
Kysymyksessä on liikenteen lopettaminen näillä rataosilla. Olipa syy mikä
hyvänsä, niin kysymyksessä on tässä vaiheessa hallituksen selvä arvovalinta.
*****
Hallituksessa
puuhataan "armahduslakia" veroparatiiseista mahdollisesti
palautuville sijoituksille. Ymmärrän niin, että kysymyksessä on rikoslain
säätämän rangaistuksen armahtaminen tietylle verosuunnitteluporukalle. Kysyn
miksi juuri nyt, kun EU:ssa ollaan siirtymässä käytäntöön, jossa näiden
verosuunnitteluvarat tulevat julkisuuteen ilman armahduslakiakin. Kysymyksessä
on tässäkin tapauksessa hallituksen arvovalinta varakkaiden hyväksi.
Keva:n
toimitusjohtaja Jukka Männistö sai kenkää vuoden uurastuksen jälkeen. Siinä
samassa hänelle ojennettiin 220000 euroa erorahaa uuden alun alkuun
saattamiseksi. Nämä Keva:n asiat kiinnostavat siksi, että siellä pitäisi hoitaa
myös meikäläisen eläkerovot. On mielenkiintoista seurata myös sitä, miten
PerusS:t hoitavat näiden ylisuurten kädenpuristusten alasajoa. Vielä mitään ei
ole ollut tässä suhteessa nähtävissä vaikka lupasivat.
******
Maan
hallitus jaksaa kantaa huolta. Taannoin oli Hesarissa otsikko: "Hallitus
yrittää saada puun liikkeelle." Konsulttiyhtiö Pöyry tarjoaa omia
konstejaan ja ministeri Kimmo Tiilikainen pohtii niitä ja omiaan. Pöyryn
konsteista, en muuta tiedä kuin mitä se Tohmajärven veden puhdistamiseksi
tarjosi. Vesi on entisellään, ellei pian tätäkin sameampaa.
Lehtijutun
mukaan syyksi puun liikkumattomuuteen nähdään metsänomistajien ikä. Keski-ikä
on 62 vuotta ja jos joku on onnistunut terveyspalveluista huolimatta elämään
yli 75 ikävuoden pysähtyy puun liikkuvuus tyystin. Onneksi ei kuitenkaan puun
kasvu, vaikka metsiä ei hoidettaisikaan kuin nuorempana ollessa, todetaan
jutussa.
Lukija jo
arvanneekin, että olen sivuuttanut edellä olevat ikärajat. Voin todeta, ettei
kohdallani ikä ole vaikuttanut puukauppaan. Kaikki on myyty, mitä metsässä on
kasvanut ja aina rahat ovat käytetty metsänuudistamiseen ja muuhun
humputukseen. Verot on kannettu ja maksettu viimeisen päälle. Verohelpotuksia
otan vastaan, mutta sukupuolenvaihdosta en pidä tarpeellisena. Ainakaan vielä.
Kysynkin
tässä, pitääkö hallituksen sorkkia taas puukauppaa ja metsän verotusta. Lähetin
oman mielipiteeni taannoin Antti Lindmanille. Neuvoin pitämään sordiinoa
metsäverotuksen turhista muutoksista. Tukiaisilla häiritään tervettä kapitaalipolitiikkaa,
joka pitäisi jo nykyisellään tyydyttää porvarihallitusta.
******
Osaatko
huutaa, näytät paljasta pintaasi, olet tatuoitu. Jos tunnet omaavasi nuo
ominaisuudet olet TV- juontaja-ainesta. Jos jaksat kehua esitystä sanoilla;
ihan mieletön, mikä fiilis, mahtavaa ja jes, jes läpäiset TV-juontajan
pääsyvaatimukset. Lisäpisteitä saat, jos pystyt lukemaan esityksen lopuksi
katselijoille tarkoitetun kilpailun säännöt.
Veijo Tuunanen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti