Kuvatekstit:

Lahdensillan taistelun ( 1808 ) muistomerkki. Paikalla oli kaksi puolustusvallitusta venäläisiä vastaan, joista toinen oli rakennettu tiehen nähden niin, että vihollinen joutui alttiiksi sivutulitukselle. Taistelussa kaatui kymmenen talonpoikaa ja venäläiset etenivät Kemieen.

Suomen sodan    ( 1808 ) vallitukset Porthanin rinteessä. Vallitukset rakennutti venäläinen ruhtinas Dolgoruk halliten niistä neljän tien risteystä Savonlinnan, Joensuun, Sortavalan ja Ilomantsin suuntaan. Paikalla ei tiettävästi ollut varsinaisia taisteluja.

Tohmajärven vanhin koulurakennus, jossa nykyisin toimii mm. musiikkikoulu. Rakennus on siirretty paikalle vuonna 1876 Jouhkolasta, jossa se toimi maanviljelyskouluna.

Tohmajärven asemarakennus. Radan rakennus Viipurista Sortavalan kautta Joensuuhun alkoi 1890-livun alussa. Henkilöliikenne asemalta on loppunut.

Tohmajärven kirkko valmistui 1756. Kirkkoa on myöhemmin laajennettu ja remontoitu useita kertoja. Mm. alkuperäinen paanukatto on vaihtunut    peltikatoksi.

Kellotapuli valmistui 1760.    Tapulissa oli alkuaan yksi kello. Nykyisin tapulin kellot toimivat tietokone ohjauksella. Kellotapuli sai talkoilla uuden paanukaton 1994.

Kirkkoniemessä oleva Pitäjäntupa ( 1856 ) toimi alkuaan kirkkokansan levähtämis-, tauko-, ja lämmittelypaikkana. Nykyään Pitäjäntupa odottaa uutta tulemistaan.

Mikael Toppeliuksen vuonna 1783 maalaama ”Golgata” alttaritaulu. Taulu on maalattu höylätylle lautapohjalle. Kemieläiset    talolliset lahjoittivat kukin yhden kuusikyynärää pitkän höylätyn laudan alttaritaulun pohjaksi.

Kirkkoniemen pappila ( 1841 ) Pappila on ainakin kuudes paikalle rakennetuista pappilarakennuksista. Pappila toiminta keskittyy nykyisin kesäaikaan ja erilaisiin pitopalveluihin.

Sankarihaudoilla oleva Vartijapatsas on tehty taiteilija Tapio Virkkalan luonnoksen pohjalta. Patsaan suunnittelijan ja veistäjän nimet eivät löydy patsaan jalustasta.

Kuvanveistäjä Erkki Erosen ( entinen tohmajärveläinen ) tekemä Nälkään kuolleiden muistomerkki. Katovuodet koettelivat 1865 – 1868.

Kirkkoveneturmassa 1810 hukkuneiden muistomerkki Kellotapulin seinässä. Veneturmassa hukkui 30 henkilöä

Tohmajärven ensimmäiset koululaiset aloittivat koulun käyntinsä tässä, Hassisen tilalla Oravaarassa olevassa rakennuksessa. Talo valmistui 1747.

Nymanin talo vuodelta 1874 on kunnostettu pihapiireineen museoksi yhteistyössä museoviraston kanssa. Talossa on toiminut apteekki, jonka jäämistöä on nähtävillä talossa.

Maiju Lassila-aitta vuodelta 1803. Siirretty museoalueelle Maiju Lassilan kotitilalta.

Toimii museoesineiden säilytys- ja esittelytilana.

Gabriel Walleniuksen rakennuttama kaksikerroksinen vaunuliiteriaitta. Museoalueella on yli kuusisataa vanhaa esinettä puunauloista kangaspuihin.

Kääntyvä jalkamylly Onkamon Tyvelän tilalta. Myllyn on rakentanut kiteeläinen seppä Jaakko Lonkainen v. 1859 ja siirretty museoalueelle v. 1963. Myllyllä on jauhettu vielä 1920-luvulla.

Saarion voimalaitosmuseo on tiettävästi yksi kolmesta vastaavasta museosta maassamme. Voimalaitos valmistui v.1908. Museon vieressä toimiva voimalaitos on vuodelta 1984, ja sen toimintaa ohjataan Joensuusta.

Kaurilan koulumuseo. Vuonna 1898 kouluksi vihitty rakennus oli lajissaan Tohmajärven neljäs.

Kirjailija Algot Tietäväisen alias Maiju Lassilan muistomerkki kunnan virastotalon puistossa. Muistomerkin teksti ei pidä paikkaansa, koska muistomerkki on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan.

Jääkauden aikainen siirtokivi Luosojoen tien varressa. Kivi on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla.

Kunnallistalo on Kemien maamerkki. Talon seinässä on muistolaatta Suojeluskunta ajoista.

Käsityökeskuksen (entinen Malisen talo) seinässä on Oskar Adolf Hainarin muistolaatta. Talo oli Hainarin lapsuuden koti 1858-63.

”Kalpakivi” on taiteilija Veikko Jalavan veistämä muistokivi Kirkkoniemessä muistuttamassa    7.divisioonan sotaretkestä.