keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Elämä on

Tohmajärven kunnan sivistyslautakunta teki kokouksessaan 8.2.2012 pykälässä 8 päätöksen, että lautakunta tekee matkan Viroon 3 - 5.5.2012.
Matka tehdään pikkubussilla ja yöpyminen on Viru hotellissa. Matkalla on tarkoitus tutustua virolaiseen koulujärjestelmään.
Matkan hinta on 2426 euroa ja osanottajat ovat luvanneet olla perimättä mm. päivärahoja matkan ajalta.
En ota kantaa matkaan. Onko se tarpeellinen kunnan koulutoimen kannalta. Tai onko se ristiriidassa jo kunnassa aikaisemmin tehtyjen päätösten kanssa.
Edellä olevat asiat kuuluvat kunnan virkamiesjohdolle ja ao. luottamushenkilöille.
Jotain keskustelua päätös aiheuttanee.
*******
Henkilökohtaisesti olen omilla kustannuksillani käynyt kerran vuodessa Virossa. Käyntini päätarkoitus on ollut puhtaasti kaupallinen. Ja tietenkin taloudellista asemaani tukeva. Ostoksiani ei ole rajoittanut Tulli määräykset tai budjettini. Ainoa rajoittava tekijä osoittuu logistisiin asioihin. Eli henkilöjohtaiseen kykyyni kuljettaa ostokset laivaan ja laivasta kotiin.
Jos sivistyslautakunta tutustuu virolaiseen koulujärjestelmään, niin minä olen tutustunut Virossa vallitsevaan hintatasoon. Nimen omaan alueella, jota Suomessa vielä toistaisesti monopolisoidaan ja hintoja säädellään.
Matkailu avartaa.
******
Ihmiset ottavat silloin tällöin yhteyttä. Yleensä kysymyksessä ovat olleet heidän kohtaamansa vaikeudet omassa elämän tilanteessaan.
Monessa tapauksessa yhteyden oton syy on virkahenkilön virkavaltaisuus, joka ei ole ollut hyväksyttävää. Joskus virkahenkilöiden samasta asiasta tehdyt päätökset ovat olleet keskenään ristiriidassa. Hämmennystä kansalaisen kannalta ovat lisänneet luottamushenkilöiden mielipiteet, jotka poikkeavat virkehenkilöiden päätöksistä ja mielipiteistä.
Kyseisiä tapauksia täytyy olla runsaasti. Jo siitä päätellen miten paljon niitä tietooni saatetaan. Olen tavallinen kansalainen ilman mitään yhteyttä kyseisiin asioihin. Korkeintaan tämä blogi erottaa meikäläisen tavallisesta Taavista.
*******
Virkavaltaisuus ja nimenomaan toimivallan ylitys näyttää lisääntyneen Helli-liikelaitoksen aikana. Näkemystä tukevat oikaisuvaatimusten, kantelujen ja valitusten lisääntyminen. Niin myös yhteyden otot minuun.
Mistä moinen johtunee? Olisiko yksi syy se, että Hellin aloittaessa monesta hyvin käytännön työtä onnistuneesti tehneestä henkilöstä tehtiin päällikkö tai johtaja. Jos niin, niin nyt voi todeta, ettei ilman valmiuksia tälläinen onnistu.
Toinen syy voi olla se, ettei hierarkiseen johtamiseen perustuva järjestelmä enää sovi tämän päivän työnjohtoon. Hellihän on pyrämidi, jonka huipulla on vain yksi ihminen. Johtaja.
Tavalliselle kuntalaiselle ei jää monta keinoa, jos tuntee joutuneensa kärsijän asemaan. Ja vielä syyttä ja suotta. Jos aikoo taistella oikeuksiensa puolesta on yhteiskunta varannut tähän tilaisuuden. Se on valitusten ja kantelujen raskas polku. Siinäkin on monesti vastassa monimutkainen virkamiesbyrokradia.
Jos itse ei kykene lähtemään oikeuksiensa puolustamiseen, voi tietenkin turvautua ulkopuolisten apuun. Ne ovat kuitenkin kallis vaihtoehto. Tähän kalliiseen ja hitaaseen laillisuusmenettelyn vaikeuteen virkamies usein luottaa ja mätkäisee päätöksen huterillakin perusteilla.

maanantai 27. helmikuuta 2012

Olipahan taas valtuustonkokous

Johto, olipa se sitten virkamiehiä tai luottamuspuolen johtajia, vetivät he taas kerran tavallisia valtuutettuja kölin alta pahimman kerran eilisessä valtuuston kokouksessa.
Demarit olivat jättäneet aloitteen 25.10.2010, joka koski sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta sopimuksen muutosta.
Aloiteessa oli selvästi yksilöity kohdat, joihin haluttiin muutoksia. Tulkoon mainituksi, että kysymyksessä oli alkuperäisen Hellin aika. Sen aikaisen yhteistoimintasopimuksen muuttamista säädeltiin kyseisessä sopimuksessa. Tätä menettelyä demarit aloitteessaan halusivat.
Nyt ( 27.2.2012) aloite tuotiin hallituksen käsittelyyn. Siinä todetaan kunnan toimineen aloitteessa esitetyn mukaisesti. Koska uusi yhteistoimintasopimus ja Hellin johtosääntä ovat astuneet vuoden alusta voimaan.
Päätösehdotus on lähtenyt kunnanjohtaja Olli Riikosen kynästä. Sieltähän kaikki viisaus on tullut viime vuodet.
Kaiken huippu oli, että kunnanjohtajalle kokouksessa annettiin mahdollisuus selittää miten asiat "todellisuudessa" olivat. Eikö kunnanjohtajan hipiä kestänyt demariryhmäjohtajan lievää arvostelua asian hitaasta etenemisestä?
Kyseinen asiain käsittely ei sisällöltään ja vielä vähemmän aikataulultaan täytä alkeellisempiakaan hyvän hallintotavan edellytyksiä. Kysymys ei ole yksin hallintotavan laiminlyönnistä sillä se vaikuttaa mitä suuremmassa määrin myös kunnan talouteen. Kulkihan Hellin kautta ja taitavat kulkea edelleen valtaosa veroeuroista.
En tiedä mitä valtuutetut asiasta ajattelivat. Hyvää vai pahaa? Vuokko Väistön puheenvuoron ja kunnanjohtajan selittelyn jälkeen käytti puheenvuoron vain Löppönen.
******
Kokousfarssin toinen osa käytiin pykälässä 9. Sekin oli demareiden aloite, joka koski projektiohjeistuksen laatimista kunnalle. Aloitteessa olivat myös mainittu kohtia,joihin tulisi kiinnittää huomiota.
Kunnanjohtajan päätösehdotuksessa todetaan vuoden 2003 laaditut toimintaohjeet vanhentuneiksi (kas kummaa) ja jatkaa; että kehittämispäällikkö valmistelee uudet projektityöskentelyn ohjeistuksen kevääseen mennessä ottaen huomioon aloitteessa esille tuodut näkökannat. Ja sitten toteaa päällimmäiseksi, että aloite on loppuun käsitelty. Minä sanon, että voi hyvänen aika. Näinkö luottamushenkilöiden aloitteita käsitellään? Annetaan asia virkamiehen tehtäväksi ja harasoo. Virkahenkilölle annettu tehtävä ei ainakaan tohmajärveläisessä järjestelmässä takaa mitään. Asioiden viivyttely on täällä enemmän kuin tapa. En usko sen johtuvan ainakaan työpaineesta, kun terveys- ja vanhuspalvelut hoidetaan muualla.
Jos asia saadaan vasta vireille ei se ole loppuun käsitelty. Pitäisi se tajuta ainakin virkamiestason korkeimmalla johdolla.
Asiasta tietenkin äänestettiin. Valtuutetuista 16 tukivat kunnanjohtajan näkemystä. (sehän se todellisuudessa oli)
9 valtuutettua oli sitä mieltä, ettei asia ole loppuun käsitelty ja kaksi äänesti tyhjää.
*******
Muissa asioissa nosti Aarne Laasonen keskusteluun Teatteriyhdistyksen vuokran maksun kunnalle kesäteatterialueesta. Se oli tullut yhdistykselle yllätyksenä ja taannehtivana ilman sopimusta kahdelta vuodelta. Asiasta olivat yhdistyksen johtohenkilöt ottaneet yhteyttä.
Tapaus vuokran maksu herätti 13 puheenvuoroa, joista kolme tuli virkamiehiltä. Luottamushenkilöt pääosaltaan olivat puheenvuoroissaan yhdistyksen puolella. Joku piti tärkeänä, että kaikkia yhdistyksiä pitää tukea samalla tavalla. Mikähän viisaus siinä mahtaa olla. Yhdistyksiä kun on moneen lähtöön.
Asiaan varmaan palattaneen jossain yhteydessä. Ainakin siinä, että liikuntaa ja kulttuuria verrataan toisiinsa ja niin myös niiden saamaa kunnan tukea.
Valtuuston kokouksesta jäi taas kerran maku, josta pitää kysyä, mihin luottamushenkilöitä tarvitaan Tohmajärven kunnan asioita hoidettaessa.

Tällainen aloite demareilta 2007

Aika on ajanut aloitteen ohi. Tällä hetkellä en henkilökohtaisesti tämmöistä selvitystä enää kannata. Kiitos kunnanjohtajien ja Helli-liikelaitoksen.

Valtuutetun aloite

15.5.2007.

TOHMAJÄRVEN KUNNANVALTUUSTO

Puheenjohtaja Vuokko Väistö

Esitämme kunnioittavasti, että Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämissä puitteissa ja määräajassa otetaan selvittelyyn mahdollisuus muodostaa Keski-Karjalaan yksi yhteinen kunta.

Perustelut:

Mitkään aiemmat päätökset tai hankkeet eivät ole esteenä selvittelylle ja mahdollisille kuntaliitoksille, vaan jopa tukevat aloitettamme.

Kitee, Kesälahti, Rääkkylä ja Tohmajärvi muodostavat yhdessä kiinteän maantieteellisen, kulttuurillisen ja liikenteellisen kokonaisuuden, jonka puitteissa on mahdollisuus vastata ja täyttää parhaiten Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaatimat haasteet erityisesti terveyden- ja vanhushoidon sekä koulutoimen osalta.

Terveys- ja vanhuspalvelujen järjestäminen muuten kuin yhden yhteisen kunnan hallinnointi mallilla tulee olemaan hankalaa ja kallista veronmaksajille.

Esim. Keski-Karjalan sosiaali- ja terveystoimen yhdistymishanke omine johtajineen ja hallintoineen toteutuessaan vain lisää kuluja.

Keski-Karjalan kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Tohmajärvi ei tule selviämään taloutensa kuntoon saattamisessa ilman edessä olevia mittavia toiminnan supistamisia ja veronkorotuksia. Saman voinee epäillä olevan edessä myös muiden Keski-Karjalan kuntien kohdalla.

Edellä olevat tosiasiat hyväksyen, on järkevää muodostaa Keski-Karjalaan yksi yhteinen kunta. Ottaa vastaan n. 10 milj. euron valtion tarjoama yhdistymisavustus ja ryhtyä hoitamaan kuntalaisten palveluja puhtaalta pöydältä ilman velkataakka.

perjantai 24. helmikuuta 2012

Reuna huomioita

Kuntarajoissako syy siihen, että jätteenpolttolaitosta ei saada omaan maakuntaan? Ainakin Karjalainen omassa jutussaan pohtii polttolaitoksesta mahdollisesti tulevia hyötyjä Joensuun ja Kiteen kesken. Sikäli jos laitos tulee Puhokseen.
Mikäli tällä tasolla käydään keskustelua, ei ole ihme jos kohta koko Pohjois-Karjala näivettyy tuppukyläksi.
Ei jätteenpolttolaitoksella tulevaisuutta rakenneta. Täytyy olla myös toimintaa, jolla jätettä synnytetään. Polttolaitos jätteen synnyttämiseen voisi olla innostava tekijä tässä suhteessa. Jo siksi sen paikka olisi Pohjois-Karjalassa.
Henkilökohtainen tuntemukseni on, että ennen pitkää kuntarajat muuttuvat siinä määrin, ettei Joensuu ja Kitee pysty erillisinä kuntina kilpailemaan keskenään. Ainakaan niin kuin nyt näyttää olevan, koko alueen etujen vastaisesti. Rakennetaan se laitos Puhokseen.
******
Helli-liikelaitos on supistunut ja supistuu entisestään. Toiminnasta on lähtenyt kokonaan Rääkkylä. Lasten varhaishoito ja ensiopetus on lähtenyt tai lähtee vielä edelleen j.n.e.
Hellin johdon palkat lanseerattiin alkuun korkeaksi suurta työmäärää korostaen. Nyt en ole huomannut, että työmäärän supistuminen olisi vaikuttanut palkkatasoon mitenkään. Puhumattakaan , että työn tuloksellisuus tai tuloksettomuus olisi huomioitu mitenkään palkassa. Tämmöistä on Hellin toiminta. Säästöjä etsitään vain kuntalaisten palvelujen supistamisessa. Ja tietenkin oman tuotannon alasajolla Mehiläisen pesään.
******
Niin se paha Rääkkylä. Se pääsi käräjöintiuhasta huolimatta irtoamaan Hellin huomasta.
Nyt tämä peijooni tarjoaa vuodeosastopalveluja naapuri kunnille erikoissairaanhoidon jonotuspaikkojen vähentämiseksi.
Eikö tämä sano mitään niille, jotka edelleen näkevät Hellin palvelut ainoaksi Keski-Karjalaan.
En ole yksityisten palvelujen kannattaja, mutta järellisistä vaihtoehdoista pystyn valitsemaan nelosista parhaan. Tämä ominaisuus on puuttunut Hellin toimista vastaavilta koko ajan. Erikoisesti niiltä kunnanjohtajilta, jotka ovat sitoneet itsensä Hellin jalkaan.
******
Maataloustuet on jaettu. Pohjois-Karjalassa kymmenen kärkeen pääsi tohmajärveläisiä kolme. Lintunen Jukka 562000 euroa; Raumas Oy 528000 euroa ja Ahlvist MTY 349000 euroa.
Luulen tukien taas herättävän mielipiteitä enemmän vastaan kuin puolesta. Maatalousyrittäjät kadehtivat ja tavalliset duunarit näkevät tuet ansiattomina tuloina.
En kuulu mielipiteineni kumpaankaan porukan tukijoihin. Syitä on monia.
Tuet osoittavat paikkakunnalla olevien maatauosyrittäjien kyvystä toimia omalla alallaan. Toiminnasta tuet on maksettu. Vähemmälläkin ponnistuksella tuen ottajia olisi löytynyt kyllä.
Tukiraha tulee alueen ulkopuolelta. Raha ilmeisesti jääkin tänne. Sellainen raha on tervetullut siinä kuin ne kunnalle tulevat valtionosuudetkin.
Wahroosin ja vastaavien tukirahoja en ole puolustamassa. Kyseisiä herroja näkee harvoin lapion varressa tai sontaa mättämässä navetassa.
Näillä mennään tämä pyhänseutu.

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Kuka kampittaa ja ketä?

Reino Löppönen muutama kuukausi sitten kirjoitti jossain jutussaan, jossa kertoi Helli-liikelaitoksen erinomaisuudesta, että minä olen Hellin kampittaja.
Löppönen ei näytä sitä itse olevan. Hänhän viimeisimmässä kunnanhallituksen kokouksessa Leena Väistön, Katri Könösen kanssa tukivat kunnanjohtaja Olli Riikosen näkemystä, ettei Keskusta puolueen esittämällä Hellistä eroamisaloitteella ole kiirettä.
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Löppönen on aloitteen tekijä Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja. Toimiiko menettelyllään Löppönen vastoin oman ryhmänsä tekemää aloitetta? Mielestäni toimii.
Toinen mielenkiintoinen asia on hallituksen puheenjohtaja Leena Väistön asema asian "jarrutuksessa". Hallituksen puheenjohtajan kun pitää nimenomaan toimia valtuuston aloitteiden ja päätösten tinkimättömänä toimeenpanijana.
Onneksi hallituksen jäsenistä enemmistö ymmärsi asemansa ja vaati aloitteen eteenpäin viemistä.
Jos kunnanjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja hallituskin tarkoituksen hakuisesti jarrutuksella haluavat ohjata asioiden kulkua ja vaikutaa näin tehtäviin päätöksiin, ollaan kovin kapealla polulla. Herää kysymys nauttivatko he valtuuston luottamusta.
*******
Nyt näyttää, että Hellin johtokunta on ottanut aloitteet käsiinsä, kun kunnat vain nuhjailevat. Kysymyksessä ei ole enää itsensä kampittaminen vaan suora laukaus.
Johtokunta kiirehtii kuntia tekemään aiesopimuksen liikelaitoksen purkamisesta. Kysymyksessä näyttää olevan ns. itsemurha.
Tähän on siis tultu. Annan kampittajan tittelin mielelläni Hellin johtokunnalle. Kaiken kaikkiaan koko Hellin historia osoittaa miten pielessä on Hellin toiminta ollut. Sormi osoittaa Hellin paisutettua hallintoa kohtaan. Siellä on epäonnistuttu henkilövalinnoissa. Titteli ei tee kenestäkään kykenevää. Muutakin tarvitaan. Nyt se on nähty.
******
Perusterveyden hoitoa mitataan myös erikoissairaanhoidon (Keskussairaalan) ns. jonotus- eli sakkopäivillä. Helli-liikelaitos on ne hoitanut niin, että
Kesälahdelle on kertynyt sakkopäiviä 26
Kiteelle sakkopäiviä on tullut 77
Tohmajärvi komeilee kärjessä 114 päivällä.
Asukas määriä kyseisissä kunnissa ei voi pitää syynä sakkopäiviin. Sairastavuuskin seuraa asukasmääriä. Kysymyksessä pitää olla valikoiva vastaanotto kuntalaisten sijoittelussa terveyskeskuksiin. Olisi tiedettävä onko kiteeläisiä suosittu sijoittelussa terveyskeskuksiin.
Tohmajärven vuodeosasto on saneerattu isku kuntoon. Herää kysymys miksi Helli on omalla päätöksellään supistanut Tohmajärven vuodeosaston paikkalukua neljällä. Hölmöläisten hommaahan tämmöinen säästäminen on. Ei ihme jos sakot lisääntyvät.
*******
Entä tämä. Helli ilmoittaa, että ostopalvelut ylittyvät budjetissa 4.2 milj.eurolla. Säästöjä tulee 0,8 milj.euroa omista henkilöstömenoista.
Sokeakin näkee kepillään mistä moinen johtuu. Omaa henkilökuntaa käytetään entistä vähemmän palvelujen tuottamiseen ja ostopalveluja lisätään. Esimerkiksi sopii lääkäri- ja tehostettuasumispalvelut. Mehiläisen pörräys veronmaksajan kukkarolle taitaa käydä kalliiksi.

Kannustaa pitää

Olin reilu viikko sitten Stora Enson informatiotilaisuudessa Pajarinhovissa. Paikalle oli kutsuttu ilmeisesti potenttiaalisia puukaupan tekijöitä Itä-Suomesta. Kohdalleni sattunut kutsu tuli vaimon kannokkojen kautta. Ilmeisesti tilanne metsässä ei ollut ehtinyt kutsujalle.
Porukkaa oli paikalla kuin pipoa kuunaan. Ensolaiset pitivät puhetta. Malliin tilanne metsäkaupassa on kinkkinen, mutta ei niin kinkkinen. Ota siitä selvää. Kannokoita eivät taida ostaa. Pitäisi olla sekaan järeämpää puuta. Näin aistin.
Tarjoilupuolella oli noutopöytää ja pari viini tai kaljapaukkua. Minä jouduin käyttämään maitoa. Sattuneesta syystä. Kahvin ja tanssin samoista syistä jätin väliin.
********
Eilen luin Hesarista ilo uutisen. Stora Enson toimitusjohtajalla menee hyvin. Hän on viime vuonna onnistunut tehtävässään niin hyvin, että se on mahdollistanut hänelle 132 prosentin palkankorotuksen. Rahana prosentit tietävät 2,9 milj. euroa. Eikä tässä vielä kaikki. Virmalta meni vielä Karvisen eläkejärjestelyihin 0,4 milj. euroa. Mies on vasta 54 vuotias ja eläkkeelle jää hän 60 vuotiaana.
Voihan noihin lukuihin sattua muutamien senttien virheitä. Mutta kyllä kaiken kaikkiaan Enso on löytänyt erinomaisen miehen johtajakseen. Ei ole yleistä, että miehen työteho nousee vuodessa 132 %. Ellei se aloitettaessa ole alle nollan. Se tuskin Karvisen tapauksessa on mahdollista. Mieshän astui toimitusjohtajaksi 2007. Silloin oli jo käytössä nykyiset tehomittaukset. Ainakin puumittauksissa.
Se ei saa alentaa toimitusjohtajan arvostusta, että samaan aikaan kuin Karvisen kannustusrahat nousivat ruhtinaallisesti Stora Enson voitto ennen veroja puolittui 421 miljoonaan euroon. Eikä se, että Karvinen asuu Englannissa ja maksaa veronsa sinne. Stora Enson suurimmat omistajat ovat Suomen valtio ja ruotsalainen Wallenbergin suku.
On hienoa olla mukana tämmöisessä menestystarinassa. Sen koin seistessäni Pajarinhovin ruokajonossa.
******
Laskin toimitusjohtaja Jouko Karvisen Ensolta saatavan palkan helpommin ymmärrettävään muotoon. Vain siksi, ettei joku ymmärtänättömyydessään rupea Karvsista kadehtimaan.
Normaalityöajaksi muutettuna Karvisen tuntipalkka 1394 euroa.
päiväpalkka 11152 euroa
viikkopalkka 55770 euroa
kuukausipalkka 223080 euroa
Laskussa saattaa olla jokunen virhe, niin kuin tämmöisiin asioihin yleensäkin kuuluu.
*******
Karvisen palkasta on siitä osaltaan vastaava korkea virkamies sanonut, että tällaisissa tehtävissä on ihmisiä, jotka ovat tulossuuntautuneita. Kyllä Karvinen on ilmeisesti juuri sellainen. Ainakin palkastaan päättäen.

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Kiukuttelu ei auta

Tohmajärven kunnanhallituksen huomisen kokouksen esityslistalla on Kuntaliiton jäsenmaksua koskeva kohta. Siinä on mahdollisuus puolittaa tai kieltäytyä kuntaliiton jäsenmaksusta. Esitys listalle lienee tullut kunnanjohtajalta. Luottamushenkilöiden kaskuudessa en moista asiaa ole havainnut käsitellyn.
Kysymys lienee kunnanjohtajan henkilökohtaisesta kiukuttelusta, joka pohjautunee puoluepoliittisiin näkökohtiin. Mielestäni Tohmajärveläisen kaltaisen kunnalla ei ole varaa kiukutteluun.
Pidin jo kansanedustajien kuntakartan repimistä ala-arvoisena toimintana vakavassa asiassa, joka koskee koko kansaa, ei yksin jotain puoluetta.
*******
Kiukuttelun sijasta toivoisi kunnanjohtajan keskittyvän esim. valtuutettujen aloitteiden valmisteluun ja tuontiin hallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Niissäkin sattuu olemaan asian tynkää.
Esimerkiksi huonosta kunnanjohtajan toimista voi pitää demareiden jättämää valtuutetun aloitetta Hellin Yhteistoimintasopimuksen muuttamisesta. Aloite jätettiin 26.10.2010. Hallituksen päätökseen se ehti vasta 30.1.2012.
Sanomattakin on selvää kysymyksessä olevan tahallisen tai kyvyttömyydestä johtuva viivyttely. Asiat olivat "käsittelyn" aikana täysin vanhentuneet. Demokratian toteutumisesta ei tämmöinen käsittely nopeus kerro muuta kuin halveksuntaa demokratiaa kohtaan.
******
On mielenkiintoista nähdä miten käy Keskustapuolueen jättämän valtuutetun aloitteen. Siinä esitettiin eroa Helli-liikelaitoksesta vuoden 2013 alusta. Toistaiseksi aloite ei ole ehtinyt hallituksen käsittelyyn. Halutaanko tämäkin aloite unohtaa ja ajaa samaan aikaan asioita, jotka ovat päin vastaisia aloitteelle.
Asioiden käsittelyä voi kunnanjohtaja johtaa paljon haluamallaan tavalla. Kunhan se noudattaa kuntalakia ja hyvää hallintotapaa. Tahallinen viivyttely ei ole kumpaakaan edellä mainuista.
Päävastuu kunnahallituksen toimista on kuitenkin hallituksen puheenjohtajalla. Tohanjärvellä hallituksen puheenjohtaja on Leena Väistö. Hän ottaa tai jättää ottamatta esityslistalle asioita. Hänenkin on huomioitava kuntalaki ja hyvä hallintotapa. Lisäksi hän on vastuussa kunnanajohtajan toimista juuri edellä mainituissa asioissa.
Jos kunnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtajan toimissa on arvostelun aihetta, siihen voivat puuttua valtuutetut. Tämä on syytä pitää muistissa.

torstai 16. helmikuuta 2012

Näkemykseni eilisestä valtuuston iltakoulusta

Kokous kesti kolme tuntia. Kaikki saivat ainakin yhden puheenvuoron. Jotkut jopa kaksi.
Asiana oli mahdollinen kuntaliitos ja siihen liittyvä kuntakartta.
Poikkeuksellista aikaisempiin valtuuston jäsenten tapaamisiin oli, että nyt selvästi pyrittiin yhteiseen näkemykseen.
Korostettiin, ettei puoluepoliittisin näkemyksin ja ohjatuin ratkaisuin päästä parhaalla mahdollisella tavalla hoitamaan juuri tohmajärveläisten asioita.
Ymmärtääkseni puheenvuoroista kävi selvästi esiin valtuutettujen haluavan Tohmajärven kunnan pysyvän itsenäisenä kuntana, niin kauan kuin se suinkin on mahdollista. Kannatus näytti 100%:lta vaikka sitä ei mitenkään mitattu.
Jos kuntaliitoksiin joudutaan näytti valtuutettujen mielipide silloin kääntyvän Joensuun suuntaan. Joku näki liitoksen suunnasta hyväksi, jos siitä tehtäisiin mielipide tiedustelu kuntalaisilta. Perusteeksi siihen nähtiin demokratia ja kuntalaisten sitouttaminen tehtävään päätökseen.
Myös Helli-liikelaitoksen nykytilasta käytiin keskustelua. Kysyttiin missä viipyy Keskustan valtuustoaloite. Siinä esitettiin Tohmajärven eroavan Hellistä tulevan vuoden alusta. Ero näytti saavan kannatusta yli puoluerajojen.
Kaiken kaikkiaan iltakoulu oli mielestäni parasta valtuustoa koko meneillään olevalta valtuustokaudelta. Jos valtuutetut haluavat hoitaa kokonaisvaltaisesti kuntalaisten asioita, edellyttää se yhteistoimintaa yli puoluerajojen.
Yhteishengestä ja sen kehittymisestä on hyvä esimerkki Rääkkylästä.
Ehkä kaikkia paikalla olijoita liitti yhteen ajatus siitä, että nyt ei hätäillä. Kiireestä nähtiin syy Hellin epäonnistumiseen.
Valtuuston seuraava kokous on 27.3.2012.

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Virkkunen on virkkanut

Ja kuntapäättäjät ovat sanansa sanoneet. Jäi vain pohdittavaksi mitä ministeri sanoillaan lopulta tarkoittaa. Höpöpuheeksi ministerin mielipiteitä ei ole viisasta väittää.
Kuntapäättäjienkään mielipiteet tuskin edustavat sitä kattavuutta, jota kuntalaiset lopulta ovat mieltä rakennemuutoksesta.
Nyt ei pitäisi edetä yhden oikean ratkaisun varassa. Sellaisesta pitäisi Hellin myötä olla viisastuneita.
On ilmeistä, että kuntarakennetta tullaan muuttamaan. Onhan se ollut pian kymmenen vuotta yritelmissä. Jos kuntaliitoksiin mennään, niin silloinkin on vaihtoehtoja olemassa. Kenen kanssa hynttyyt lyödään yhteen. Myös kunttia voidaan pilkkoa. Jos se on viisasta.
Keski-Karjala lienee kinkkisin kohda Pohjois-Karjalassa. Siitä ei ole vielä paljoa puhuttu, mutta on syytä uskoa, että tullaan puhumaan.
Rääkkylä on reilusti ilmaissut kantansa kuntaliitoksiin. Siitä olisi esimerkkiä muillekin Keski-Karjalan kunnille.
Huomenna on Tohmajärven valtuustolla iltakoulu. Jäädään odottamaan mitä sieltä kuuluu.

tiistai 14. helmikuuta 2012

Kaivellaan vanhoja hampaan koloista

Tulen julkaisemaan muutamia vanhoja juttuja. Oikeastaan vain siksi, että voi todeta miten pienessä me pyörimme vuosikausia. Toinen tarkoitus on muistuttaa lukijoita menneistä ajoista. Jotain muutosta on sentään yritetty, mutta kaikki on kampattu nurin.
Alla on yksi esimerkki vanhoista jutuista. Myöhemmin julkaisen aloitteita ja vastaavia lisää. Lukija voi huomata juttujen edelleen olevan "ajankohtaisia. Aloitetaan vuodesta 2006.
Mikä on jo kirjoitettu, sitä ei tarvitse uudelleen kirjoittaa. Tämä tietokone on siitä mukava vempain.

Tämä on julkaistu 5.2.2006

Tosiasiat esiin kuntarakenneuudistuksessa.

Suomessa on meneillään kunta- ja palvelurakenneuudistusselvitys. Pohjois-Karjalan kuntatyöryhmältä on valmistunut ensimmäinen raporttiluonnos 12.1.2006 selvitysmies ja kuntatyöryhmän teknillisen puheenjohtaja Ilkka Pirskasen johdolla.

Kuten odottaa sopiikin myös lopullinen raportti ministeriölle on laadittu muotoon, jossa kaikki toimeksiantoon liittyvät asiakohdat tulevat esiin, mutta vain harva niistä aukenee ratkaisumalliksi annettuun tehtävään.

Tohmajärvellä raporttiluonnoksen ensimmäisessä esittelytilaisuudessa ja sen yhteydessä käydyssä Keski-Karjalan kuntien edustajien puheenvuoroista tuli selväksi, ettei yhteistä säveltä ja tahtoa synny todelliseen kuntayhteistyöhön. Vielä vähemmän ollaan valmiita kuntaliitoksiin. Niihin näytetään odotettavan ”terapiaa” valtakuntatason päättäjiltä.

Kuntien lausunnot raportin pohjaksi on laadittu kunnanjohtajien toimesta tai ainakin heidän johdollaan. Siksi syyt ja seuraukset nykytilanteesta ovatkin yksipuolisia ja omaa virka-asemaa kohtuuttomasti huomioivia.

Syyksi nykytilanteeseen näytetään hyväksyttävän ikäihmisten lisääntynyt kuntapalvelujen tarve. Toinen syy löytyy valtiovallan kitsaasta rahapolitiikasta. Ainuttakaan syytä nykytilanteeseen ei löytynyt kuntien omasta toiminnasta, vaikka niitäkin kyseltiin maallikkojen puheenvuoroissa.

Kysyttiin olisiko kuntatalouden heikkoon tilaan syytä myös kuntien palvelujen huonolla tuottavuudella ja 1800-luvulta peräisin olevalta kuntajaolta. Joku kysyi onko nykyinen kuntien henkilöstöjakautuma oikea suoritusportaan ja esimiestason jaon kohdalla ja samalla epäili lähidemokratian merkitystä palvelujen hyvään tuottamiseen.

Selvitysmies Ilkka Pirskanen ampui loppupuheenvuorossaan Tohmajärvellä alas epäilyt kuntabyrokratian liiasta paisutusepäilystä. Hänen mielestään esimiestasoa eikä ilmeisesti henkilökuntaakaan ole kertynyt liikaa kuntaportaisiin.

Allekirjoittaneen on vaikea yhtyä edellä olevaan selvitysmies Pirskasen loppulausumaan. Pohjois-Karjalassa on kaksi kuntaa, Polvijärvi ja Tohmajärvi. Molemmat ovat lähes identtiset sijainniltaan ja toiminnoiltaan suhteessa maakuntakeskukseen Joensuuhun.

Yksi ero kuntien kesken löytyy. Polvijärven kuntatalous on kunnossa, mutta Tohmajärvi tarpoo pahoissa veloissa. Polvijärvellä on lähes sata henkilöä vähemmän palkkalistoillaan.

Kuka sanoikaan? ”Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.”

Veijo Tuunanen

Tohmajärven kunnanhallituksen ja

valtuuston jäsen. SD. sit.

Yhteystiedot: Veijo Tuunanen. Talluksentie 23 A2. 82600 Tohmajärvi

Puh. 013 284433 tai 050 3634340

maanantai 13. helmikuuta 2012

Aluekierros alkaa tänään Joensuusta

Joensuuhun on tänään kutsuttu kymmenkunta edustajaa kustakin Pohjois-Karjalan kunnasta kuulemaan mitä valtiovallalla on sanottavaa kuntauudistuksesta.
Luultavasti myös kunnissa on varauduttu sanomaan painava sana samasta asiasta. Kuka "painavan" sanan on valmistellut ja kenen mielipiteet siinä tulevat esiin onkin jo kokonaan toinen juttu. En usko erehtyväni, jos päällimmäisenä näkyvät kuntien johtajien ja tällä hetkellä vallassa olevien luottamushenkilöiden mielipiteet. Onko tämä se tavoite, joka aluekierrokselle on asetettu? Tuskinpa.
Aluekierrokselle asetettiin tavoitteeksi kuulla kuntia. Tällaisella tavoitteella joudutaan kuulemaan, vaan jäävejä. Kunnanjohtajia, joiden asemaa ja osaltaan toimentuloa kuntien väheneminen koskee eniten. Vallassa olevat luottamushenkilöt edustavat vain osaa kuntalaisista, vaikkakin ehkä enemmistöä. Voi olla, että lähes saman verran kuntalaisten mielipiteistä kuntaliitoksiin jää kuulematta.
Kuntarajojen muutos on sen verran kova, että tavoitteeksi pitäisi asettaa KUNTALAISTEN kuuleminen. Asiaa ei pidä jättää "jäävien" hoidettavaksi. Ehkäpä kuntalaisten kuulemiseenkin vielä päästään.
*******
Kuntakarttaan eduskunnassakin on suhtauduttu hämmästyttävällä tavalla. On televisiossa kansan silmien edessä revitty kartta. Vieläpä merkittävän puoluejohtajan toimesta. Teko osoittaa enemmän repijän mielenlaadusta kuin kartan huonoudesta.
Kysymyksessä lienee huonosti harkittu näytelmä. Jos sillä halutaan osoittaa jotain kartan huonoudesta, niin tuskin sanoma menee perille. Teko osoittaa katsojan aliarvioimista enemmän kuin repijän harkintaa yhteisten asioiden hoitajana.
*******
Keski-Karjalan asema uudessa kuntakartassa on eniten mielenkiintoa herättävä. Tuntuu kuin Keski-Karjalan merkiteminen yhdeksi kunnaksi on tapahtunut viisivuotta vanhoilla perusteilla. Muuten asiaa on vaikea ymmärtää ja löytää perusteluja.
Olipa tuo tässä vaiheessa miten hyvänsä, ei pelihousuja kannata polttaa. Kuulemalla kuntalaisia ja saamalla heidät mukaan, voidaan paljon korjata sitä mitä viimeisen viiden vuoden aikana on onnistuttu tuhoamaan.
Pakolla ei Keski-Karjalaankaan saada yhteistä kuntaa. Se nyt ainakin pitäisi sokean Reetankin nähdä.
Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella on kuntalaisten asunto.
Lopuksi: Kiihko pois ja kylmää harkintaa tilalle. Mielestäni siihen kuuluu kuntaliitokset kuntalaisten tahdon mukaan.

torstai 9. helmikuuta 2012

Karkaako mopo käsistä?

