Pakka sekaisin valituilla
Olen eläkeläisenä samassa asemassa työttömän kanssa. Kumpaisellakaan ei ole lomalta paluu rahaa. Tyhmä ja mauton vitsi. Koululaisillakaan ei ole lomalta paluu rahaa. Viikkoraha on jos vanhemmat ovat töissä tai varakkaita. Kouluun mennessä ennen piti panna piiput piiloon. Nyt piilotteluun on liitettävä kännykät. Näkyvät kännykät kerää opettaja yhteissäilytykseen koulupäivän ajaksi. Siinäpä elämän kulku ja muutokset viime päiviltä.
Niin kuin lukija jo tietänee. Olen ns. tasamaan tallaaja. Vailla kolutusta ja yhteiskunnallista asemaa. Siltä pohjalta olen seurannut ulkopolitiikkaakin. Perustuslain 8 luku Kansainväliset suhteet, sen 93 &:n Toimivalta kansainvälisissä asioissa, ensimmäinen lause on: "Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa." Entinen presidentti Niinistö piti "hengähdys tauon" sanojen presidentti yhteistoiminnassa välissä.
Ulkopolitiikkaa pohdiskellessani heräsi kysymys. Onko Palestiinan tunnustaminen ulkopolitiikkaa? Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Westman (kok) antoi Hesariin lausunnon, josta en saanut tolkkua. Olisiko syynä se, että ulkoministeri on kok, pääministeri on kok ja presidentti on entinen kok. Viimemainittu on ainoa, joka on sanonut selvästi kannattavansa Palestiinan tunnustamista. Pääministeri Orpon kannanotoista tähän asiaan ja moniin muihinkin ulostuloihin liittyy arvoitus. Mitä hän sanoo ja mitä sanat tarkoittavat? Yhteistoiminnasta tällä porukalla ei ainakaan vielä voi puhua.
Oma "proknoosini" Palestiinan tunnustamisesta ulkopolitiikan kannalta näyttää tältä. Ulkopolitiikka johtaa KD:n puheenjohtaja Sari Essayah persujen puh.joht. Riikka Purran tukemana. Pääministeri seuraa sivusta. Hänen aikansa menee seuratessa hallitusohjelmaa ja ministerien käyttäytymistä festareilla sekä tunnin junan aikatauluja. Tuossapa yhteistoiminnan kehitysprosessia presidentille.
Vallan jakoa edellä kerrotussakin ihmettelisi, ellei tietäisi, että valta ja vastuu lopulta on tavallisella ihmisellä. Äänestäjällä. Järjestelmä jota demokratiaksi sanotaan nostaa keskuudestaan yksilön tehtävään johon ei aina ole välttämättä kykenevä. Kukaan valtaan valituista ei pääse irti ihmisenä olemisesta. Omine vahvuuksineen, heikkouksineen ja lähituntemuksineen. Valtaan valittukin tekee päätökset omiin henkilökohtaisiin tarpeisiin ja tuntemuksiin pohjautuen. Juuri niihin, jotka hänellä oli ennen valtaan pääsyään. Ei ole ennalta voideltuja ja valittua kansaa.
Helpoin tehtävä olisi nimetä tämän hetken viisi tehtäväänsä sopimatonta valtakunnan johtajaa. Kaikki he ovat tulleet valtaan demokratian nimissä. Demokratia äänestäjän tuella on antanut vallan, mutta ei tehtävää, jota vallanpitäjä harjoittaa. Johtaa sotaa ja ihmisten näännyttämistä sekä tappamista. Demokratiasta on tullut keppihevonen vallanpitäjille, jolla ovat pystyneet muokkaamaan siitä itselleen yksinvallan. Äänestäjää tarvitaan valtaan nousussa. Harvoin, jos koskaan vallanjaossa ja sen käytössä myöhemmin. Siinä on demokratian heikkous.
Tähän päätän ulkopoliittisen osuuden tällä kertaa. Ryhdyn seuraamaan televisiosta asiantuntijoiden niinku, niinku, niinku asiantuntemuksia. Niinku, niinku Jälkipörssissä parhaimmillaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti