Kannatan,
mutta epäillä sopii
SDP:n
ensimmäisen kauden kansanedustaja Timo Harakka kirjoitti taannoin
ohjelmajulistuksensa SDP:lle. Hän
tarjoaa puolueen tulevaisuuden vahvistamiseksi markkinataloutta. "Lisää
markkinataloutta markkinatalouteen, lisää kilpailua kilpailuun". Nämä hän näkee tulevaisuuden tavoitteiksi.
Harakka kirjoitti julistuksessaan: "Työ on resurssi eikä arvo. Myös raha
on resurssi." Tärkein arvo Harakan mukaan on vapaus.
Timo
Harakalla entisenä TV-toimittajana on kynä ja sana hallussaan. Hänen
tarkoitustaan saada lisää kannattajia SDP:lle, ei ole syytä epäillä. Hänen
näkemyksensä perustaa sosiaalisia yrityksiä, ovat ainakin minulle vaikeita
ymmärtää. Varsinkin jos niitä verrataan kierrätyskeskuksiin. Olisikin hyvä, jos
Harakka teesiensä jälkeen kirjoittaisi katekismuksen tapaan; mitä se on.
Minulle
edelleen, kunnes tulen toisiin ajatuksiin, on työ arvo. Sitä uskon sen olleen
myös esi-isillemme. Työllä on saatu toimeentulo itselle ja perheelle. Työ on
vuosisatojen aikana muuttanut muotoaan. Kivikirveen teosta tehdassaleihin.
Nuotiotulilta nykyaikaiseen keittiöön. Työ antaa ihmiselle kokea tyydytystä
suoriutua tärkeästä tehtävästä. Oikealla työllä, olipa se mitä hyvänsä, ihminen tuntee olevansa tärkeä itselleen ja
yhteiskunnalle.
Monesti on vaikeasti selitettäviä asioita.
Niin kuin sekin, onko työ arvo vai resurssi ja onko markkinataloudessa SDP:n
tulevaisuuden vahvuus. Kielikuvilla ei asioita saisi kuitenkaan sotkea
keskenään.
******
Ihmiset
näyttävät aktivoituvan Keski-Karjalassa. Kerätään nimiä adresseihin ja
kirjoitellaan mielipidepalstoille. Rääkkylän mahdollinen kuntaliitos Kiteeseen
ja Tohmajärvellä valtatie 9:n linjaus Kemien kohdalla jakavat kuntalaisten
mielipiteitä puolesta ja vastaan.
Rääkkylässä
yrittäjät eivät näytä pitävän "Kiteegeissistä". Vielä vähemmän
tykkäävät siitä Rääkkylän kunnanjohtaja ja hänen vanavedessään johtavat
luottamushenkilöt. He pitävät Rääkkylän itsenäisyydestä kiinni kuin hukkuva
oljenkorresta. Eivät tunnusta enää Keski-Karjalaa
olemassa oloakaan. No, en minäkään nimenä. Keinotekoinenhan se oli alun alkaen.
Sivusta seuranneena tuntuu Rääkkylän itsenäisyydestä halajavien olevan
auttamattomasti myöhässä.
Tohmajärvellä
kerätään nimiä listaan valtatie 9:n linjauksesta. Tien pitäisi halkoa Kemien
taajama niin kuin nykyisellään. Sitä minäkin kannatin 15 vuotta sitten. Kuvittelin
venäläisten ostosmatkoillaan turvaavan paikallisten kauppaliikkeiden
tulevaisuuden. En kannata enää. Aika on ajanut niistä ajatuksista ohi monella
tapaa.
Valtatiellä
on oma normistonsa. Tie rakennetaan tiekäyttäjien tarpeisiin. Harvoin ne ovat
yhteneväiset paikallisten asukkaiden tai liikkeiden haluamista tarpeista ja
mielipiteistä.
Adressi
tielinjauksen puolesta Kemien halki tuntuu turhalta. Näyttääkin kuin se olisi
enemmän paikallispolitiikkojen tapa tuoda itseään ja puoluettaan esiin.
*****
Pohjois-karjalaisia
kansanedustajia ja erityisesti ainutta Kunta- ja uudistusministeri Anu
Vehviläistä tulee seurattua. Mitä puhuvat ja mitä toimivat? Valtakunnalliseen
julkisuuteen on päässyt vain ministeri Vehviläinen. Hänkin vasta viime aikoina.
Vehviläisen
ulostulo kuntasäästöistä tussahti. Säästöjä muka syntyisi nimeke- ja
kätevyysvaatimusten muutoksilla. Joskus 50-60-luvulla niillä konsteilla
nostettiin tulotasoa. Sekatyömiehestä tehtiin kirvesmies tai talonmiehestä
kiinteistönhoitaja. Samalla nostettiin palkkaluokka tai kaksi ylöspäin. Olisiko
mahdollista alentaa koulutustasoa niin, että lääkäreistä tulee sairaanhoitajia
ja sairaanhoitajista laitosapulaisia? Palkka voisi pudota mutta siinä saattaisi
vaihtua ministerikin.
Kysyttäessä
Vehviläiseltä miten käy kuntatyöntekijöille kun yli puolet tehtävistä otetaan
pois, hän uskoi henkilöstön pysyvän entisellään. Jäljelle jääville jää muka paljon
hoidettavaa ja erityisesti aikaa jään kehitystehtäviin, perusteli Vehviläinen.
Minä luulin, että niitä on tehty aikaisemminkin. Varsinkin palkkaperusteissa
vilahtivat juuri nuo tehtävät tuon tuosta.
Ei käy
kateeksi ministeri Vehviläistä. Kuntien lukumäärään hän ei tahdo puuttua. Nyt
käy selväksi, ettei henkilökuntaankaan tai tehtäviin. Kunta ja maakunta tulevat
sotkeutumaan vielä monta kertaa toisiinsa. Vaalitkin pitäisi pitää. Yhdessä tai
erikseen. Ehdokkaina ovat samat henkilöt molemmissa.
Uudistuksista
ministeri Vehviläinen tuo alvariinsa esiin digitaalisuuden. Mitä se
haja-asutukseen tuo tullessaan? En minä ainakaan tiedä. Kunta-, maakunta- ja
valtionhallinto rakentavat ennätys suuren hallintohärvelin. Keskustan leipomaan
pullaan voi tukehtua.
Veijo Tuunanen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti