Raha tuskin tekee päteväksi

Karjalainen 7.9 lehdessään kysyi otsikolla "Lauottamus- vai palkkapoliitikko?, kunnanhallitusten puheenjohtajilta olisiko puheenjohtajuudesta maksettava palkkaa.
Mielestäni kysymys on yhtä aiheellinen kuin lapselta kysyisi karkkitiskillä haluatko tikkukaramellin? Hammaspeikolla peloteltu vastaa tahdonsa vastaisesti, että en, ja valehtelee. Imelään mieltynyt ei pelotteluja pelkää ja hyppii ilosta, kyllä haluan.
Myös Kuntaliitto on selvitellyt kyselyillään samaa asiaa. Vastaus hallitusten puheenjohtajilta perusttuu mielestäni samaan "karkkikysymykseen". Kuntaliitto on muuten mielestäni kuntien etua ajava järjestö. Ei niinkään kuntalaisten etuja ajava, kuin korkeintaan toissijaisesti.
Palkan maksua vastustaa Kiteen Esa Lahtela (sd), Rääkkylän Harri Laasonen (kesk.) pitää mahdollisena ja Tohmajärven Marketta Sairanen (kesk.) kannattaa palkan maksua.
******
Enemmän kuin maksettava korvaus, oli se sitten kokouspalkkioita tai puhdasta palkkaa, pitäisi kiinnostaa enemmän hallitusten puheenjohtajien pätevyys tehtävien hoitoon.
Pääsääntöisesti varsinkin menneinä aikoina pätevyys hankittiin kokemuksella olla mukana kunnallispolitiikan alemmilla osallistumisasteilla. Kuten valtuustossa ja lautakunnissa. Ei niissäkään pelkkä istuminen pätevyyttä lisännyt, vaan aktiivinen toiminta joka näkyi muille luottamushenkilöille ja kuntalaisille.
Nyt viimeaikoina on nähtävissä, että nykyviinkin luottamustoimiin ei enää tarvitse olla koeteltua aikaisempaa kokemusta edes poliittisesta toiminnasta. Esimerkkinä vain keskustan puheenjohtaja Sipilä. Hänen muut ominaisuutensa ovat olleet vahvemmat kuin aikaisempi kokemus puoluepolitiikasta. Siis kannatus löytyy miltä näyttää ja tuntuu linjalta enemmän kuin alan tekojen pohjalta.
******
Oman luunsa puheenjohtajien valintaan ovat tuoneet poliittiset pelurit. Taustalta löytyy yleensä kuntien johtavia viranhaltijoita ja pikkupolitiikkoja joita on helppo ohjata.
Näillä voimilla on mahdollisuus ohittaa esim. vaaleilla saatu kannatus, lyöttäytymällä yhteen. Ei niinkään kannattamaan jotain henkilöä tai poliittista suuntaa, vaan vastustamaan toisin ajattelijoita.
Jos esimerkkiä haluaa etsiä tästä menettelystä, niin voi miettiä onko Tohmajärvi sopiva esimerkki tästä.