Jäitä hattuun Tiilikainen ja huivin alle Kiviniemi. Ajatus tuli mieleen kun katselin eilen iltaista keskustelua kuntaliitoksista.
Heidän puheensa olivat epämiellyttävää kuunneltavaa. Jopa osaltaan alatyylisiä. Muistan miten toimi ja mitä edusti Kiviniemi toimiessaan kuntaministerinä Paras-hankkeen aikoihin. Paras-hankkeen tarkoitus oli tismalleen sama kuin nykyisen hankkeen. Vähentää kuntia.
On kuulijoiden aliarvioimista väittää mustaa valkoiseksi asiasta, jonka useimmat muistavat. Paras-hanke meni persuuksilleen. Pitääkö nykyisen myös mennä metsään? Kaikki kuitenkin myöntävät, ettei nykyisellään voida jatkaa.
******
Tunnustetaan alkuviisaudeksi muutama tosiasia. Muutoksia kuntiin tarvitaan. Ilman kuntaliitoksia niihin on lähes mahdoton päästä. Myös Pohjois-Karjalassa.
Tässä vaiheessa on mahdollisuus sanoa mitä pohjois-karjalaiset ovat mieltä uudesta kuntakartasta. Joitainhan se voi vähän kirpaista. Jotkut voivat tuntea mielihyvää.
Tärkeintä on saada kuntalaiset mukaan muutokseen. Heidän asioitaanhan pitäisi hoitaa myös tulevaisuudessa. Hallinto on lopulta sivuseikka. Se hoituu olipa se kilometrin tai sadan kilometrin päässä. Kuntalaiselle on ehkä tärkeintä lääkäriin pääsy. Sitäkin voidaan mitata, joko kilometreissä tai ajassa.
Yhtä tärkeää on se mielipide, jolla muutokseen lähdetään. Kenen kaa halutaan olla. Mieluiselta naapurilta siedetään enemmän kuin vähemmän mieluiselta. Eli kuntalaisia on viisasta kuunnella. Todellisesti. Ei luottamushenkilöiden välityksellä. Se ei nyt riitä.
********
Kuntakartassa on yhdeksi kunnaksi ehdotettu Keski-Karjalaa. Se on virkamiesten näkökulma. Mihin se perustuu ei ole tärkeää. Paikallista tietämystä tuo tuskin edustaa.
Keski-Karjalassa ovat Kesälahti ja Kitee tiensä valinneet. Ainakin siltä näyttää. Nyt herää kysymys mikä on Tohmajärven ja Rääkkylän tulevaisuus? Mitä mieltä ovat näiden kahden kunnan kuntalaiset? Haluavatko he mukaan järjestelmään, jonka vasta äsken hylkäsivät 10,5 miljoonan euron kylkiäisistä huolimatta.
Jos jotain pysyvämpää halutaan, on sitä näissä kahdessa kunnassa kysyttävä tavallisilta kuntalaisilta. Kysely ei ole kustannuksiltaa kallis. Sen tulos ei velvota kunnanvaltuutettuja. Harva kuitenkin toimisi sitä vastaan, jos kuntalaisten mielipide olisi selvä.
Keski-Karjalassa Kiteen kohtalo on kinkkinen. Kiteen eteen ei kuitenkaan pidä ja saa tehdä uhrauksia vain kiteeläistiä etuja ajatellen. Ei omaa lehmää saa unohtaa ojaan. On pidettävä huolta niistä, jotka tulevat jäämään sivummelle. On valittava nelosista paras.
******
Pakkoliitoksia tuskin tulee. Ne sopivat demokratiaan huonosti. Demokratiaa olisi, jos rääkkyläläisiltä ja tohmajärveläisiltä kysyttäisiin kumpi olisi liitoskohteena mieluisampi Kitee vai Joensuu.
Palataan asiaan tuota tuonnempana.

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Kysymyksiä on, onko vastauksia...

Pitkään piiloteltu kuntakartta on julkaistu. Nyt voidaan aloittaa säpinät puolesta ja vastaan. Merkille pantavaa on, että kuntaliitoksia vastustavat he, jotka kunnat ovat saattaneet nykytilaan. Siis kuntien johtajat ja vallassa olevat luottamushenkilöt.
Kuntaliitoksia näyttävät kannattavan eniten he, jotka ovat olleet maksumiehinä nykymenossa.
Poikkeuksena kesälahtelaiset ja kiteeläiset. He ovat löytäneet vihdoin toisensa. Miksi vasta nyt? Aikaa olisi ollut naimakaupan tekoon vuosikausia. Paras-hanke tarjosi siihen hyvät mahdollisuudet niin kuin muillekin Keski-Karjalan kunnille.
Tuntuu tavallisen kuntalaisen halventamiselta, kun luottamushenkilöt nyt sanovat olevan kyseessä järkiliiton ja sille hyvän ajankohdan. Uskokoon ken tahtoo. Minä en. Kysymyksessä on paniikkiratkaisu ja sellainen harvoin johtaa hyvään lopputulokseen. Toivotan liitolle kuitenkin hyvää menestystä.
Pohjois-Karjalaan esitetään kolmea kuntaa. Omana mielipiteenäni olen jo aikaisemmin sanonut, että yksi kunta olisi paras, mutta kaksikin käy. Keittäkööt sopan mieleisekseen he, keillä on valta.
*******
Jos kuntaliitosten tavoitteena on taloudellisesti vahva kuntarakenne, työssäkäynti ja asiointialueet, niin mitä näihin tavoitteisiin vastaa Keski-Karjalaan esitetty kunta.
Tiedän Keski-Karjalan vahvuudet. Olen niistä blogeissani kirjoittanut jo vuosia sitten. Silloin yritin herättää ajatusta yhdestä yhteisestä kunnasta.
Liekö ajatukseni ollut epätoivottu, mutta ei se ainakaan saanut siipiä selkäänsä. Silloin haluttiin ratsastaa Hellillä.
Niistä ajoista on Humalajoessa virrannut vettä sen verran, että aika, asiat ja kuntien talous on ajanut liitokselta jalat alta. Ihmissuhteet ovat ajaneet kunnat keskenään tilaan, joka tuskin julkilausumilla tai Helsingin käskyillä on korjattavissa auvoiseksi yhteiselämäksi. Tämmöinen on ihminen luonnoltaan. Joka toista väittää, on elänyt pullossa.
******
Minua lähinnä kiinnostaa Tohmajärven tuleva asema kuntaliitoksessa, jos se Keski-Karjalassa onnistutaan viemään läpi.
Kysyä sopii joutuuko tohmajärveläiset maksumiehen asemaan, jos neljästä kunnasta kolme on "konkurssikypsää".
Tohmajärvi on saanut kunnallisen rakennuskantansa saneerattua hyvään kuntoon. Joutuvatko ne tulevassa liitoksessa käyttämättömiksi. Lienee selvää, että säästöjä ei synny, ellei palveluja keskitetä. Kiteen kanssa naimakauppa vie sosiaali- ja terveyspalvelut Kiteelle. Jos joku muuta väittää, niin mitä järkeä sitten koko kuntaliitoksella. Tuossa alkuun muutama kysymys lukijan ratkaistavaksi. Muihin näkemyksiin palataan tuota tuonnempana.
*******
Annetaan kuntaliitosten olla täälläkin toistaiseksi entisellään. Kohta niihin on pakko palata.
Tulipa kuntaliitoksia tai ei ja kenen kanssa hyvänsä ei kannata hypätä kaivoon. Tulivatpa liitokset pakolla tai vapaaehtoisella pakolla yksittäistä kuntalaista ei päätöksillä ohjata. Suomi on vapaa maa. Täällä voi liikkua vielä vapaasti ja valita asuinpaikkansa, jos niin katsoo hyväksi.
Olisikin hyvä jos Tohmajärvellä järjestettäisiin neuvoa antava ja mahdollisimman kattava kuntalaiskysely siitä mitä suuntaa kuntalaiset pitävät parhaana kuntaliitoksiin pyrittäessä. Olisiko mieleisin Kiteen vai Joensuun suunta.
Vain sitouttamalla näin ja ottamalla kuntalaiset mukaan päätöksentekoon voidaan saavuttaa kuntalaisten kannalta myönteisiä tuloksi.
Kuntaliitoksissa hallinnon sijainti ei ole ensiarvoisen tärkeää. Se saa olla vaikka Huitsinnevadassa. Palvelut ovat kuntalaislle tärkeäpää. Ne pitää olla mahdollisimman lähellä. Ainakin tärkeimmät. Myös asiointisuunta voi joillekin olla määräävä. Jotkut arvostavat määrää, toiset laatua. Pienistä taajamista ei kaikkea voi saada.
Mutta eipä hättäillä. Ja kuunnellaan millä Helsingin herrat perustelevat esitystään.

