Kuntaelämää ja muutakin

Harmeja on moneen lähtöön. Keväällä en saa pysyvää ihmissuhdetta lähtemään mökille. Nyt syksyllä en saa kissaa lähtemään sieltä pois. Elä siinä näiden kanssa. No, keskikesä meni mukavasti.
Lehtiä lukemalla olen yrittänyt saada selvää miten ja missä mennään Pohjois-Karjalassa ja erityisesti Keski-Karjalassa. Mielenkiintoni kohdistuisi kuntarakenteiden ja palvelujen muutoksiin. Sitähän se uusi lakikin edellyttää.
Eipä niistä lehdistä aina tiedä. Sinne annetaan suodatettua tietoa. Aina sen mukaan, kuka on tiedon antaja. Yleensä näyttää, että eturistiriidat johdattelevat tiedotusta. Tavallisen kuntalaisen asemasta ei juuri tiedotusvälineistä puhu kukaan.
Keski-Karjalassa mielestäni pitäisi keskustella palvelujen järjestämisestä ja siitä millä keinolla palvelut pysyvät kuntalaisille parhaiten ja millä hinnalla edullisimmin.
En ymmärrä millä perusteella voidaan parhaimmaksi vaihtoehdoksi nostaa kuntien pysyminen itsenäisinä?
Itsenäisinä on oltu iät ja ajat ja konkan partaalla ollaan. Yhteistyöstä kuntien kesken puhutaan ja sen erinomaisuuteen vannotaan. Yhteistyötä on ollut mahdollisuus tehdä aikaisemminkin. Kovin nihkeästi yhteistyötä on tehty. Mikä sen saisi paremmaksi nyt pakon edessä?
Palvelujen järkevään järjestämiseen ei tarvita uusia organisaatioita eikä uusia hallintojohtajia. Palvelut tuotetaan lääkärien ja hoitajien toimesta. Jos heitä on vähän, niin kuin nyt näyttää olevan, heitä on lisättävä, ei hallintohenkilökuntaa.
Lähidemokratia, mitä sillä itse kukin tarkoittaneekaan, ei takaa palvelujen olemassa oloa kuntalaisille. Kyläpoliitikoille kylläkin kokousmatkoja, mutta luultavasti ne pikemmin vähentävät kuluillaan hoitopaikkoja kuin lisäisivät niitä.
Jos järkevästi ajatellaan ja jätetään haihattelut ja tunteen varassa puhumiset vähemmälle, on Pohjois-Karjalassa tilaa kolmelle keskittymälle. Yksi Ylä-Karjalaan, yksi Joensuun seudulle ja kolmas Keski-Karjalaan.
Kolmen painopistealueen puolesta puhuvat kulttuurilliset, liikenteelliset ja taloudelliset asia kokonaisuudet. Pirstaleisen kuntakentän ylläpitoon ei nykyaikana ole enää varaa. Sähköpostit ja autot sun muut yhteiseen toimintaan tarvittavat emmeet ovat kunnossa. Vardinkin jos niitä verrataan patikka, suksi ja polkupyöräaikaan, kun kokouksissa käytiin.
Kahotaan, mittee immeiset suavat aikaan. Vai eikö mittään.
* * *
Tohmajärven kunnan taloudesta on ainakin kaksi erilaista käsitystä. Toinen on virallinen kunnan johdon julkisuuteen lanseerama ja toinen minun ihkaoma.
Toisessa kunnan talous lehtitietojen mukaan on lähes ok. Minun käsitys taloudesta on vähemmän ok.
Kirjoitan tässä vain omasta käsityksestäni. Käsitykseni mukaan velkaa on riittävästi, arviolta 7,5 milj.euroa. Siitä lienee ns. kumulatiivista n. 2,5 milj.euroa. Sitten ovat syödyt kuntaliitoksesta saadut investointirahat n. 1,5 milj.euroa. Näitä viimeksi mainittuja ei olisi pitänyt popsia vaan korjata vanhainkotia ja rakentaa terveyskeskusta. Jos ei rakenneta niin, rahat pitää palauttaa valtiolle.
Vanhan tavan mukaan velat pitää maksaa. Tohmajärvelläkin.
Tätä varten ilmeisesti kunnanhallituksen johtoakseli Tuomo Eronen, Matti Ikonen ja kunnanjohtaja Olli Riikonen junailivat keinon velkojen maksuun ja talouden tasapainoittamiseksi
Kunnanjohtaja esitti perustettavaksi epävirallisen taloustyöryhmän, jonka tehtävä olisi etsiä ja esittää virallisille päättäjille keinot ongelmien ratkaisuun.
Valtuustoryhmien piti valita keskustasta 2, demareista 2 ja kokoomuksesta 1 edustaja talousasioita järkeilemään. Lisäksi ryhmään kuuluisi kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja joukko virkamiehiä ja lautakunnan jäseniä tarpeen mukaan.
Kunnanhallituksen kokouksessa demarit ilmoittivat kirjallisesti, etteivät nimeä henkilöitä kyseiseen työryhmään. Kannanottoa he perustelivat kirjallisesti.
Mutta eihän se riittänyt. Kunnanhallitus perusti taloustyöryhmän puheenjohtajan "tulkinnan" jälkeen.
Semmoista on demokratia Tohmajärvellä.
Kun kunnanhallituksessa käsittelyssä ollut ilmoitus on allekirjoittaneen allekirjoittama, vaikkakaan ei yksin minun mielipiteeni, julkaisen sen tässä blogissa.
Edelletyksellä, että osaan sen liittää blogiin. Yritetään ainakin.