maanantai 6. helmikuuta 2012

Kuntaliittäjät säpinöissään

Kun Karjalainen räppää nykyisin jutun lehteensä, ei tiedä onko se uutinen, selostus vai mielipide. Jos mielipide, niin kenen. Sekin jää epäselväksi.
Tätä pohdin kun luin juttua Kesälahden ja Kiteen meneillään olevasta kuntaliitoksesta. Liitoshan on vasta alkumetreillään. Se ei näytä neuvottelijoita haittaavan. Annetaan tiedotteita medialle kuin jo päätetystä asiasta.
Sivullisesta näyttää, kuin kesälahtelaisia vietäisiin kuin pässiä narusta. Heinätuppu turvan edessä. Konstilla, jos tulet jukuroimatta pääset maistaman heinätupusta.
Narun on vahvasti kiteeläisten käsissä. Mikäpäs siinä. Jos näin nähdään hyväksi.
******
Neuvottelijat näkevät vain positiiviset asiat. Niitä ei tässä vaiheessa ole muuta kuin valtionosuudet. Ei sanota, että joka ainut euro niin Kesälahdella kuin Kiteelläkin on jo syöty. Jos joku hopelo jää, menee se pahimpien homevahinkojen korjaukseen.
Kummankaan kunnan talous ei parane, ellei menoja suhteuteta tuloihin. Valtakunnan korkein veroprosentti pysyy liitoksesta huolimatta.
Neuvottelija Ari Asikainen antaa ymmärtää, että kuntaliitoksen myötä on valtiolta tulossa lisääkin harkinnanvaraista. Mihinkä hän tämmöisen näkemyksensä perustaa? Olisi voinut sanoa senkin.
Kuntaliitokset tulevat jos ovat tullakseen. Ne eivät kuitenkaan saa perustua "köyhän apuun". Kuntatalous on saatava omin voimin kuntoon. Vaikka sillä osaajien ammattitaidolla, johon keskustan johto vetoaa vastustaessaan kuntaliitoksia.
********
Samaisessa Karjalaisen jutussa sanotaan kesälahtelaisen Matti Kososen kääntäneen kelkkansa Kiteelle. Mihin suuntaan lie sitten alkuaan ollut meneossa. Olisiko Savonlinnaan?
Luulen tuntevani Matti Kososen ja hänen mielipiteensäkin sen verran, että ilmaisu kelkan käännöstä on jonkun toisen. Ei hänen iltsensä.
Reaalipolitiikkona hän toki ymmärtää, ettei Kesälahdellakaan hänen äänensä kuulu yli älämölöä pitävien mielipiteiden muuttajien.
Minusta mielipiteen muutos ei ole kovin voimakas, jos Kosonen sanoo kuntaliitoksella päästävän eteen päin kahdeksan vuotta.
Jos haluaa olla mukana kunnallispolitiikassa ei kannata hakata päätään keskustalaiseen mäntyyn. Jos mäntyä ei voi kiertää, on odotettava aikaa jolloin petäjä on nurin. Kunnissa on vastuu heillä, jotka ovat valtuustoissa. On äänestäjien vallassa ketkä valtuustoihin valitaan.
******
Miksi pitäisi luokitella samaisessa lehdessä ollut Kari Sutisen ilosanoma kuntaliitoksista. Hän kertoi saaneensa Tohmajärveltä 3-4 puhelinsoittoa. Niiden perusteella hän näki tohmajärveläisten muuttaneen mielipiteensä itsenäisenä pysymisestä. Että silleen.
Tohmajärvellä riittää höyrypäitä omiksi tarpeiksi. Monella valtuutetullakin pyörivät sukat jaloissa.
Onko Karjalainen vai Kari Sutinen mennyt asioiden edelle tulkitessaan muutamaa nimetöntä puhelin soittoa niin, että Tohmajärven kunta on liittymässä Kiteeseen.
Kun näin edetään, ei odotettavissa ole kovin mukavia aikoja siihen, kun oikeita kuntaliitoksia ryhdytään kokoon rustaamaan.
Kunta-asioissa näytetään edettävän paniikkimielialoissa. Eipä hyvältä näytä.
******
Jos ja kun kuntaliitoksiin mennään, eikö olisi hyvä jos tohmajärveläisiltä itseltään kysyttäisiin mikä on heidän mielipiteensä kuntaliitoksen suunnasta. Onko se Kitee vai Joensuu? Virkahenkilöille ja muutamalle äänekkäälle luottamushenkilöille ei pidä antaa valtaa mihin liitytään. Jos liitytään.

lauantai 4. helmikuuta 2012

Kovat kiireet kunnassa.

Kiireet ne on minullakin. En ehdi muuta kuin nenää niistämään. Hesan reissulla sain hankittua lunssan. Ei Hellin rokotus pystynyt tappamaan Helsingin bakteeria. Vai mikäse se ötökkä on, joka yskiessä lentää.
******
Otan tähän asian viimeisemmästä Tohmajärven kunnanhallituksen kokouksesta. Vastaavia esimerkkejä löytyisi vaikka kuinka paljon meneillään olevalta valtuustokaudelta.
SDP:n valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen 25.10.2010. Se koski sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintasopimusta. Aloitteessa oli yksityiskohtainen luettelo asioista, joihin haluttiin muutoksia.
Nyt 30.01.2012 kokouksessaan hallitus toteaa, että on toiminut aloitteen mukaisesti ja esittää sen tiedoksi kunnanvaltuustolle.
******
Näin Tohmajärven kunnassa toimitaan. Tämä aloite on maannut kunnanvirkamiesten, ilmeisesti kunnanjohtaja Olli Riikosen laatikossa yli 15 kuukautta.
Herää kysymys kunnanhallituksen puheenjohtaja Leena Väistön toimista tuoda asioita hallituksen käsittelyyn.
Jos sosiaali- ja terveyspalvelut tunnetaankin virkamiesten ja vallassa olevan keskustapuolueen puolelta poliittiseksi, sitä se ei ole kuntalaisen kannalta.
Tohmajärven kunnassa on ollut jo pitkään tapa, ettei aloitteita tai vastaesityksiä huomioida vähemmistöjen puolelta. Niitä pitkitetään ja venkoillaan jos johonkin suuntaan.
Juuri tästä on kysymys ko. tapauksessa. Samaan aikaan kunnanjohtaja on toiminut erittäin aktiivisesti "omia" ideoitaan ajaessa eteenpäin. On Helliä purettu ja keritty. Jopa siinä määrin, ettei entistä ehditä kuopata kun jo uutta työnnetään tilalle. Välillä on valitettu Kuopion hallinto-oikeuteen ja välillä kaduttu, purettu ja sovittu.
******
Odotetaan milloin kunnanjohtaja ehtii paneutua Keskustan jättämään valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään eroa Helli-liikelaitoksesta. Aloite jätettiin samassa kokouksessa, jossa demareiden aloite erota Hellistä hylättiin.
Taitaa keskustan aloitteelle käydä niin, että aika ajaa senkin ohi. Epäilen kunnanjohtajan laatikosta löytyvän uuden tavan jolla tohmajärveläisten asiat pannaan kuntoon. Onko sillä pitempää elinaikaa kuin aikaisimmilla kehitelmillä. Epäilen, ettei ole.

torstai 2. helmikuuta 2012

Pakkanen panee

Mitä tehnee ison talon isännät? Otsikolla ja leipätekstin ensimmäisellä lauseella viittaan vanhaan sanontaan. Olen sanontaa käyttänyt aikaisemmin alkuperäisessä muodossa. Nyt en viitsi. Joku pahoittaisi mielensä.
Se on näet niin, että yksi tykkää äidistä toinen tyttärestä. Vanha sanonta tämäkin. Kuten ökytalo tai syntynyt kultalusikka suussa. Kaikista näistä ja lukemattomista muista olen saanut niin positiivista kuin vähemmän positiivista palautetta.
******
En kirjoita pakkasesta sitäkään, että kovalla pakkasella on kiva tuvan ikkunasta katsoa ulos mitä köyhät ovat panneet päällensä.
Neljännes vuosisata pultsareita porraskäytävästä ja roskiksesta kadulle ajaneena tiedän sen ilman vitsailua. En voi ylpeillä talkkari aikaisilla aikaan saannoksillani. Tämän päivän tiedoilla ja asenteellani saisivat pultsarit olla rauhassa.
Puolustuksekseni en esitä edes sitä, että pultsareiden ulosheitto oli edellytys menestyä talkkarina. Sitä edellyttivät hienot rouvat. Heidän nenäänsä ei sopinut porraskäytävän tunkkainen ilma. Tai roskapussin heitto peitteeksi roskiksella.
******
Kehitys kehittyy. Sekin on vanha sanonta.
Kehitys ja kauppiaat teollisuuden tukemana ovat tuoneet iloksemme energia ystävälliset lamput.
Semmoiset, jotka syttyvät hitaasti, sisällä haisevat ja pakkasella tuikuttavat vain sen verran, että ilmaisevat sijaintinsa. Tätä niiden sanotaan tekevät pitempään kuin aikasemmin käytöstä poistuvat hehkulamput.
Hehkulamppujen hyvänä puolena oli se, että kun ne antoivat valoa ne myös lämmittivät, mikä oli hyvä varsinkin kovilla pakkasilla. 60 watin lamppu riitti kovillakin pakkasilla kellarissa pitämään putket ja perunat sulina.
*******
Edellisestä blogistani tuli palautetta. Siinä sanottiin, ettei Kiteen kaupunginhallitus ole tehnyt päätöstä lomautusten poistamisesta säästötavoitteista. Hyvä niin.
Palaute tuli tällä kertaa Nelosten kautta. Nelosia näytetään seurattavan, vaikka se onkin ollut toistaiseksi "telakalla".
Olen ajatellut ryhtyä vastaamaan blogipalautteisiin. Asia on noussut pintaan, kun Karjalainen on menettänyt asemansa mielipidekirjoitusten julkaisijana.
Toinen syy on, etteivät paikallislehdetkään ole joko saaneet tai julkaisseet mielipiteitä. Niitä luulisi olevan juuri nyt kun kuntia yhdistetään kiihtyvällä voimalla.
Kahotaan, kahotaan. Kiinnostaako lukijoita.
*******
Kuntalaisen mielipide: Tärkeintä on, että Tohmajärvellä säilyy terveyskeskus, jossa on päiväaikainen lääkäripäivystys ja sitä tukeva vuodeosasto.
On aivan sama missä ja miten sitä hallinnoidaan. Kuntarajat eivät ole määrääviä vaan välimatkat. Niitäkin pitää mitata myös ajassa. Ei yksin kilometreissä.

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Tästä se alkaa

Kotona ollaan. Tuli taas varmistettua, että matkailu avartaa. Rahapussia. Vaikka en lämpimille maille asti matkannukkaan.
Viikon poissa olo elinpaikkakunnalta ja 15 asteen lämpötilaero sai tunteen kuin olisi ollut pitemmälläkin matkalla.
Pressavaaleista en viitsi kirjoittaa mitään. Haavisto ja Niinistö ovat jauhaneet TV:ssä siihen malliin, että kohta kukaan ei viitsi mennä äänestämään. Yliannostus mitä sorttia hyvänsä saa mitan täyteen. Ainakin minulta. Uutta asiaa ei miehiltä enää näytä heruvan. Saisi tulla kunnallisvaalit. Olisi läheisemmät asiat vaalikupissa.
******
Lehtiä tuossa selailin. Luki meidän kissan kokoisilla kirjaimilla: Syrjäisyyskerroin toi lottopotin. Mikäs se semmoinen lottokierros on ollut, jolta meikäläinen on jäänyt pois.
Tarkempi luku osoitti "voiton" menneen Kiteelle. No hyvä. Rikas naapuri on parempi kuin köyhä naapuri. Ja onhan 4,5 milj. euroa, rahaa sekin.
Muistan kun valtiovalta muutama vuosi sitten tarjosi 10,5 milj. euroa, eikä se kelvannut. Silloin katsottiin Hellin tuovan rahaa 4 milj. euroa joka vuosi.
Nytkö valtio pakottaa ottamaan rahat? Saa nähdä löytyykö jokin konsti kieltäytyä ottamasta vastaan lottopottia.
Tarkemmin luettuani selvisi mistä todellisuudesta on kysymys. Köyhän avusta. Se näyttää olevan niin, että kun tarpeeksi velkautuu on pakko asia korjata. Hyvä esimerkki löytyy Kreikasta. Velat saadaan näyttämään tuloilta, kun ne annetaan anteeksi.
Kiteelle anteeksianto tapahtui niin, että valtiovalta lisäsi tukea kärsivälle. Mikä on inhimillisesti katsoen oikein. Kysymyksessähän on lopulta numeroleikki, jolla saadaan lukuja sarakkeelta toiselle siirtämällä asiat kuntoon. Paperilla. Muutenhan mikään ei muutu. Onnea vain Kitee. En kadehti teitä. Kävin Etelä-Suomessa ja kohdistan kateuteni sinne.
******
Se, että mikään tuskin muuttuu paljastui saman lehden toisesta jutusta. Ennen lottopottia oli Kiteellä tarkoitus lomauttaa henkilöstöä säästöjen aikaan saamiseksi.
Heti lottopotin tultua tietoon kaupunginhallitus päätti, ettei lomautuksia enää tarvita. Ja hepskukkuu päälle.
Nyt Kiteen taloutta näytetään pantavan kuntoon Kesälahden välityksellä. Kuntaliitoksessa Kesälahden kanssa siirretään sinne merkittävä määrä palveluksia. Minä vain en ymmärrä miten siinä säästöjä syntyy kiteeläisille.
No, kyllä kuntapolitiikot näyttävät sen tietävän.
*****
Toisen menestys synnyttää kateutta. Ainakin naapurissa. Lottopotista näyttää ainakin Tohmajärven kunnanjohtaja olevan sitä mieltä, että koko valtiontukijärjestelmä on "hanurista". Miksi nyt? Tukien varassa Tohmajärvelläkin on eletty kautta-aikain.
******
Ensin oli neljän kunnan Helli. Sitten kolmen ja pian kahden kunnan Helli. Tohmajärven kunnanjohtajalla on ollut merkittävä osa kirjata Hellin perustamis- ja lopettamispapereita arkistoon.
Eikö nyt olisi aika rauhoittua ja alkaa hoitaa vain tohmajärveläisten asioita. Nimenomaan nyt kun kunta on vielä olemassa.
Näissä merkeissä.